Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Voi että, siitäpä sitten on hieno kerätä kassaa sitä rakasta hyvinvointivaltion ylläpitoa varten kun insentiivit on rakennettu niin, että ne jotka koko huvin maksavat vaihtavatkin myös tukien saajiksi.

8 tykkäystä

Suomessahan saa perustaa yksityisen koulun ja kuka tahansa saa laittaa lapsensa yksityiseen kouluun, jos vain rahaa ja halua löytyy. Valtio taas takaa kaikille laadukkaan koulutuksen, jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tai halua sitä yksityisellä järjestää. Minusta se on hyvä järjestelmä.

Aika kehno lainaus Arhinmäeltä. Minusta verotuksen tärkein tehtävä on taata julkisten palveluiden saatavuus. Verotuksen progressio on minusta ihan perusteltu, koska tuloerojen liiallinen kasvu aiheuttaa keskimääräisen elintason laskua joka puolestaan rajoittaa kysyntää suurimmalta osalta yrityksistä. Varmasti liiallinen progressio tappaa motivaatiota. Kuten aiemmin ketjussa todettiin niin tuo vaikutus motivaatioon ei kuitenkaan ole kovin suuri. Henkilökohtaisesti ajattelen myös, että ihmisen on ihan tervettä priorisoida perhe ja omat harrastukset hyvin korkealle, enkä siksikään näe progressiota niin pahana asiana.

Ehkä hieman tarkoitushakuinen yksinkertaistus sinulta nyt :joy: Säännöt sanoo ”Opetusta ja koulutusta ei saa järjestää voiton tavoittelemiseksi. Koulut eivät saa tuottaa taloudellista voittoa tai kerätä koulumaksuja. Talous perustuu valtiolta ja mahdollisesti kunnilta saataviin oppilaskohtaisiin avustuksiin.”

Ei tuota ihan vapaaksi koulumarkkinaksi voi kutsua.

Hyvä, että sinä näet verotuksen tehtävänä kerätä sen verran rahaa, että saadaan palvelut järjestettyä. Kumpa vasemmistokin näkisi niin.

Mutta veroprogressiolla ei kyllä ole mitään tekemistä perheen kanssa olemisen kanssa :joy: Mistähän tuommoinenkin hulluus taas tuli, huihai :joy:

6 tykkäystä

Keskeinen havainto kansainvälisessä tutkimuksessa on se, että verotettavan tulon jousto on suurempi suurituloisilla kuin pieni- ja keskituloisilla. Myös yrittäjät reagoivat herkemmin tuloveroasteen muutoksiin. Tämän on tulkittu johtuvan siitä, että suurituloisilla ja yrittäjillä on palkansaajia paremmat mahdollisuudet verosuunnitteluun, verojen välttämiseen ja veronkiertoon (Saez ym. 2012, Kreiner ym. 2015). Toisin sanoen, suurituloisten suuri jousto ei johdu muutoksista työnteon määrässä tai työn tehokkuudessa, vaan se koostuu pääosin tulojen uudelleenjärjestelyistä ja muista verorasituksen minimoimiseen tähtäävistä toimista.

Eikös tuossa sanota, että pääasiassa tuo jousto toteutuu verosuunnittelulla eikä työmäärän vähentämisellä? Enkä edes ajattele, että työmäärän vähennys sinällään olisi pahasta. Yksilön tarkoitus kun on elää itselleen mielekästä elämää eikä tuottaa verotuloja.

1 tykkäys

Hmm, ei taidettu sanoa niin, että olisi merkittävä. Toki sanottiin, että isompi. Verokertymään ja tehdyn työn määrään kaikkinensa kuitenkin tuloverotusta muuttamalla melko maltillinen vaikutus.

1 tykkäys

Nähtävästi julkisuus esti härskin poliittisen virkanimityksen:

15 tykkäystä

Ja edelleenkin korostan, että vaikka työjousto olisi “Nolla”, mitä se siis EI OLE, pelkän tuloveron tarkastelu on aivan liian rajoittunutta.

Jos ihmiset tienaavat sen 100, josta verotetaan 30 ja sitten veroja lasktaan 10 %:lla, niin siitä 100:sta tosiaan menee verottajalle enää 27. Mutta hups, se 3 ei katoakaan mihinkään, voitko kuvitella. Sehän jää edelleen olemaan. Se jää sille tekijälleen!

Ja mikä vielä oleellisempaa, yleensä se raha menee johonkin. Jos se menee kulutukseen, siitä menee heti veroina osa valtiolle, mutta sen lisäksi se tuottaa uutta työtä ja toimeliaisuutta. Jos se menee säätöihin ja sijoituksiin, se antaa pääomaa jollekin yrittäjälle ja taas se tuottaa lisää toimeliaisuutta ja sitä kautta verotuloja. Ja pidemmän pälle sille sijoitukselle saattaa tulla jopa tuottoa ja se taas tuottaa lisää veroja ja lisää sijoituksia/kulutusta ja sitä kautta toimeliaisuutta ja verotuloja. Mutta tämän LISÄKSI on vieläpä se suora yksilön työjousto, eli se verotuksen kohde itse suoraan myös lisää keskimäärin työtulojen määrää, jos työveroja lasketaan ja päinvastoin.

Kyllä se vaan tuppaa olemaan niin, että maat, joissa on pääomaa, on myös keskimäärin kivempaa kuin maissa, joissa sitä pääomaa ei ole. Valtion on hyvä turvata peruselintaso, terveydenhuolto ja koulutus ihan jo oikeudenmukaisuussyistä, mutta myös sen takia, että se on kaikkien etu. Mutta yhtä lailla on jo ihan oikeudenmukaisuuskysymys, että jokaisesta jonkun ansaitsemasta eurosta suurin osa jää sille, joka sen on ansainnut. Ja lisäksi on täysin ilmiselvää, että kokonaisuudessaan liika verotus vähentää toimeliaisuutta ja sitä kautta kokonaisverokertymää.

15 tykkäystä

Joku tuolla taisi tämän asian aika hyvin jo kiteyttääkin, että kyse on siitä kumpi käyttää tuon rahan järkevämmin; valtio vai yksilö. Valtion veroeurona se menee virkahlöiden palkkoihin, sosiaalimaksuihin, infran kehittämiseen, yritystukiin ja mihin kaikkialle nyt valtion rahat menevät. Yksilön (oletetut “ylimääräiset”) rahat menevät todennäköisesti lomamatkaan, uusien tavaroiden tai palveluiden hankintaan, ehkä myös sijoituksiin. En osaa itse sanoa kumpi edellämainituista on parempi. Valtiolle mennessään ne jäävät kaiketi ainakin hetkeksi pidempään kotimaahan😄

Eli siis virkahenkilöiden lomamatkoihin , jotka muuten saatetaan lentää Finnairilla. Infran kehittämiseen saisi mennäkin veroja, tiestön kuntoon suunnatut varat pienenevät huolestuttavalla vauhdilla ja korjausvelka vaan kasvaa. Taas täytyy muistuttaa siitä mitä Winston Churchill aikoinaan painotti. Vain menestyvillä yrityksillä voidaan saada vaihtotase korjattua. Valtion verorahat pitää saada kerättyä yrityksien toiminnasta, jotta valtio budjetti voisi koskaan olla ylijäämäinen. Valtion verorahojen kuluttaminen on veden kaivoon kantamista. Ok, osalla voidaan tilkitä kaivoa, mutta se on aina vain laastari. En kirveelläkään antaisi enempää valtiolle verotuloja, en sitten millään. Meidän pitäisi siis markkinatalouden sijasta luottaa rahamme neljäksi vuodeksi valituille edustajille, edustajille joilla suurin henkilökohtainen haaste on tulla valituksi uudelleen. Tämä ei ole omiaan ohjaamaan järkevään verovarojen käyttöön.

4 tykkäystä

Maksumuurin takana, mutta otsikko avaa.

Talouden nobelisti lataa suorat sanat Suomen velkakierteestä: ”Numerot ovat vain oire, sairauden nimi on valtioriippuvuus” Talouden nobelisti lataa suorat sanat Suomen velkakierteestä: ”Numerot ovat vain oire, sairauden nimi on valtioriippuvuus” | Kauppalehti

13 tykkäystä

Edelleen pointti on se, että vaikka tarkasteltaisiin vain valtion verokertymää, se veronalennus ei häviä jonnekin avaruuteen vaan lisääntyneiden kulutusverojen, yritysverojen, pääomaverojen ja lisääntyneen toimeliaisuuden kautta palautuu kyllä valtiolle melko tehokkaasti. Siinä ei saa tarkastella vain lyhyen aikavälin ansiotuloverotusta. Tämän johdosta nuo linkkaamasi tutkimukset ovat yksiselitteisesti vajaavaisia ja väitän edelleen, että nykyiset marginaaliverot keski- ja suurituloisilla ovat niin suurioa, että niiden alentaminen lisää verotuloja pitkässä juoksussa.

Mutta sitten on se moraalinen ja oikeudenmukaisuuskysymys: millä oikeudella valtio ylipäätään ottaa veroja? Valtioohan on lopulta pelkkä mafia, joka vaatii suojelurahoja ja lähettää tarpeen tullen vaikka aseistetut miehensä ovelle hakemaan ja viemään lukkojen taakse, jos kieltäytyy. Erona mafiaan on vain se, että ns. perinteisestä mafiasta voi sentään valittaa teoriassa jolle kulle ja toisaalta ne perinteiselle mafialle tarkoitetut suojelurahat sitten kyllä myös tarkoittaat, että se kauppasi on turvassa, kun taas täällä ei ketään kiinnosta, jos joku varastaa sinun omaisuuttasi, kun on ns. “resurssipula” kun kytätään viharikoksia netissä.

Toimiva yhteiskuntamafia nyt on ihan hyödyksi lopulta kaikille tiettyyn rajaan asti, mutta silti pitää koko ajan pitää mielessä, että kyse on puhtaasti varastamisesta ja se varastaminen täytyy pitää niin minimissään kuin mahdollista ja etenkin nämä aivan röyhkeät marginaaliverot, mitä meillä on, on sairaan epäoikeudenmukaisia. On suorastaan oksettavaa,e ttä joku kehtaa viel puhua jostain “oikeudenmukaisuudesta”, kun käyvät hymyssä suin varastamassa toisen lisätuloista yli puolet.

9 tykkäystä

Juuri siitä on kyse, että kuinka hyvin palautuu. Jos lähdet lomareissulle ulkomaille tai ostat ulkomaisen tuotteen ulkomaisessa omistuksessa olevasta myymälästä tai ulkomaisen yhtiön osakkeita jne…ei siitä kovin paljon Suomeen jää. En osaa sanoa yhtään, minkä verran vaikka “ylimääräisestä” tonnista per vuosi voisi keskimäärin Suomalaisilta todellisuudessa jäädä Suomeen. Valtiolle maksettuna se tonni jää tosiaan ainakin ekan kierroksen ajaksi täysin Suomeen (valtiolle verona) sen jälkeen kaiketi hyvin suurella prosenttiosuudella (sos.etuudet, virkahlöiden palkat ym.), sen jälkeen ollaankin sitten jo melko vastaavassa tilanteessa kuin alemman veron esimerkissä 1. vaihe, eikö niin?

1 tykkäys

Tässä on erittäin hyvin tiivistetty tämän hetkisen poliittisen ajattelun erot. Vasemmisto haluaa ratkaista ongelmat julkista sektoria kasvattamalla, oikeisto taas sitä pienentämällä. Kun ajattelumallit ovat näin kaukana toisistaan on vääntäminen kohtuullisen turhaa. Empiirinen kokemus paisuneesta julkisesta sektorista ei omassa pohdinnassa saa hyvää aikaiseksi pidemmällä tähtäimellä. Julkiset palvelut saattavat parantua, mutta millä hinnalla. Työpaikkoja saatetaan luoda, mutta samalla viedään osaajia yrityksistä.

5 tykkäystä

Valtiolle annettuna ne lahjoitetaan Italialaisten remontteihin, tai sambialaisten ulkohuussien rakentamiseen (30 000 e kappaleelta). Mikään ei takaa niiden verorahojen jääntiä enemmän Suomen kiertoon valtion käsissä. Ja vielä vähemmän mikään takaa, että ne menisivät johonkin tehokkaasti. Minulle käteen jäädessä se lisäraha menisi varmaan pääosin sijoittamiseen. Sitä kautta olisin luomassa lisää työpaikkoja Suomeen ja lisäksi se takaisi pysyvää ja kasvavaa osinkoverovirtaa valtiolle, sekä lisää kulutusta itselleni ja sitä kautta toimeliaisuutta ja kulutusveroja suomeen.

Tosiasia on, että ilman yksityisen rahan pyörimistä täällä, ei olisi senttiäkään valtiolla rahaa. Yksityisille jäävä lisäraha on ainoa keino lisätä mysö valtion verotuloja pitkässä juoksussa. Jos lähtökohta on jo, että yksityiselle jäävä raha karkaa ulkomaille, niin sitten se on sama vetää itsensä kiikkuun.

Edelleen väitän, että nykyisten korkeiden marginaaliverojen laskeminen tasan tarkkaan lisää julkisen sektorin verotuloja pitkässä juoksussa ja tätä ei sinun täsyin vajaavaisesti asiaa tarkastellut tutkimuksesi pysty kumoamaan.

14 tykkäystä

Saako tästä referaattia niiltä joilla tunnukset on? Ja kyllä, 1e/kk kokeilut nyt käytetty kaikilla tutuilla sähköposteilla eli ei nyt onnistu itsellä sitäkään kautta.

Kuvitellaanpa taas kaksi henkilöä A ja Z. A on näitä “kovapalkkaisia” osaajia eli huippuasiantuntija tai johtaja. Z on nuori, joka etsii ensimmäistä työpaikkaansa.

A tienaa mukavasti, ja matalan verotuksen ansiosta hänelle jää sen verran hyvin sukan varteen, että päättää jäädä eläkkeelle pääomatulojensa turvin. A siis nauttii vapaa-ajasta omilla rahoillaan ja hänen työpanoksensa ottaa tehtäväkseen henkilö B, jonka tehtävät siirtyvät C:lle jne kunnes myös Z pääsee entry-tason töihin. A maksaa veroja pääomatuloistaan 34% jokikinen vuosi eli yli 10 000€. Oikeiston mukaan tämä on oikeudenmukaista.

Toisessa casessa valtio verottaa niin kovin, ettei A pysty keräämään riittävää pesämunaa, vaan jatkaa töissä aina eläkeikänsä alkuun asti. Z “nauttii” vapaa-ajastaan kotona A:n verovaroin tuettuna. Vasemmiston mukaan tämä on oikeudenmukaista.

Usko tai älä seepraseni, mutta matalampi verotus on hyvä, koska se samanaikaisesti nostaa että laskee tehtyjä työtunteja tapauskohtaisesti. Se siis antaa ihmisille vapauden valita haluavatko he tehdä enemmän töitä ja kasvattaa elintasoaan, vai vähemmän töitä ja nauttia elämästä.

Matalimmista veroista kärsivät ainoastaan ne, jotka ottavat enemmän kuin antavat.

PS: @JNivala Googlaapa “10 minute mail”. Toki joutuu edelleen tilit tekemään tuonne Kauppalehteen ym.

23 tykkäystä

Holströmin mukaan valtion harjoittama holhous on vähentänyt ihmisten kykyä huolehtia itsestään ja läheisistään. Hyvinvointi kokemuskin on hyvin rapautunut, koska hyvä ei synny välttämättä omasta tekemisestä.

  • ”Suomalaisten riippuvuus valtion tuutista arveluttaa minua eniten, koska ihmisiltä on varastettu osa vastuuntunnosta. Olemme riippuvaisempia valtiosta kuin kanssaihmisistä, vaikkei valtion pitäisi aina orkestroida ja häärätä pomona joka paikassa.”

-"”Olemme riippuvaisia valtiosta, mutta emme enää niin riippuvaisia toisistamme. Tyytyväisyys omaan elämään syntyy siitä, että kantaa vastuuta itsestä ja ratkaisee omia ongelmiaan.”

Velkaantumiseen hänellä on näkökanta ”Numerot ovat vain sairauden oire, sillä Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus”, Holmström analysoi.

Tulevaisuudessa hän näkee valoa, koska esim nuoriso ei enää luota eläkesysteemiin eikä vappusataslupauksiin.

  • ”Uusi nuoriso ei lähde siitä, että valtio turvaa eläkkeet tai muut etuudet. Minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että he haluavat olla enemmänkin oman onnensa seppiä.”

-“Holmström näkee toivoa siinä, että jatkossa valtion rooli voi pienentyä. Hänen mukaansa se olisi ”hyvin tervettä” kehitystä, koska yksilön vastuunkanto tuo ihmiset yhteen.”

Voisi tiivistään parhaiten, että kaikki ajatukset on demarien vastakohtia.

17 tykkäystä

“Etsivän nuorisotyön tavoittamista yli 20 000 nuoresta yli puolet siirtyy koulutukseen, palkkatyöhön, työpajalle tai työkokeiluun. Lisäksi työpajoissa toimii 12 000 nuorta, joista kolme neljästä pääsee eteenpäin työhön, kouluun tai ohjattuun palveluun.”

Tuohon rahat, eikä pitkäaikaistyöttömien linnunpönttökursseihin.

5 tykkäystä

Heh, yleensä sillä, joka haluaa asioita muutettavan, on ns. todistusvastuu siitä, että kyseinen muutos on hyväksi. Ei ole reilua sanoa, että “edelleen väitän” tuomatta mitään todistetta/faktaa tueksi. Minun tuomani lähde kertoi, että lyhyellä aikavälillä työmäärä ei juuri muutu veromuutoksissa. Pitkällä aikavälillä epävarmuustekijät ovat niin isoja, ettei voida sanoa juuta eikä jaata.

Tässä valtion talouden tilanteessa, jos laskemme ansiotuloverotusta esim. 1%yksiköllä, voimme perustaa tuon päätöksen vain toiveeseen, että valtiomme (yritykset, yksityishenkilöt, valtion budjetti jne.) hyötyy pitkällä tähtäimellä enemmän pienemmästä ansiotuloverosta kuin nykyisestä. Takeita/todistetta siitä ei ole (vai onko?).

Jos kohtalaisen aukottomasti voidaan edellämainittu todistaa vaikka 15v päästä, LUPAAN syödä sanani ja muuttaa mielipidettäni tässä asiassa.

1 tykkäys

Tuloveron progressiota tulee laskea jo ihan puhtaasti oikeudenmukaisuussyistä. Siitä lähdetään.

Toisekseen, veronalennus siis edelleenkin lisää verotettavan työn tekemistä. Ja kolmanneksi, ylivoimaisesti suurin osa täällä syntyneestä tulosta myös käytetään täällä ja se lisää aiemmin esittämäni mukaisesti talouden vauhtia ja muita verotuloja.

Kumpikaan meistä ei pysty aukottomasti todistamaan vaikutusta verokertymään, joten voidaan jo jättää se. Mutta edelleenkin jo periaate ja oikeudenmukaisuussysitä progressiota pitää alentaa.

Edit. Ja voimme tehdä asian myös niin, että nostamme veroa alemmilla portailla ja laskemme ylemmillä siten, että nykytilanteessa nettovaikutus olisi nolla. Sinunkin laittama tutkimushan osoitti, että nimenomaan siellä alemmissa tuloissa veronkorotukset eovät niin vaikuttaneet vähentävästi työhaluun, mutta parempituloisilla työinto alennuksesta lisääntyisi enemmän. Eli työtulot lisääntyisivät ja verotulot lisääntyisivät ja oikeudenmukaisuus lisääntyisi. Kävisi minulle.

On aika todellakinnlaajentaa veropohjaa eöi vihdoin veroja maksamaan muutkin kuin keski- ja hyvätuloiset.

2 tykkäystä