Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Politiikanteko on yhtä kompromissia kompromissin perään. Älyllisesti epärehellistä myös omia äänestäjiä kohtaan lähteä etukäteen huutelemaan, että sillä ja sillä puolueella väärät mielipiteet ennen kuin on edes istuttu pöytään. Ne omat tavoitteetkin jäävät herkästi vappusatasen tasolle

3 tykkäystä

Kompromissien teko on arkipäivää. Mutta silloin kun määritellään vaikka Suomen EU-politiikkaa tai vaikka sitä ympäristöpolitiikkaa, niin ei ne asiat ole niin yksinkertaisia, että siirretään kirkko keskelle kylää. Semminkin, jos ne ovat yhden puolueen politiikan keskiössä ja lähes kaikilla muilla puolueilla on siitä ratkaisevasti eroava näkökanta.

Odotin kaikilta puolueilta rakentavaa avausta tähän vaalikampanjaan vaikka arvot estäisivätkin yhteistyön hallituksessa. Ainakin demarit on vallannut räyhähenki heti alusta lähtien.

Ongelmia on viimeisen neljän vuoden aikana kasaantunut niin paljon, että jyrkkä julkinen irtisanoutuminen yhteistyöstä on mielestäni Suomen etujen vastaista – erityisesti tässä tilanteessa.

14 tykkäystä

Tällöin yleensä politiikassa tehdään lehmänkauppaa tyyliin yksi taho hyväksyy hammasta purren yhdessä asiassa muiden linjan, kunhan saa vastaavasti toisessa asiassa oman linjan asioita läpi. Ja jokainen puolue joutuu pistämään politiikkansa tärkeysjärjestykseen ja sovittaa nämä jotenkin. Monipuoluejärjestelmän hallituskuvioiden normisettiä.

Yleensä näitä kauppoja käydään hallitusneuvotteluissa ja sitten kun tappelu on päätöksessä, muutama vuosi toteutetaan noita päätöksiä. Ja vaalien tulos on “pelimerkkeinä” kun väännetään kenen näkemys on tärkeä. Viime aikojen sekoilut jossa jo ennen vaaleja (ja vaalitulosta) julistetaan kuinka tietyt hallituspohjat eivät ole mahdollisia on jotain ihan muuta.

1 tykkäys

Näemmä sekin asia tuntuu nyt unohtuvan, että Riikka Purra on ilmoittanut jo toissa vuonna, että hänen johtamansa Perussuomalaiset eivät lähde hallitusyhteistyöhön Marinin johtaman sdp:n kanssa: Riikka Purra sulkee pois hallitusyhteistyön Marinin johtaman SDP:n kanssa

Tuntuukin erikoiselta, että nimenomaan persut ovat nyt olleet somessa suivaantuneita demarien linjauksesta persu-yhteistyön suhteen.

4 tykkäystä

Äänestäjällä pitää olla kuluttajansuoja, eli jo ennen oman ehdokkaansa/ puolueensa valintaa tieto siitä, millainen hallituspohja voi olla ja mitkä puolueet eivät mahdu samaan hallitukseen. Itse näen ihan toimivana, että on myös selkeä oppositio eikä mitään ihmeellistä laajapohjaista koalitiota.

4 tykkäystä

Näitä puheita on aina ollut alvariinsa vuosikymmeniä. Purra sanoi pari vuotta sitten SDP:stä, että “tämänhetkisen puolueen” kanssa yhteistyö ei ole mahdollista. En tosin usko, että Purra kaipailee SDP:tä kumppaniksi vieläkään, mutta on sentään avoin keskustelulle.

Hallitus muodostetaan yhteisen ohjelman ympärille, joten eiköhän se ohjelma kannattaisi kuitenkin aina katsoa ennen “arvopohjalta” tehtyjä täystyrmäyksiä. Politiikka on hyvin pitkälle kompromissien tekemistä. Ehkä se on Marinilta viime vaalien valtapuolueen puheenjohtajana ja pääministerinä unohtunut.

Sinipunaa moni veikkaa, mutta on hyvin vaikea ymmärtää viimeisen kolmen vuoden perusteella, miten erityisesti demareiden ja kokoomuksen talouspoliittiset kannat saataisiin sovitettua yhteen. Keskustasta on sen sijaan muodostumassa jälleen vaalien vaa’ankielipuolue eikä se ole myöskään julistanut yhteistyökyvyttömyyttään kenenkään kanssa – tosin energiat ja kannatus on kepulla nollissa omissakin joukoissa vasemmistohallituksen jäljiltä. Toisaalta – eilisessä A-studiossa joku asiantuntija sanoi, että ei muista viimeisen sadan vuoden aikana olleen sellaista tilannetta, että keskusta olisi hallituksesta jäänyt pois, jos siihen on ollut mahdollisuus osallistua.

1 tykkäys

Vastaan tänne, koska oma vastaukseni ei enää liity suoraan vaaleihin.

Ja selvyyden vuoksi: tämän nykyisen “verovapaiden osinkojen” mukaisen verorasituksenkin voisi laskea tähän vertailuksi. Yritetäänpä:

Oletetaan tekstisi mukaisesti, että investoit omaan pääomaan tuon 500 000 euroa, ja nostat nettotuloksen (120 k€) kokonaan osinkoina (pääomatulo-osinkoina ja ansiotulo-osinkoina). Tällöin kokonaisverorasitus on siis 30 k€ yhteisöveroja, pääomatuloista (8 % * 620 k€) veroja 3 720 € ja lopulta ansiotulo-osingoista veroa n. 17 213 € sisältäen sotumaksut (n. 32,6 % * 52,8 k€). Eli yhteensä maksettavaa tuli n. 50 933 euroa veroja ja veroluonteisia maksuja. Verorasitus kokonaisuudessaan noin 34,0 %.

Karkeasti käsittääkseni näin. Toki eri tavoinkin varojenjakoa olisi voinut miettiä, mutta lähdetään nyt tästä yksinkertaisesta versiosta. Mielelläni toki vastaanotan korjauksia laskelmaan. Jokainen voi sitten itse miettiä onko tuo 34,0 % verorasitus kohtuuttoman alhainen esim. yrittäjälle, joka pohtii pitäisikö tuo liiketoiminta tehdä toiminimiyrittäjänä tai vaihtoehtoisesti pitää 500 000 euroa muissa sijoituksissa ja jättää tämä yrittäjähomma kokonaan tekemättä ja mennä itse palkkatöihin sen sijaan. Sanapari “verovapaa osinko” on kyllä joka tapauksessa mielestäni aika harhaanjohtava.

Vertailuna: 150 000 € ansiotuloille keskimääräinen veroprosentti sotumaksuineen kai olisi 47,8 %.

EDIT: Ehkä näistä laskelmista pitäisi putsata sotumaksut pois, koska ratkaisut johtavat kyllä niin erilaiseen vakuutusturvaankin, että vertailu on vähän hullunkurista. Ilman sotumaksuja tässä esimerkkitapauksessa Oy:n kautta nykysysteemillä 30,9 % verorasitus ja palkkatuloina samoista tuloista olisi 39,2 %.

5 tykkäystä

Hallituskokoonpano on Suomessa aina päätetty jo ennen vaaleja, ns. kassakaappisopimuksilla ja puoluejohtajien kommenttien perusteella tämä kerta ei tee siihen poikkeusta. Sopimuksen teko on jo pitkällä.

2 tykkäystä

Ja lähde tälle kassakaappisopimus-väitteelle?

9 tykkäystä

Hyvä väittää eduskuntaa ja hallitusta korruptoituneeksi. Kirsikkana kakun päälle vihjaat, että eduskuntavaalien tulos on järjestetty etukäteen ja usein vielä eri puolueiden voittoon.

Toki Suomi on vapaa maa ja voit väittää, että kristillisdemokraatit on liberaalein ja vasemmistoliitto oikeistolaisin puolue. Uskottavuutta lisäisi, jos voisit perustella väitteitäsi. QAnon tasoiset lähteet, jos edes niitä on olemassa, eivät ole uskottavia.

5 tykkäystä

Historiallisesti vaalien tulos ei ole taannut yhtään mitään muuta kuin sen että kuka pääsee aloittamaan hallitustunnustelut “oletettuna” pääministeriehdokkaana. Eli siinä mielessä kansan voidaan antaa äänestää kaikessa rauhassa, eikä se häiritse etukäteen puolueiden kesken diilailua ellei tulos ole vahvasti yllätyksellinen. Gallupeista voi kuitenkin katsoa etukäteen suuntaviivat.

1 tykkäys

Noh, vähänkään modernimmassa historiassa hallitustunnustelija on kyllä ottanut paikkansa pääministerinä. Viimeksi kun suurin puolue ei ole pääministeripaikkaa saanut, on vuodelta 1987, kun eduskuntaan oli saatu selkeä porvarienemmistö, mutta Kalevi Sorsan johtama SDP oli suurin puolue. Mauno Koivisto osoitti politiikan olevan mahdollisuuksien taidetta ja onnistui myötävaikuttamaan Holkerin hallituksen syntyyn, jossa demarit saivat eniten ministerisalkkuja.

Ironisesti mainitsemani 1987 on muuten se kerta, kun kassakaappisopimus oikeasti oli tehty. Ja silloinkaan ei hallituskokoonpano ollut sopimuksen mukainen - kaukana siitä.

7 tykkäystä

Hyvä JuhaR. Olet varmasti erinomaisen tarkasti perehtynyt kokoomuksen ajatteluun tässä asiassa, mutta kenties et tohdi itse esittää sitä raadollista kolmatta vastausvaihtoehtoa kysymykseesi.

Sen sanon, että ainakaan minun päässäni nämä Orpon perustelut eivät tee mitään järkeä. Kuten viittasit viestissäsi, PS:n puheenjohtajan vaihduttua 2017 Halla-ahoon, PS-puolueen ns. uusi linja (mikä?) oli yhteistyön jatkamiselle täysin mahdoton asia. Tämän päivän hesarissa Orpo sitten selittääkin asian niin päin, että Halla-ahon ja Purran puheenjohtajakausilla puolue on kehittynyt sellaiseksi, että yhteistyö onkin mahdollista. Siis hetkinen - oliko tosiaan PS:n linja alun perinkin ongelmallinen, mutta Halla-ahon puheenjohtajakaudella on kehitytty oikeaan suuntaan? No nyt on erikoista. :thinking: :exploding_head:

image

Vai olisikohan vaan niin, että reaalipoliittiset syyt, mielikuvapolitiikka ja suosion kalastelu ovat etusijalla. On tämä Orpon johtajuus aika ryhditöntä suosion tuulten haistelua ollut, anteeksi nyt vaan. Ei nyt sillä - minulta jos kysytään, niin vuoden 2001 jälkeen kokoomuksen puheenjohtajien tekeminen on ollut yhtä munankuorilla kävelyä. Prkl! :sweat_smile:

14 tykkäystä

No mutta hei mistä tunnistaa pesunkestävän urapoliitikon? Siitä että sillä on takki eri päin joka toinen päivä. Kokoomus ymmärtää kyllä että vaihtoehdot ovat joko jonkinlainen yhteiselo Perussuomalaisten kanssa, tai vasemmiston tossun alle kumileimaamaan päätöksiä joita on vaikea selitellä kannattajille… koska Keskusta ja Vihreät ovat sen verran valuneet marginaaliin että sieltä ei saa oikein apuja ja helposti SDP vie Vassarien suosiollisella avustuksella.

Realismia ja lusikka kauniiseen käteen tai ottamaan tauluun vaalikaudeksi kannattajilta huonoon hallituspohjaan.

21 tykkäystä

Tuossa yksi tutkimustietoon perustuva esimerkki yksityisen käyttämisestä…ei se (läheskään) aina ole halvin ja paras ratkaisu yhteiskunnalle.

4 tykkäystä

Tähän haluan vielä kommentoida, että vaikka yksityisellä puolella usein asioita hoidetaan asiakkaan kannalta tehokkaammin, kyse on vain siitä, kun se on yksityisen firman oman edun mukaista. Lähes kaikki yksityisten lääkäripalveluiden käyttäjät kehuvat ne taivaisiin nopeudesta ja kuinka hyvin hoidettiin. Eikä syyttä - pettynyt asiakas ei tule takaisin.

Tästä päästään sitten tuohon termiin “ylihoitaminen”. Keskimääräinen asiakas ei tiedä, mitä kokeita hänestä pitää ottaa ja mitä lääkkeitä käyttää. Julkisella otetaan ensin vain ne kokeet, jotka on ihan välttämättömiä ja ei maksa kovin paljon. Jos ongelma ei ratkea, sitten otetaan lisää testejä toisella ja kolmannella käynnillä. Aikaa kuluu ja asiakas tukastuu. Yksityisellä puolella tehdään heti ne kaikki mahdolliset kokeet ja otetaan pari lisää ihan varmuuden vuoksi. Homma on parhaimmillaan ohi samana päivänä. Asiakas on onnessaan. Ja miksi ei olisi? Kustannuksen maksaa luultavasti vakuutusyhtiö. Lasku on tyypillisesti useita satoja euroja, jopa useamman tuhat euroa. Samalla yksityinen lääkäriyritys tekee 30% voittomarginaalilla hyvän tuoton.

Julkisella puolella tämä “testien panttaaminen” on kuitenkin resurssien käytön kannalta luultavasti tehokkaampaa, koska keskimäärin tarvitaan vähemmän kokeita ja lääkäreillä on kustannuspaine. Jos 60% ongelmista ratkeaa 3 perustestillä, kannattaa tehdä ne ja suorittaa 5 muuta testiä myöhemmin, joilla selviää 25% lisää ja varata ne loput 10 testiä lopuille 15% potilaista. Yksityisellä puolella tehdään helposti ne 18 testiä heti.

Eli Suomessa hoidetaan julkisella puolella yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaammin ja se näkyy asiakkaan kannalta erityisesti kiireettömissä hoidoissa loputtomana odottamisena ja aikataulujen siirtämisinä. Asiakkaan kokemaa viivytysten tuskaa ei tässä lasketa. Yksityisellä puolella sitä ei ole, jos on vakuutus ja/tai paljon pätäkkää. Julkisella puolella eurolla saa enemmän hoitoa kuin yksityisellä puolella. Tällä on merkitystä silloin, kun sen maksaa yhteiskunta, eli veronmaksaja.

Siinä vaiheessa, jos/kun asiakkaat päästään valitsemaan täysin vapaasti yksityisen ja julkisen hoitoaseman väliltä siten, että yhteiskunta maksaa laskun, alkaa yhteiskunta maksamaan tuosta yksityisen puolen ylihoitamisesta entistä enemmän, koska lääkäri voi aina perustella lääkkeet ja testit ja laskuttaa yhteiskuntaa sen mukaan samalla kun julkisella puolella edelleen on se hintapaine, jota yksityinen puoli ei koe. → Keskimäärin eurolla saa hoitoa vähemmän kuin aiemmin.

Asiakkaan kannalta tämä ei aluksi näy missään, kun yksityisen palvelu ja nopeus on huippuluokkaa. Well done! Myöhemmin alkaa tulla seurannaisvaikutuksia. Mm. sairausvakuutusmaksu alkaa nousemaan. Pahimmillaan rajoitukseton yksityinen terveydenhuolto menee yhdystaltalaiseen malliin, jossa:

  • Vapaaehtoisen sairausvakuutuksen hinta on satasia kuukaudessa, ei vuodessa.
  • Jos on vakuutus, saat äärettömän hyvää hoitoa. Ilman sitä, mene julkiselle puolelle.

Ok. Tässä on vähän yksinkertaistettu, mutta uskon, että kokonaisuus on hyvin pitkälle tämän kaltainen. Voin olla väärässäkin. Opettakaa minua.

Edit: Editoitu hieman turhaa toistoa.

27 tykkäystä

Tällä tuskalla on kuitenkin usein ihan oikea hinta. Jos et saa nopeasti oikeanlaista hoitoa voi parantuminen pitkittyä ja tulla enemmän sairaslomapäiviä. Pahimmillaan terveys voi kärsiä.
Jonottaminen hoitoon tai uusi visiitti voi olla pois työajasta tai ainakin vapaa-ajasta.

Minusta tämä on tälläistä ihmisten hyvinvointia heikentävää osaoptimointia.

4 tykkäystä

Mistä tiedät saamasi hoidon olevan hyödyllistä? Pahimmillaan voi johtaa haitallisen hoitoon…

Ei nyt ehkä perus flunssan tapauksessa, mutta aika paljon löytyy todisteita ettei enemmän hoitoa ole välttämättä edes yksilötasolla hyödyllistä.

Tämä kaikki siis hyvin riippuvaista siitä missä vika on.

Ja jos joku ei usko tätä ilmiötä suosittelen tutustumaan NN Talebin kirjoihin sekä muita vastaavia. Edit: Gerd Giegerenzerin Riskitietoisuutta muistaakseni sisälsi myös esimerkkejä tähän aiheeseen.

2 tykkäystä

Nyt onki Marinilla pelkkiä hyviä vaihtoehtoja. Teetkö Sipilät ja teatterimaisesti kaadat hallituksen just ennen vaaleja vai olla ”no ei se niin vakavaa ole, menihän se äänestys läpi ilman parii kepulaista”.

Kepu pettää aina, kun ei saa omia edustajiaan edes äänestämään puolueen linjan mukaisesti. Tai sitte puolueella ei ole linjaa. Joka tapauksessa ei kauheen kiva hallituskumppani.