Juu ei siihen ole mitään tieteellistä näyttöä jo pelkästään taloustieteen luonteenkin takia. Itsekin olen progressiivisen verotuksen ystävä, vaikka vieroksun Suomen vasemmisto-demareiden nykypolitiikkaa. Se on mielestäni mennyt liikaa vasemmalle. Jossain jenkeissä olisin taas heittämällä “vasemmalla”.
Paljonhan ratkaisuja joudutaan tekemään vajavaisilla tiedoilla. Mielestäni yhteiskuntatieteissä ja taloudessa pitää verotus- ja työllisyystilanteissa aina huomioidan globaalitilanne ja Suomen tilanne suhteessa muihin. Minä en oikein ymmärrä, miten meillä olisi varaa kiristää verotusta nykyisessä tilanteessa. En ole tosin verokevennystenkään ystävä tässä tilanteessa, vaikka pidänkin sitä hyvänä tavoitteena pidemmällä aikavälillä. Nykyinen verotus on jo niin kireää ja kannustimet lyöty surkeiksi, että ei meillä oikeasti ole enää varaa jatkaa nykyistä vasemmistodemareiden linjaa.
Sen sijaan joku omaisuusvero (esim. kun omaisuutta on esim. kymmeniä miljoonia tai enemmän) globaalilla tasolla olisi mielestäni erittäin hyvä isossa kuvassa.
Ja menestymistä! Minä en tajua mitä väärää siinä on! Lisää menestyjiä tänne! Niitä tulee kun insentiivit on kohdallaan eli menestymisestä ei rankaistaisi. Tämä olisi säätä lukuunottamatta hyvä maa menestyjille ellei niitä verotettaisi täältä ulos.
Eikä minua haittaisi yhtään, että täällä vähän verotettu menestyjä kävisi vaikka joka kuukausi ulkomailla hakemassa aurinkoa jos hän sen avulla pysyisi täällä luomassa hyvää ympärilleen. Joku syyhän sille on, että hän on menestynyt, parempi pitää hänet siis täällä kuin laskea Ruotsiin tai Sveitsiin.
Minä rakastan menestyjiä! On hienoa, että heillä on rahaa! Antakaa heille pienempi veroprosentti niin heitä tulee lisää.
Mutta mikä tässä ajatustavassa on keskimääräisen suomalaisen (demarin) mielestä väärin?
Miksi se on demarilta pois jos joku menestyy ja saisi ihan sikana enemmän nettona käteen kuin joku toinen?
Pidäpä ad hominemit omana tietonasi ja vedä henkeä. En kannata vihervasemmistoa. Tässä osviittaa Kokoomuksen ajatuksista lakko-oikeuteen:
Viime vuoden puoluekokouksessa kokoomuksen puoluehallitus kuitenkin totesi, että tukilakot voivat aiheuttaa nykyisin itse työriitoihin nähden täysin kohtuuttomia vahinkoja ja että myös poliittiset lakot ovat Suomessa laajasti sallittuja, vaikka moni muu maa on niitä rajoittanut.
Käytännössä puolueessa on siis hyväksyntää lakko-oikeuksien rajaamiselle nykyisestä.
Tai Orpon kommentti potilasturvallisuuslaista:
– Kaikkein tärkeintä meille on potilasturvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa.
Musta on vaan todella outoa kuvitella, ettei oikeistohallitus olisi turvannut teho-osastojen toimintaa lakko-oikeuden kustannuksella. Aivan varmasti olisi turvannut teho-osastot je ottanut hoitajien valituksen kontolleen. Ja hyvä niin. Se oli ainoa oikea tapa toimia. Potilasturvallisuus menee lakko-oikeuden ohi omissa kirjoissani.
Ja itse toivon, että tuleva oikeistohallitus sitä myös rajaa. Suomi ei nouse lakoilla ja täysin alimitoitetuilla laittomien lakkojen sanktioilla.
Ei tähän nyt ihan hirveitä tutkimuksia tarvita. Eikö se nyt ole päivän selvä, että jos lisääntyneestä suoritteestasi valtio vie yhä suuremman osan, jarruttaa se sinun intoasi ottaa lisää vastuuta tai tehdä lisää töitä.
Tuskin on tutkittu sitäkään kumman setelin ihminen mieluummin nostaa maasta 100€ setelin vaiko 5€ setelin. Uskallan silti väittää, että 100€ lähtee ensin.
Kaipaisin vastatutkimusta, mikä tutkimus osoittaa aukottomasti, että progressiota kiristämällä kansantalous paranee.
Edit: Usein ehdotat asioiden muuttamista jyrkästi johonkin suuntaan jos se kerran auttaa. Tässä olisi nyt hyvä hetki jyrkentää progressiota oikein huimasti ja nostaa maksimi vero vaikka 70% tuntumaan, jos se kerran ei haittaa talouskasvua mitenkään. On mielestäni turha jättää tätä keinoa hyödyntämättä. Saataisiin valtion velat kuitattua huomattavasti nopeammin.
Minä olen vastannut sinun minulle osoittamiin kysymyksiin jo kahdesti, mutta sinä et minun kertaakaan, joten demari hengessä vaadin tasavertaisuutta vastaamisessa Mutta koskeeko demarihenkinen tasavertaisuus kaikkia Ei hitto, eihän se koskekaan
Ihan samat terveiset sinne Nyt on kuitenkin myönnettävä, että hiukan turhaan hairahdin oikeistoa tästä puolustamaan (myös turhilta syytöksiltä). Alunalkaen pointti oli se mitä yritin jo viime viestissä selvästi turhaan tuoda esille.
Vasemmisto sdp johdolla toimi palkkatasa-arvoa vastaan. Asian ratkaisemiseksi on aina useita erilaisia vaihtoehtoja. Hallitus toimi näin. Hallitus toimi näin etkä sitä pysty puolustelemaan sillä mitä oikeisto olisi tehnyt ja mitä ei. Etkä tosiaankaan voi olla 100% miten oikeisto sen olisi ratkaissut, jotain toimia olisi hyvinkin voinut tulla, mutta älä nyt hyvänen aika sentään väitä tietäväsi 100% varmasti mitä ja missä vaiheessa.
Musta tuo oli tilanne, jossa nimenomaan hyvin erilaiset hallitukset olisivat toimineet samalla tavalla ja hallituksen kädet olivat sidotut siinä tilanteessa. Eli vaikka meillä on AY-iittoihin vahvasti kallellaan puolueita hallituksessa, se siitä huolimatta laittoi potilasturvallisuuden lakko-oikeuden edelle. Se kertoo tilanteen vakavuudesta kaiken. Musta on todella outoa kuvitella, että oikeistolaisempi hallitus olisi vasemmistoa enemmän halunnut turvata lakko-oikeutta potilasturvallisuuden kustannuksella.
Ja ei, en tietenkään voi sanoa mistään asiasta 100%:ista varmuutta. Mutta se on kuvainnollinen tapa sanoa, että pidän hyvin epätodennäköistä että Kokoomus antaisi potilaiden jäädä ilman hoitoa jotta AY-liitto saa vapaat kädet ruinata lisää palkkaa ihmishengillä. Absurdi ajatus mielestäni. Ja olisin tietenkin todella pettynyt jos näin tapahtuisi.
Kyllä on hyvin mahdollista, että tässä tilanteessa erilaiset hallitukset olisivat toimineet samalla tavalla. Se ei kuitenkaan ollut alunperin pointtini. Pointti oli se, että hallituksessa puolueet jotka kannattavat palkkatasa-arvoa laittoivat naisvaltaisen alan palkkaneuvotteluihin kapuloita rattaisiin. Siis se hallitus jonka olisi oman politiikkansa mukaan sitä pitänyt puolustaa. Vaikka hallituksen tehtävä varsinaisesti ei palkkaneuvotteluihin ole puuttua se joutui puuttumaan. Se myös tiesi etukäteen joutuvansa puuttumaan mikäli riittävän pitkälle mennään joten sillä olisi ollut mahdollisuus ennen tilanteen kärjistymistä edes yrittää helpottaa neuvottelutulokseen pääsemistä jolloin se ehkä olisi omaa politiikkaansa noudattanut.
Ja miksi yleensä koko aiheen alunalkaen otin esille oli se kun aikaisemmin puhuttiin sdp kannattavan palkkatasa-arvoa ja samassa yhteydessä puhuttiin ettei hoitajille makseta riittävästi palkkaa ja siksi sdp kannattamaa palkkatasa-arvoa tarvitaan. Tässä siis on täysin sivuseikka mitä oikeisto tai erilaiset hallitukset olisivat tehneet koska siitä ei nyt ollut kyse.
Tuloverotuksessa on aika lailla kyse siitä koetko itse vai valtion olevan kyvykkäämpi käyttämään tienaamiasi rahoja. Aika moni haluaisi itse päättää ainakin nykyistä suuremmasta osasta ihan itse. Verotuksen tasolla on aina jokin rooli halukkuuteen ansaita ja käyttää aikaansa ansioiden lisäämiseen. Mikäli ei koe saavansa riittävää hyötyä, niin halukkuus tehdä lisää töitä vähenee.
Mikäli ansiotulo verotus on kevyempää, niin se ohjaa kulutusta eri tavoin. Verorahojen käytöstä päättävät poliitikot ja virkamiehet. Nettoansioiden käytöstä päättää kuluttaja ihan itse ja voi käyttää ne ihan muulla tavoin kuin politiikot tai virkamiehet katsovat kansalaiselle olevan parhaaksi.
Sikäli olet oikeassa, ettei se vaikuta tutkimuksen mukaan juurikaan tehtyyn työmäärään. Jos tarkastellaan tuloa eikä tehtyjä tunteja, on vaikutus Suomessa: 10% nettoveroasteen korotuksella verotettavat tulot pienenevät 1,6%. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että vaikutukset suurituloisilla on huomattavasti suuremmat ( yllätys progressio kiristyy näissä desiileissä). Lisäksi tutkimus ei ota kantaa pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Tutkimuksessa todetaan vielä, että työntekijät voivat vaikuttaa tuloihinsa kovin vähän. Jos vaikutusmahdollisuuksia olisi enemmän olisi tutkimustulos varmasti toinen. Kantaa ei myöskään oteta opiskeluun kannustamisessa. Olisiko mahdollista, että huomattavasti parempi nettoansio kannustaisi opiskelemaan. Tämän luulisi olevan kansantaloudellisesti järkevää kehitystä.
Yksi keskeinen lainaus tuolta: “Suomalaista tutkimustietoa tuloverotuksen vaikutuksesta työtunteihin on olemassa hyvin vähän. Yksi syy tutkimustiedon puuttumiseen on tutkimukseen soveltuvien luotettavien aineistojen puute. Erityisesti todellisten työtuntien havaitseminen riittävän isosta aineistosta on vaikeaa Lisäksi viimeaikaiset tuloverotuksen muutokset tarjoavat vain vähän sellaista vaihtelua kannustimissa, joka olisi erilaista muutoin samankaltaisten henkilöiden välillä. Tämä vaikeuttaa luonnollisen koeasetelman muodostamista.”
On selvää, että vakituisessa kokoaikatyössä oleva ihminen tuskin saman tien vaihtaa osa-aikaiseksi, tai pienempipalkkaiseen työhön, kun veroprosentti nousee 0,25 %. Yksi keskeinen tekijä on se, että nämä ratkaisut ovat usein on/off-tyylisiä. Normaali työntekijä ei voi yhtäkkiiä valita, että “jahas, vähennän työni määrää 2 tunnilla viikossa, kun tuo verotus nousi”. Eli lyhyellä tähtäimellä asiat ovat usein hyvin jäykkiä.
Näitä asioita pitäisi pystyä tarkastelemaan hyvin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi omalla kohdallani korkea verotus on saanut minut tekemään nimenomaan pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, miten ja milloin alan lopullisesti vähentämään työntekoa. Se ei reagoi yht’äkkiä ensi vuonna tulevaan 0,1 % muutokseen. Mutta jos mun marginaaliveroprosentti putoaisi huomattavasti, niin nimenomaan pitkällä tähtäimellä varmasti kiinnostaisi painaa pidempään.
Mutta omalla kohdallani voin sanoa, että korkealla marginaaliverolla oli tasan tarkkaan huomattava vaikutus siihen, etten ottanut monta vuotta sitten ylennystä vastaan.
Mutta tosiaan näitä pitää pystyä tarkastelemaan paljon pidemmällä aikavälillä. Korkea verotus vaikuttaa jossain määrin myös esim. koulutusvalintoihin ja sitä kautta tulopuoleen vasta pitkän ajan kuluessa. Ne vaikuttava siihen, haluaako joku ylipäätään perustaa yrityksen, joka näkyisi pitkän ajan kuluttua.
Mutta sitten tässä(kin) tutkimuksessa on yksi hyvin merkittävä tekijä: se vertailee vain palkkaverotusta ja veroprosenttia ja niiden yhteyttä ja sen perusteella toteaa, että verotuksen nostaminen lisää verotuloja. Mutta tästä unohtuu sellainen ihan pieni asia, että se verottamatta jäänyt rahakaan ei katoa yhteiskunnasta mihinkään, vaan näkyy muiden verotulojen nousuna. Eli ajatellaan vaikka, että maassa 100 dinaarin työtuloista on aiemmin viety veroina 30 ja 10 % veronalennusten jälkeen työtulojen määrä nousee “vain” 102:een, joista uudella veroprosentilla kerätään tuloveroja 27,5. Mutta nyt siis työntekijöille on jäänyt 70:n sijaan 74,5 dinaaria käteen.
Mihin tuo 4,5:lla lisääntynyt raha menee? Sijoituksiin (lisää pääomaveroja ja uusia yrityksiä ja toimeliaisuutta), kulutukseen (lisää alv:tä, lisää työtä muille) jne. Asiaa ei vain voi tarkastella pelkästään vertailemalla tuloverojen muutosta verorposenttiin, eikä varsinkaan liian lyhyellä aikavälillä.
Ja siten lopulta kyse on myös yksinkertaisesti oikeudenmukaisuudesta. Ei vain kerta kaikkiaan ole oikein, että jonkin tekemästä työtulosta marginaalihaukat vievät jopa yli puolet.
Ja vielä yksi poiminta tuolta: “Tavallisista palkansaajista poiketen suurituloiset sekä yrittäjät reagoivat tutkimustulosten mukaan suhteellisten herkästi tuloveroihin.” Eli nimenomaan pienempituloisten verojen nosto ei vaikuta heidnä työn määrään laskevana niin voimakkaasti. Eli sekä oikeudenmukaisuus, että tutkimustuloksellisista syistä nimenomaan veroprogressiota pitää keventää. Voidaan pitää ansiotuloverot yhtä suurina, mutta progressiota on kevennettävä.
Sairaanhoitajien palkat ovat poliittisesti arkaluontoinen kysymys. Ei saa oikein sanoa julkisesti muuta, kuin että elämä on sairaanhoitajista kiinni ja työ on vaativaa, raskasta ja kiireistä, joten lisää liksaa pitää saada.
Karu totuus kuitenkin on, että suurin osa sairaanhoitajan töistä on niin yksinkertaista perussuorittamista, että siihen pystyy lähes kuka tahansa. Oli nyt sitten AMK tai ei. Sen sijaan jo pelkästään diplomi-insinööriksi pääsy, alasta riippumatta, on sen verran vaikeaa, että vain vähemmistö kykenee siihen millään koulutuksella. Vaikka laitettaisiin 40 vuodeksi koulun penkille ja tehostettua apuopetusta kaikki viikonloput. Edellä sanotusta seuraa väistämättä, että sairaanhoitajien tarjonta on helppo laittaa suureksi ja diplomi-insinöörien ei. Ihan sama, mitä julkisesti väitetään. Se mikä pätee tässä markkinatarkastelussa diplomi-insinööreihin, pätee myös lakimiehiin ja kauppatieteen maistereihin ja moniin muihin hyvin palkattuihin koulutustaustoihin.
Ilman ammattiyhdistysliikettä ja yleissitovuutta sairaanhoitajien palkka muodostuisi markkinaehtoisesti ja olisi nykyistä korkeampi. Liberaalipuolue ajaa tätäkin hyvää uudistusta. Enemmän valtaa kansalaisille itselleen, vähemmän korporaatioille.
Tuo ziibran pieni lipsautus “ylempi korkeakoulututkinto” kertoo myös vähän tästä vinksahtaneesta ajatuksesta, että kyse olisi jotenkin verrattavissa korkeakoulututkintoon. Sairaanhoitajan tutkinto on hienosteltu olemaan “ylempi ammattikorkeakoulututkinto”, mikä on kutienkin eri asia kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Toinen asia, mikä itseäni hiertää tässä sairaanhoitajien jatkuvassa valituksessa on se, että aina kuulemma kaikkialla on kauhea kiire ja mitään ei ehdi tehdä. Onnekseni ei ole tarvinnut itseni kauheasti viettää aikaa sairaanhoidon piirissä, mutta lähivuosilta nyt nuo synnytykseen liittyvät osastot (synnäri, lapsivuodeostast, mutta myös tarkkailu ennen synnytytstä) ja sitten etenkin lasten päivystys. Toistaiseksi ainoa kerta, kun olen selvästi havainnut kiirettä jollaoin, oli toisen synnytyksen kätilöllä.
Lapsivuodeostastolla oli aina 5 hoitajaa omassa huoneessaan istumassa, kun sattui kävelemään ohi ja joku sattui avaamaan oven. Se oven avannut yksi oli jollai pikku kierroksella. Lasten päivystyksessä on myös aina kaksi hoitajaa pelkästään vastaanotossa. Toisen tehtävä tuntuu olevan vain ja ainoastaan varmsitaa, että ne yhteystiedot ovat edelleen ajan tasalla ja toinen kyselee vähän oireista. Ja sitten varsinaisessa hoitsujen huoneessa on myös koko ajan 3-5 hoitajaa istuskelemassa, ekä ole koskaan ymmärtänyt, mitä ne siellä tekevät. Ja sen kymmenkunta kertaa olen tuolla jo sen 2-3 tunnin jonotuksen suorittanut ja havainnot konsistentteja.
Olisi kiinnostavaa nähdä jotain todellista tutkimusta tästä sairaanhoitajien kiireestä. Missä sitä näkyy?
Kovin ponnekkaasti kuitenkin päädyt sairaanhoitajien kiirettä kommentoimaan Kyllä sitä kiirettä on, lähipiirissä on useita alanvaihtajia juurikin jatkuvan venymisen ja siitä syntyvän huonon elämänrytmin vuoksi. Kuulemani viesti on kiire sekä työntekijöiden määrässä jatkuva alimitoitus, työolot ja huono johtaminen ovat isompi syy vaihtaa alaa kuin palkka. Ja en tällä tarkoita etteikö sillä palkalla olisi myös merkitystä.
Korruptio on Suomessa vakava ongelma. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat korruptoituneita, eivätkä ne kykene tarvittaviin uudistuksiin koska ovat vastaanottaneet lahjuksia eri tahoilta. Liberaalipuolue on ainoa edunsaajista riippumaton puolue ja siksi “leikattavaa löytyy”.
Mutta koskeeko demarihenkinen tasavertaisuus kaikkia 
Ei hitto, eihän se koskekaan 
Nyt on kuitenkin myönnettävä, että hiukan turhaan hairahdin oikeistoa tästä puolustamaan (myös turhilta syytöksiltä). Alunalkaen pointti oli se mitä yritin jo viime viestissä selvästi turhaan tuoda esille.
Kyllä sitä kiirettä on, lähipiirissä on useita alanvaihtajia juurikin jatkuvan venymisen ja siitä syntyvän huonon elämänrytmin vuoksi. Kuulemani viesti on kiire sekä työntekijöiden määrässä jatkuva alimitoitus, työolot ja huono johtaminen ovat isompi syy vaihtaa alaa kuin palkka. Ja en tällä tarkoita etteikö sillä palkalla olisi myös merkitystä.