Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Ilmeisesti ei omia lapsia?.
Käytännössä esikoulun on ensimmäinen luokka. Lapsille opetetaan runsaasti ekaluokan asioita, pohjustetaan lukemisen oppimista matematiikkaa, piirtämistä(erilaisia suunniteltuja, hahmotusta ja matemaattista päättelykykyä kehittäviä piirustustehtäviä) vähän kaikkea, kirjaimet sananmuodostusta. Ryhmätyötehtäviä yms yms. Jos joku ei sitä käy on vuoden jäljessä muita oppilaita kun menee ensimmäiselle luokalle kouluun. Ei ole kovin mukava aloittaa koulua nollasta kun käytännössä kaikki muut oppilaat opiskelleet eskarissa jo vuode-pari ja jää auttamatta jälkeen kun herkässä iässä huomaa/tuntee ettei osaa yhtään mitään ja on reilusti huonompi kuin kukaan muu luokassa, se luokan tyhmä.

5 tykkäystä

Tämä on totta. Suomessakin on huomattu koulumaailmassa esiopetuksessa ja vielä ekaluokkalaisillakin olevat valtavat tasoerot. Toiset saavat kotoa paremmat eväät kuin toiset. Tästä on syntynyt kokeilu, jossa kokeillaan kaksivuotista esiopetusta. Esiopetushan on pakollinen, eli lähes jokainen lapsi saa sen vuoden, mutta esimerkiksi monissa maahanmuuttajaperheissä kotona esiopetukseen saakka kasvaneet lapset saattavat olla aivan ummikkoja mm. Suomen kielessä ja muissa perustaidoissa, jotka saadaan päiväkodissa.

Yhden vuoden aikana sellaista voi olla erittäin vaikea paikata, kun esiopetuksessa ei voi keskittyä pelkästään niihin muutamiin spesiaalitapauksiin vaan opettajalla on se koko luokka hoidettavana, kuten peruskoulussakin. Kaksivuotisella esiopetuksella voidaan näitä tasoeroja tasoittaa huomattavasti verrattuna yhteen vuoteen.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on:

    vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa
    kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta
    selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita
    selvittää perheiden palveluvalintoja
    saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
4 tykkäystä

On noita jokunen siunaantunut

Tässä nyt menee eskarit ja varhaiskasvatus iloisesti sekaisin, vaikka esiopetus luokitellaankin varhaiskasvatuksen piiriin. Esiopetus kaiken lisäksi tätä nykyä pakollista ja voimme spekuloida pitäisikö sitä pidentää

Mutta nuo pienemmät nassikat. Mielestäni alle yksivuotiaat tai hieman tätäkään vanhemmat eivät kuulu minnekään tarhaan. Ei monen muunkaan mielestä, mutta käytännössä iso osa perheistä pakotettuja laittamaan muksut hyvin varhaisessa vaiheessa hoitoon, koska sillä muutaman satasen netolla vaan ei pärjää mikäli toinen kotona

Jonkinlainen perheverotus pitäisi saada käyttöön. enemmän käteen jääviä euroja toisi lisää valinnanvaraa, jolloin päivähoitoa ym voisi järjestää ehkä joustavammin omien mieltymysten mukaan.

7 tykkäystä

Näistä “kannustinloukuista” puhutaan tämän lisäksi myös näennäisissä työvoimapulissa. Ainoana vaihtoehtona nähdään työttömyyskorvauksen tai muiden tukien laskeminen. Jos palkka on niin paska, että työttömyyskorvaus aiheuttaa jonkun kannustinloukun niin vika on mielestäni palkassa. Tuilla ei tässä maassa juhlita. Jos ne aiheuttavat liikaa kateutta niin aina voi ottaa lopputilin ja nauttia yltäkylläisestä tukielämästä.

Mitä tulee juuri tähän lapsiasiaan niin kotiin ei jäädä vaan muina miehinä/naisina nostamaan työttömyysturvaa. Sitä saadakseen pitää olla työnhaku voimassa eikä se ole mikään tuki, joka tipahtaa kuin Manulle illallinen. Varmaan suurin osa isistä ja äideistä on vakituisessa työsuhteessa. Silloinkaan ei jäädä kotiin nostamaan työttömyyskorvausta vaan töistä voi olla pois kotihoidon tuella siihen asti kun lapsi on 3v. Tämä tuki on alle 380e/kk. Jos tuokin toimii jonain kannustinloukkuna vakkarityöhön nähden niin melkoinen työpaikka saa olla.

Meillä on menossa juuri tämä kotihoidon tuen käyttäminen. Mitään helkutin kannustinloukkua tuossa ei ole vaan tulot putoavat roimasti. Kyseessä on halu olla lapsen kanssa rahan tienaamisen sijaan.

Päätös jäädä yli 3v lapsen kanssa kotiin on rajumpi, koska työpaikka lähtee alta. Ei siinäkään ole kyse mistään maagisesta kannustinloukusta vaan ihan samasta halusta olla lapsen kanssa. Tulot putoavat rajusti, ellei kyseessä ole joku orjapalkalla tehtävä osa-aikatyö tai nollatuntisopimus.

Rakentaako joku perhe-elämän tulot kusetetun työttömyyskorvauksen varaan (ei tarkoitusta työllistyä), jolloin karenssia voi paukahtaa milloin tahansa? Tämäkö on se hieno kannustinloukku, joka houkuttelee niin vietävästi? Kieltäydyt töistä ja saat karenssia, et saa toimeentulotukea euroakaan, koska hyvätuloinen puoliso on edelleen töissä.

Kuulostaa minun korvaan stressaavalta touhulta, mutta ilmeisesti työttömyyskorvausta liian isona ja itsestäänselvänä pitävät näkevät tässä hienon kannustimen. Itse he eivät tule jäämään tämän tuen varaan vapaaehtoisesti. Ihmettelen tätä suuresti, onhan kyseessä sentään rahakas ja kannustava tuki, jonka nauttimisen takia ei edes kannata yrittää työllistyä. Jostain syystä tämä luksuselämä ei kuitenkaan houkuttele tarpeeksi, työllisyysastekin vain nousee…

4 tykkäystä

Tämä on ihan tutkittu juttu.

Yli 150 euron suuruiset kuntalisät pienensivät tutkimusaikana äitien töihinmenon todennäköisyyttä jopa 18 prosenttia.

Oikeastihan pitää vertailla: netto kodinhoidintuki + kuntalisä - kotona hoitamisen kulut vs nettopalkka - työhön liittyvät kulut - päiväkotimaksu.

Monesti toinen pienen lapsen(1-3v) vanhemmists tekee lyhyempää päivää jolloin palkka pussikin jää pienemmäksi. Lähes aina tähän valikoidaan se pienempi tuloisempi vanhempi eli tästäkin tulee selektiota alaspäin suhteessa keskipalkkoihin.

2 tykkäystä

Öö…Itse olen sen verran vanhanliiton ukkoja että en ole ymmärtänyt tuon esiopetuksen tarkoitusta vielä tänä päivänäkään. Minun aikanani kouluun mentiin opettelemaan ensin lukemaan, kirjoittamaan ja sitten laskemaan. Tämän jälkeen alettiin opettelemaan muita asioita. Elin lapsuuteni maalla ja siellä oli kyllä varsin paljon muutakin tekemistä kuin käydä “esikoulussa” - Mielestäni elin onnellisen lapsuuden. Oli vaan niin kiire olla lapsi - Milloin nämä nykyiset ehtivät elämään läpi lapsuuden on minun kysymys??

2 tykkäystä

Laman lapsia sitä itsekin ollaan. Kaikesta oli säästetty, juuri kukaan ei tainnut osata lukea ensimmäiselle luokalle mennessä ja tämä kuuluisa PISA huippuluokkaa näihin nykynuoriin verratessa.

Vasemmiston esityksiä jo kehuttiin, mutta juuri kukaan poliitikko ei halua myöntää nykyisen järjestelmän olevan susi syntyessään. Se ei parane kymppiluokilla tai muuten pidentämällä oppivelvollisuutta.

11 tykkäystä

Eihän se normaalituloiselle ja about saman verran tienaavalle pariskunnalle mikään kannustinloukku olekaan. Suomessa on kuitenkin huomattava määrä pariskuntia, joiden toinen osapuoli tienaa huomattavasti puolisoaan enemmän. Näille pariskunnille tuo kannustinloukku on ihan arkipäivää. Jos kolmen lapsen päivähoitomaksuihin menee 900€/kk ja kokopäivätyöstä jää käteen vaikkapa 2000€/kk, niin käteen jäävän rahan erotus työssäkäynnin ja työttömyyskorvauksen (650€/kk) välillä on se 450€/kk. Myisitkö itse sen 150h kuussa tuolla hinnalla?

13 tykkäystä

Missä tuollaisia 900e/kk päivähoitomaksuja maksellaan? 1.3 tulee voimaan vielä nykyistäkin halvemmat maksut eli toisen lapsen maksu on maksimissaan 40% kallemmaista ja kolmannen enää 20%. Nuorimman maksu on siis enintään 295e/kk. Lisäksi kun tarkoituksellinen työttömyys selviää virkailijoille niin 650e/kk tipahtaa lopulta pois pelistä. 2000e/kk nettotulot alkavatkin jo näkymään elintasossa eli kyllä töihin meneminen on rahallisesti ihan järkevää. Toki ymmärrän varsin hyvin jos aika perheen kanssa on tärkeämpää.

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, joskaan ei kovin helppo sellainen. En osaa sanoa mihin suuntaan koulutukseen ja päivähoitoon käytettävää rahamäärää pitäisi viesdä, mutta nämä asiat tulivat itselleni mieleen asiaan vaikuttavina tekijöinä:

  • ikäluokkien pienentyessä myös kouluja ja opettajia tarvitaan tavallaan vähemmän. Kaikki leikkaukset eivät siis automaattisesti tarkoita huonompaa palvelua, ainakaan kaikille. Toivon, että resurssit pysyisivät samana ja lasten määrän vähentyessä useampi saisi enemmän tukea.

  • päivähoitoon pääsy on tärkeää, etenkin pienituloisten perheiden lapsille ja aivan erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsille. Lapsi oppimaan suomea päiväkotiin ja äiti tienaamaan työelämään, samalla suomalaistaen koko perhettä. Aivan täydellinen win-win. Tätä on helpotettava. Maksuton päivähoito on hyvä juttu. Kotihoidontuki ja vanhempainvapaauudistus roskikseen — ei ole perheiden oma asia miten käyttävät valtion tarjoamat rahat.

  • Vanhemmat tarvitsevat vanhemmuuteen tukea, eikä siis vain jaksamisongelmaiset tai heikommassa asemassa olevat vanhemmat. Lasten kasvatusta ei voi ulkoistaa kouluille ja urheiluseuroille. Koulujen tulisi saada keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen. Lasten ongelmat on voitava luottaa joko perheiden itsensä tai jonkin viranomaisen hoidettavaksi.

  • Kaikki päivähoidosta aina yliopistoon tukemaan liikkuvaa elämäntapaa. Tehdään autoilu oppilaitosten lähellä mahdottomaksi. Kehotetaan lapsia saapumaan kävellen tai pyörällä. Tuodaan urheiluseurat kouluihin tiiviimmin mukaan. Lapset on saatava liikkumaan.

  • opettajille työrauha. Älkää aloittako uutta hanketta seuraavaan viiteen vuoteen. Älkää koskelo, älkää muuttako mitään. Antakaa opettajien opettaa.

6 tykkäystä

Muutaman vanhan tutun kanssa, jotka ovat edelleen töissä suuryrityksissä, keskustelleena tämä ei yllätä yhtään. Luottoa omaan tekemiseen yrityksistä löytyy, mutta nykyhallitus on ollut koko hallituskauden ajan kasvanut uhka businekselle. Omastakin mielestäni tämä on ollut – monella tapaa – vasemmistolaisin hallitus vuosikymmeniin ja se näkyy.

”Jo krooniseksi muodostunut uskonpuute Suomen poliittiseen johtoon ei ole omiaan maltillistamaan elinkeinoelämän säästö- ja tehostamistoimia”, tutkimusraportissa todetaan.

”Yritykset ovat nyt taantuman edessä omillaan, kuiskaavat tutkimuksen rivienvälit.”

6 tykkäystä

Nyt on taloussanomissa hyvä artikkeli. Tästä on kirjoiteltu aiemminkin. Taitaa juurisyynä olla seuraava prosessi:

Kilpailutuksen voittaa (yleensä) halvimman tarjouksen tekijä. Oli se tarjous realistinen tai ei. Tarjouksen tekevä firma tietää tämän. Firma myös tietää, että tekemällä realistisen tarjouksen, urakkaa ei voiteta, kun kaikki vetää tarjoukset alle omakustannehinnan sitä kuitenkaan kertomatta. Tarjousten hyväksyjät eivät osaa välttämättä sanoa, onko tarjous realistinen ja toisekseen valitsemalla (näennäisesti) halvimman suojataan oma perse. Kun hinta sitten väistämättä alkaa kasvaa, voidaan kertoa, ettei voitu tietää, että homma maksaa enemmän. Miten hinta voi kasvaa ilman, että asiakas voi valittaa?

Tarjoukseen on piilotettu koukkuja. Tarjouslaskelma on tehty esimerkiksi oletuksella, että “Uudet putket voi asentaa vanhojen viereen rakenteita rikkomatta” ja asia on mainittu tarjouskirjassa. Tarjouksen hyväksyjä, mikäli ei ole rakennusalan ammattilainen, ei luultavasti tiedä, että tämä on äärimmäisen harvinaista ja että käytännössä rakenteita joudutaan aina rikkomaan putkien laittamiseksi. Tarjouksen hyväksyttyä nämä rakenteiden rikkomiset ovat kuitenkin lisämaksullisia lisätöitä, jotka joudutaan hyväksyttämään asiakkaalla. Kun projekti on aloitettu, monttu kaivettu ja suojateltat pystyssä, kerrotaan asiakkaalle, että “Tarkemmissa tutkimuksissa ilmeni, ettei putkia voi asentaa rakenteita rikkomatta. Rakennetyöt joudutaan tekemään lisätöinä. Hinta on X euroa”. Asiakas ei voi muuta kuin hyväksyä, koska projekti ei muuten etene ja vaihtoehto on pitää uusi kilpailutuskierros ja koko projektin viivästyminen.

Ok. Tämä oli karrikoitu esimerkki ja tarjousten hyväksyjillä on varmasti (?) tänä päivänä kokemusta tai ainakin asiantuntevaa konsultointia katsomaan tarjoukset läpi, ettei ilmiselvät puliveivaukset mene läpi. Mutta se ei muuta sitä, että tarjoukset tehdään aina jollakin olettamalla, joka on tarjouksen pyytäjän puolelta äärettömän onnekas ja harvinainen keissi. ja että juuri sellainen tapaus on äärettömän harvinainen tullakseen vastaan ja kaikki siitä poikkeavat työt ovat lisämaksullisia lisätöitä, joita on käytännössä aina pakko tehdä. Tästä se yrittäjä saa leivän pöytään ja asiakas ei voi valittaa niistä, kun kaikki on pilkulleen mainittu tarjouksessa.

Suurin este ongelman ratkaisulle on se, että on sekä tarjouksen tekijän, että sen hyväksyjän etu, että tarjous on mahdottoman edullinen ja että kumpikaan ei kärsi siitä, että loppuhinta nousee huomattavasti suuremmaksi, koska kaikki on tehty pilkulleen sääntöjen mukaan. Aina voi vedota “yllättäviin tilanteisiin” ja asioihin, joita “Ei ollut tiedossa tarjoushetkellä”.

Siinäpä pähkinä purtavaksi.

18 tykkäystä

Tilauspäähän vaaditaan osaamista ja asiantuntemusta. Virkamiehissä ja poliitikoissa tästä on valitettavasti pulaa, koska asiansa osaavat löytävät yleensä työpaikan yksityiseltä puolelta koska siellä osaamisesta maksetaan.

Ja kun kyse on julkisista rahoista, homma ei selvästi ole niin justiinsa vaikka tilauspäässä olisi mitä vaan suojatyöpaikoissa istuvia jotka vaan nyökyttelee kaikelle ja rahaa palaa.

11 tykkäystä

Voiko tämän kenties nähdä kilpailuna valtion ja yritysten välillä. Palkkojen noustessa on varmaan syytä olettaa, että tuet seuraavat pienellä viiveellä perässä. Pakkohan niiden on. Palkkojen nousua seuraa aina hintojen nousu yhteiskunnassa, joten tuilla ei enää pärjää. Asumistukeen on jo varmasti tulossa korotus, niin paljon vuokrat tulevat nousemaan. Oravan pyörä jatkaa siis pyörimistä ja ne nostetut palkat ovat kohta taas aivan yhtä paskoja kun nytkin.

Meillä oli tuossa pari vuotta sitten työnhakija työkkärin kautta. Hänen vaimo opiskeli ja perheessä oli 4 lasta. Tuntipalkkaa kirjakaupassa työskenneelle, toki puusepän tutkinnon suorittaneelle lupasin 16 € /h. Lopputuloksena täysillä tunneilla olisi ollut aavistuksen pienempi summa kuussa käteen. Joten ei kannattanut tulla töihin.

Juuri näin, jalka oven rakoon ja hyvässä lykyssä 6kk aikaa todistaa pomolle, että on huomattavasti arvokkaampi kuin 16€/h. Aika alas on tavoitteet laskettu, jos ei tätä edes yritä.

7 tykkäystä

Tästä ilmiöstä on paljon puhuttu. Eli työttömyysturvan luoma kannustinloukku, jossa ei kannata ottaa työtä vastaan. Mielestäni kuitenkin vähemmän puhutaan myös siitä, että - tuntematta tämän henkilön tarinaa ja historiaa - kuinka moni(?) työnhakija ei osaa katsoa kokonaisuutta tai ns. pitkällä tähtäimellä, vaan ratkaisu tehdään välittömän hyödyn / haitan perusteella. Jos olen työtön ja saan TE-toimiston kautta työpaikan, on siitä seuraavia välittömiä positiivisia vaikutuksia:

  • Olen työllistetty. Minulla on taas ihmisarvo yritysmaailmassa. Seuraavan työpaikan hakeminen on helpompaa työssä olevana, kuin työttömänä. Voin puhua työkaverini referenssiksi. Jotkut yritykset katsovat että työtön voi olla “viallinen”, eikä halua ottaa riskiä että saa kontolleen ongelmatapauksen.

  • Saan säännöllisyyttä elämääni. Pitää nousta aamulla ja tehdä asioita. On pakko, tai rahaa ei tule.

  • Työllistettynä on jalka firman oven välissä. Lopun ikää ei ole pakko jatkaa sisäänottopalkalla, vaan voin todistaa olevani rahan arvoinen ja edetä uralla tai ainakin hankkia henkilökohtaisen palkankorotuksen.

  • Työllistettynä saan luotua taas sosiaalisia verkkoja työelämän sisällä. Seuraava työpaikka voi löytyä nykyisen työn kautta.

That said, en tiedä ko. tapauksen syitä, olisko lopputuloksena se, että hän valitsi sen 100€/kk paremman tulostason työttömänä, mutta ainakin pitkäaikaistyöttömissä tällaisia tapauksia on varmasti enemmän kuin Koronan vuoksi vähän aikaa työttömänä olleissa, jotka ovat löytäneet uuden paikan toiselta alalta, oli se mikä hyvänsä. Varmaa on vain se, että tuo tulotaso ei ikinä parane työttömänä ollessa ja sen hyväpalkkaisen työpaikan löytyminen on exponentiaalisesti hankalampaa mitä kauemmin työttömänä on.

7 tykkäystä

Muutama huomio tähän aiheeseen ja en nyt yritä mitenkään väittää tietäväni mistä tässä tapauksessa on ollut kyse.

Ensinnäkin, @Perttu_Hamalainen kuinka hyvin arvioit että tuo työnhakija ymmärsi tuon olevan alkupalkka ja todistettuaan kykynsä se sitten nousisi? Monella työntekijällä kokemukset yritysten edustajien lupailuista paremmista palkoista on enemmään kallellaan ‘what you see is what you get’. Tämän välttämiseksi tulee tehdä selkeästi töitä ja keskustelua tavoitteista ja suoritumisesta jne. Vaatii siis selkeää kommunikaatiota. Tarkoitan tällä sitä että potentiaaliset sopimusosapuolet voivat nähdä tilanteen hyvin eri tavalla. Harmittavan paljon työntekijä puolella kokemuksia ‘petetyistä’ lupauksista (eli tuo kommunikaatio luultavasti jäänyt tekemättä oikein) - omia kokemuksia aiheesta löytyy.

Toinen asia onkin sitten tuo miten työnhakija tulkinnut tilannetta. Onko kyseessä täysi rötväilijä, joka ei halua tehdä töitä oikeasti vai onko kenties muita seikkoja taustalla? Esimerkiksi vaikka syitä panostaa perheeseen lyhyellä aikavälillä tai jokin toinen suunnitelma päästä rahakkaampiin hommiin. Syitä voi olla vaikka kuinka paljon, koska lisäksi jokaisella yksilöllä oma tarinansa. Yksittäistapauksesta yleistäminen on siis aina haastavaa.

Ja edelleen itse olen melko vahvasti nykyisten tuki järjestelmän uudistamisen kannalla, koska näen siinä paljon periaatteellisia haasteita. Oleellista on onko uudistuksilla oikeasti saavutettavissa merkittäviä hyötyjä? Tämän takia näitä yleensä kaiketi ensin kokeillaan pienellä mittakaavalla.

2 tykkäystä

Pitäisi saada jotenkin taottua ihmisten kalloihin, että siinä työssä on muitakin hyviä puolia (vs. työttömyys) kuin se palkka:
•Työterveys
•Eläkkeen kerrytys
•Ylentymis-/palkankorotusmahdollisuudet paljon isommat
•Arkeen rutiinia
•Verkostoituminen
•“Kuulut johonkin joukkoon”
•Lasketaan nyt vaikka vielä hieman pilke silmäkulmassa mukaan sekin, että töissä kulutat työnantajan wc-paperia, kahvia, vettä ja saranoita :grin: Kotona omiasi.

20 tykkäystä

Muuten samaa mieltä, mutta eläkejärjestelmässä taitaa olla hedelmäpelejä huonompi palautusprosentti ainakin omalla ikäluokallani. Varsinkin kun eläkejärjestelmä takaa yli 900€ voiton joka kuukausi vaikka ei laittaisi lanttiakaan peliin :unamused:

Tärkeimmäksi nostan kyllä tuon arjen rutiinit. Ne auttavat hallitsemaan myös muita elämän osa-alueita.

5 tykkäystä

Ensiksi on todettava, ettei tämä ole ainoa tapaus toin vain esimerkin. Meidän alalla hyvän ja huonon työntekijän ero tuottavuudessa on yli 50%. Vaikka näin on, on myönnettävä, että alkupalkaksi puusepälle tuo 16 €/h on erittäin kilpailukykyinen, eikä korotukset ensimmäisinä vuosina kovin merkittäviä olisi. Korotuksia tulisi siis oppimisen kautta. Korotusmahdoollisuudesta hän oli hyvin tietoinen. Rekryjä on sen verran saanut tehdä, että havaitsee kyllä keskusteluissa mistä langasta olisi vedettävä.

Palkkauksesta vielä sen verran: Olen vahvasti sitä mieltä, että työntekijöille kuuluu iso siivu yrityksen luomasta lisäarvosta, siksi olen päätynyt maksamaan työntekijöille alalle kilpailukykyistä palkkaa. Siltikään palkka ei vastaa lähellekään työn vaativuutta ja maksaisin erittäin mielelläni vielä lisää. Bonus järjestelmä on käytössä. Työntekijät saavat palkkansa lisäksi 10% yrityksen vuoden tuloksesta.

Puusepänteollisuus on hankala ala. Energiasyöppö, kalliit raaka-aineet, raaka-aine ei ole homogeenista ( vaikea laskea hukat kohdilleen), tilarohmu, pääomavaltainen myös koneiden osalta ja osaavaa henkilökuntaa vaikea löytää. Viimeistä kohtaa en suuresti ihmettele kun raksalla saa huomattavasti kevyemmillä taidoilla huomattavasti parempaa tiliä. Asialle on kovin vähän tehtävissä. Tuotteiden hintoja ei kärsi nostaa. Esimerkki ruokapöytä tammesta nyky kustannuksilla: Raaka-aineet 400-500 työ 16h a´ 45€ = 720 €, hinnat verottomia joten x1,24 1512€. Siihen vielä karva katetta päälle niin ostajat vähenee. Turha edes mainita tuoteen myymistä jälleenmyyjän kautta, heidän myyntihinta on sitten 2x. Huomattavasti helpompi olisi olla yrittäjä jollain muulla alalla, mutta kun paloa on vain tähän alaan. Vaikean alan valinta on siis ollut täysin tietoinen.

20 tykkäystä

Itse asiasta en ole itsekään lainkaan yllättynyt. Pienenä sivuhuomiona, uutisoinnissa särähti korvasilmään tuo kohta:

Poliittiset päättäjät saavat kiitosta teollisuuspolitiikan osalta. Lähes 36 prosenttia vastanneista uskoo, että nykymuotoinen aktiivinen teollisuuspolitiikka edistää yritysten kilpailukykyä.

Ja sitten kuitenkin seuraavassa lauseessa todetaan:

Tosin yli puolet vastanneista on tästäkin väitteestä eri mieltä.

Jos yli puolet vastanneista ovat olleet eri mieltä, niin onkohan tuo “saavat kiitosta” nyt paras mahdollinen kuvaus asiasta ja lisäksi käytetty sanavalintaa “lähes”, kun puhutaan 36 % osuudesta vastaajista. Ehkä suhteutettuna muihin kysymyksiin, kenties, mutta tuloksista olisi voinut kirjoittaa myös vaikkapa seuraavasti:

Poliittiset päättäjät eivät myöskään saa liiemmin kiitosta teollisuuspolitiikan osalta. Vain reilu kolmannes vastanneista uskoo, että nykymuotoinen aktiivinen teollisuuspolitiikka edistää yritysten kilpailukykyä, kun taas yli puolet vastaajista ovat asiasta eri mieltä

Kumpikin on faktuaalisesti ihan oikein, mutta klangi on aika lailla eri. Tämä siis lähinnä yleisenä huomioida tutkimusten, tilastojen yms. uutisoinnista. Kovin usein itselläni ainakin tulee hieman eri sanavalinnat mieleen vs. miten asia on uutisoitu.

6 tykkäystä