Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Suomen ongelma ei ole se mitä se yksinasuva työtön Martti 43v saa vaan se, että järjestelmämme kasvattaa sosiaalitukiin riippuvaisia ihmisiä.

Hyvä esimerkki on se, kun 19-vuotias Jonna muuttaa Helsinkiin opiskelemaan Taiteiden maisteriksi. Jonna alkaa heti saamaan asumistukea, opintotukea ja kesäisin myös toimeentulotukea. Jonna löytää Helsingistä kumppanin, jonka kanssa hän alkaa seurustelemaan ja saa 22-vuotiaana lapsen ja hän alkaa saamaan lapsilisiä. Opinnot tietenkin ymmärrettävästi keskeytyvät lapsen saannin jälkeen. 24-vuotiaana Jonnan kuitenkin palaa koulun penkille.

Valitettavasti Jonnan ja kumppanin suhde ei kestä vaan Jonna eroaa kumppanistaan ja alkaa saada elatusmaksuja. Onneksi onni kukoistaa ja Jonna löytää uuden kumppanin. 25 vuotiaana Jonna on saanut kandinkin suoritettua 6 vuoden opiskelun jälkeen.

Jonnan aloitettua maisterin opinnot onni taas potkaisee ja Jonna tulee raskaaksi 26 vuotiaana. Opinnot kuitenkin jälleen keskeytyvät kahdeksi vuodeksi lapsen synnyttyä. Onni ei kuitenkaan valitettavasti kestä kauaa ja Jonna eroaa kumppanistaan 29 vuotiaana. Yh-äipän elämä on rankkaa ja opintojen suoritustahti ymmärrettävästi hidastuu. Lopulta kuitenkin 12 vuoden jälkeen 31 vuotiaana Jonna saa Taiteiden maisterin tutkinnon suoritettua. 12 vuoden, joiden aikana Jonna on saanut joka ikinen päivä yhteiskunnan tukia jossain muodossa.

Valitettavasti kuitenkin Taiteiden maisterin tutkinnolla ei ole juuri kovapalkkaisia tehtäviä tarjolla. Jonna on kuitenkin ahkera ja on valmis hakemaan myös muita, kun oman alansa töitä. Kauhukseen Jonna kuitenkin huomaa, että alle 3000 bruttopalkalla hänen ei ole järkevää mennä töihin, koska tukien tippumisen lisäksi hänen täytyisi alkaa maksaa itse myös esimerkiksi päivähoitomaksuja. Työttömänä ollessaan Jonna saa työmarkkinatukea, lapsilisää kahdesta lapsesta, asumistukea, toimeentulotukea sekä elatusmaksuja kahdelta eri mieheltä. Jonna päättää ymmärrettävästi jäädä kotiin kuin menemään 40 tunniksi töihin viikossa heikentäen samalla omaa elintasoaa. Jonna on tietysti myös koko aikuisikänsä äänestänyt vasemmistoa, jotka ovat luvanneet olla leikkaamatta Jonnan toimeentuloa.

29 tykkäystä

Olipa osuvaa. Ainut vaan, että ei varmaan suomalaisen mediaanipalkkakaan riitä samaan tulotasoon Jonnalle. Jonna on suoraan kuin Kelan omassa esimerkissä oleva Simo.

Millä palkalla Simon kannattaa ottaa työtä vastaan, ettei ainoana “palkintona” ole kuin vapauden menetys? Mediaanipalkasta n. 3 000 € jää käteen n. 2350 €

6 tykkäystä

Tuohan on 9200€ per pää vuodessa eli reilusti köyhyysrajan alla.

Eihän köyhyysrajaa noin lasketa? Pienituloisuusraja yhdelle henkilölle on toki jotain 15t€

Kelan esimerkin Simo ei ole edes pienituloinen, vaikka ei tee mitään.

7 tykkäystä

Suomi on saanut moitteita sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Ihan kaikesta työstä ei saa edes sosiaaliturvaa parempaa tuloa, koska osa-aikainen työ on lisääntynyt niin paljon. Jokunen tunti viikossa saattaa laskea vain tukia saman verran ja se voi aiheuttaa kohtuuttomat viivästymiset eri tukiin, jolloin se rahattoman pankkitilin perhe on suht kusessa. Pidän huolestuttavana kehityksenä, että töissä käyvienkin pitää olla tukibyrokratian kanssa tekemisissä. Nollatuntisoppareilla puliveivaamisesta en tykkää ollenkaan.

Näissä keskusteluissa toistuu koko ajan tuo elämäntapatyöttömyyden kauhistelu. Pitäisikö ottaa joskus sellainenkin näkökulma, että työttömät haluavat ja hakevat jatkuvasti töihin, mutta eivät pääse mihinkään? Tämä on kuitenkin se ylivoimaisesti yleisin tilanne.

Tämä on kokonaisuudessaan sitä ideologiaa, jota epäilin jo tuossa työttömien patistamisessa vanhusten ja lasten pariin avustamaan. Miksi siitä pitäisi maksaa palkkaa, mutta roskien putsaamisesta ei? Miksi toiset määrätään palkkatöihin ja toiset ilmaistöihin (=sosiaaliturva toimii “palkkana”)? Jos viheralueet kaipaavat putsailua niin ei muuta kuin työpaikkaa auki. Ei sitä ilmaisena tarvitse kenenkään tehdä.

Tällainen työttömien rankaiseminen olisi varmasti oikeistohallituksen märkä päiväuni. Eikö se jo nähty Marinin hallituksen aikana, kuinka työllisyysasteen saa nousemaan ilman työttömien kepittämistä. Ei siinä tarvita mitään tukileikkuria (=aktiivimalli) jos ei saa töitä. Olisi hyvä jos jatkettaisiin ennemminkin panostamista laadukkaisiin työpaikkoihin ja kannustettaisiin kokoaikatyön tarjoamiseen (esim Puuilo vs Tokmanni).

Jotenkin kylmäävää miettiä kuinka jonkun perseaukisen, kädestä suuhun elävän “Simon” sosiaaliturvaa pitäisi leikata. Kuinka paljon noita Simon menoja pitää karsia? Puolitetaanko kaikki menot eli lapsienkin tarpeet? Laitetaan perhe pieneen soluasuntoon jne. Ihan kuin tämän kepittämisen seurauksena Simo löytää maagisesti työpaikan. Vai ei leikata ollenkaan ja annetaan tuet jos tekee “töitä” 40h viikossa? Voi hyvänen aika.

Eikä töissä käynti ole mitään vapauden menettämistä. Ei se mikään vankila ole. Pikemminkin päinvastoin kun pääsee tukiloukusta pois. Mielestäni tuota ei ole vaikea miettiä omalle kohdalle, astua toisten kenkiin. Jos tuo tukiloukku on niin houkutteleva ja sosiaalituilla eläminen rahakasta loikoilua niin ottakaa lopputilit ja nauttikaa. Kokeilkaa jokunen vuosi sitä herkkua.

Minä olisin ainakin äärimmäisen stressaantunut koko ajan jos pitäisi elää lasten kanssa lukuisten tukien varassa perseaukisena ja menojen ja tulojen erotukseen tarvitaan vielä toimeentulotukea. Mitään ei kertyisi koskaan pahan päivän varalle ja pienikin takaisku lyö todellakin maanrakoon.

Työtä kannattaa ottaa vastaan, vaikka palkka ei aluksi voittaisikaan jotain erikoistilanteen sosiaalitukea. Palkka yleensä nousee työuran edetessä, mutta ainakaan tulevan hallituksen aikana sosiaaliturvan ostovoima ei nouse. Moni ajatteleekin varmasti pitkällä tähtäimellä eikä niin, että juuri tällä hetkellä työstä saa 5e/kk enemmän tai vähemmän. Eri asia jos nämä työt ovat jotain 0-10h per viikko tarvittaessa työhön kutsuttavaa.

5 tykkäystä

Itse muuttaisin tätä nykyistä systeemiä niin, että Jonnat ja Simot aidosti hyötyisivät työllistymisestään. Eli, kun menisivät töihin, niin kaikki tuet eivät katkeaisikaan samana päivänä, vaan osa tuista jatkuisivat kuukauden tai kaksi työllistymisen jälkeen. Se on kuukauden tai parin “ylimääräinen” tuki on pieni pisara verrattuna siihen, että Jonna tai Simo jäävät ikuisiksi ajoiksi kotiin. Toki väärinkäytöksien estämiseksi tuota “tupla-tukea” saisi vain kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa.

Koko sosiaaliturva kaipaisi suuren remontin, mutta sitä tuskin saamme, joten edes tämmöinen pieni viilaus olisi askel parempaan.

Nää kuntoutavat työtoiminnat esimerkiksi ovat 95% tapauksissa terveiden ihmisten kiusaamista. En syytä yksilöä siitä, että hän on kannustinloukussa.

4 tykkäystä

Ei noin suuri prosentti, mutta pointti on hyvä. Minultakin löytyy omakohtaista kokemusta asiasta. Olin useamman vuoden putkeen pelkkänä kesätyöntekijänä nykyisessä työpaikassani. Parin kesän välissä tuli yhtäkkiä lähtö kuntouttavaan
työtoimintaan.

“Sopimus” sinne oli 4h yhtenä päivänä viikossa. Tuolta päivältä sai 9e ja kaikilta muiltakin päiviltä sai korotettua päivärahaa. Rahallisesti siis ihan hyvä juttu, mutta kuntouttavaan ei saa laittaa työkykyisiä. Se on sosiaalipalvelua eikä työtä. Työkykyni oli ehtinyt ilmeisesti romahtaa kesien välillä ja tuolla 4h/viikko uurastuksella se lähti uuteen nousuun.

Kunnat joutuvat maksamaan pitkäaikaistyöttömistä sakkomaksua. Tämän maksun voi kiertää laittamalla terveenkin ihmisen kuntouttavaan työtoimintaan. Tätä ei tietenkään valvota juuri mitenkään.

Samoin ei valvota kuntouttavassa tehtäviä laittomuuksia. Se ei saa kilpailla yritysten kanssa vai mikähän se virallinen termi olikaan. Jos pienellä kyllä on esimerkiksi yksi ainut pyörien korjaaja niin tottakai asiakkaita katoaa jos pyöriä korjaillaan puoli-ilmaiseksi kuntouttavassa. Sama pätee tietysti moneen muuhunkin.

Kuntouttava on sen sijaan loistava juttu monelle pitkäaikaistyöttömälle. Monilla on ties mitä vaikeuksia päihteiden ja elämänhallinnan kanssa. Tuollainen 4h/päivä perinteinen kuntouttava työtoiminta on erinomainen tapa saada arjen rytmistä kiinni ja siinä samalla sosiaalista toimintaa.

Muistaakseni lähes kaikki olivat siellä ihan syystäkin. Osa ei pystynyt olemaan koko aikaa juomatta vaan kulauttelivat Leijonaa työn lomassa vähän kuin työläinen voi TES:n mukaan nauttia virvokkeita. Toiset osallistuivat puuhasteluun enemmän ja toiset vähemmän.

Useampi onkin löytänyt työpaikan kuntouttavan jakson jälkeen. Kyllähän se on ihan erilaista lähteä oikeaan työhön kun on ensin tottunut olemaan puuhastelemassa esim klo 8-12. Moni kuntouttavaan päässeistä/joutuneista ei ollut todellakaan työkykyinen. Palkkatuet ja rekrykoulutukset sai unohtaa heidän osaltaan siinä tilanteessa.

En tiedä onko joillain täysin epärealistinen käsitys pitkäaikaistyöttömien tilanteesta. Tilanteet toki vaihtelee, mutta kaikki eivät todellakaan ole valmiita työelämään. Omien kokemusten (tämä ei ole lähellekään ainut) pohjalta sanoisin, että kuulostaa todella järjetttömältä repiä nämä kaverit kahden päivän perehdytyksellä syöttämään, pukemaan ja nukuttamaan lapsia ja vanhuksia. Joo, en vieläkään laittaisi omia lapsia tai isovanhempia sellaisiin puitteisiin, vaikka ihan lepposestihan ne iltapuuhat sujuisivat kun naukkaa välillä virvoketta povarista.

6 tykkäystä

Kiitos, että toit erityisesti tällä keskustelupalstalla valtavirtaa vastaan uivan näkemyksen. Monet tuntuvat näkevän ihmiset joko työkykyisinä tai työkyvyttöminä - hyvin mustavalkeaa ja binääristä ajattelua, jossa kaikki ne harmaan sävyt unohtuvat tältä väliltä.

Tosiasia on se, että meillä on työmarkkinoiden ulkopuolella kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, joilla on aito halu ja tahto osallistua työelämään, mutta sen rakenteet ja toisaalta asenteet eivät tätä mahdollista. Otetaan esimerkiksi nepsy-henkilöt, kehitysvammaiset tai vaikkapa kognitiivisia haasteita omaavat henkilöt - voimmeko olettaa, että he pystyvät työskentelemään 100%? Eivät. Poliittinen keppi tai suorastaan ruoska tuskin toimii heidän työllistämiseksi vaan he ajautuvat yhteiskunnassa entistä hankalampaan asemaan ja tässä tapauksessa siihen kuuluisaan oravanpyörään, jota värittää lähinnä kuntouttava työtoiminta ja muut tukitoimet. Onko siis oikein, että taloudellinen ja siitä johdettu terveydellinen hyvinvointi rajautuu vain heille, joilla on terveytensä ja tai toimintakykynsä vuoksi paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään? Onko tämä tie kansantalouden kannalta kestävää, jos rajaamme potentiaalista työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelle vaatimalla jokaiselta 100% työkykyä?

Omasta kuplasta on helppoa huudella ja kritisoida toisten osallistumattomuutta työelämään. Kaikilla ei siihen ole samanlaisia mahdollisuuksia kuten sinulla tai minulla.

12 tykkäystä

Osatyökykyiset on yksi ryhmä jonka takia Kansaneläkelakiin pitäisi sisällyttää osatyökyvyttömyyden mahdollisuus. Voisi tehdä sen verran pätkähommaa kuin pystyy, esim. kivut voi rajoittaa.


Sitten toiseen asiaan, jossa en ole asiantuntija, mutta ymmärtääkseni työmarkkinatuelta töihin pakottaminen on erittäin vaikeaa. Voidaan toki pakottaa hakemaan töitä, mutta työtön voi hakea töitä joihin tietää ettei haastattelukutsua tule, tai rivien välistä voidaan vihjaista kyseessä olevan pakollinen haku. Mikäli haastatteluun joudutaan, niin ei tarvitse paskoa pöydälle, että työpaikka jää saamatta, vähempikin riittää.

Tästä ei kauheasti puhuta, mutta tälläisiä henkilöitä on. Toki on myönnettävä se, että jos henkilö ei halua ollenkaan työelämään, niin yleensä psyykkisesti kaikki ei ole kunnossa. Mutta silti tälläinen henkilö pystyisi valvotusti johonkin(esim. siivoamaan, yksinkertaisiin varastohommiin) ja nykyinen lainsäädäntö on aika hampaaton, mitään ei ole tehtävissä jos henkilö haluaa pysyä työmarkkinatuella eläkeikään asti.

1 tykkäys

Ihailtavan pöyhkeä kannanotto sijoitusfoorumilla. Moni sijoittaa juuri siksi että voisi vapautua työn ikeestä.

13 tykkäystä

Siinä vain on ero, pyrkiikö työelämän jälkeen eläkkeelle 40-vuotiaana, vai alle 20-vuotiaana päättää, ettei lähde koskaan töihin. Aika harva rakentaa työmarkkinatuella itselleen eläkesalkun, ellei ole veivaus-virtuoosi.

4 tykkäystä

Onhan siinä kieltämättä ero - ja se on siinä, että toinen saavuttaa tavoiteensa, vapautuksen työelämästä, alle 20-vuotiaana, ja toiselta siihen kuluu yli 20 vuotta enemmän.

Eläkesalkku on asia erikseen, toiselle ei riitä miljoonan salkku alkuunkaan, toiselle ei edes 10 miljoonaa, joku voi tyytyä muutamaan sataan tuhanteen, joku vieläkin vähempään, paljonkin vähempään. Joillekin riittää 0-salkku.

Nähdäkseni kysymys on yhdenvertaisudesta, jos itse pitää vapaahenkilöksi vetäytymista itselleen tavoiteltavana ja hyväksyttynä, jopa ihailtavana olotilana, niin miten sen voi kieltää toiselta? No tietysti voi, mutta onko sille oikeutusta?

2 tykkäystä

Filosofisesti jos mennään syvemmälle voidaan toki ajatella, että henkilö joka elää stressivapaasti asumistuella, leipäjonoilla ja 40% leikatulla toimeentulotuella on koko joukon viisain, sillä huomautuksella, että hulluuden ja nerouden raja on joskus häilyvä ja päällekkäinen.

5 tykkäystä

Perusturva onkin ostovoimaltaan koko Länsi-Euroopan alhaisin, ja melkein kaikissa Itä-Euroopan maissakin se on korkeampi. Suomessa se on 560euroa/kk, kaikki sen päälle on tarveharkintaista ja niitä saa vain osa työttömistä, kymmenet tuhannet saa vain 560euro/kk eikä Euroakaan enempää.
Tarveharkintaiset tulo-automaatit kuten asumistuet, hankintarahat ja ylimääriset kulutusperusteiset kotouttamisrahat yms on sitten puhdasta luksusta lusmuilu-taktikointi-eliitille jotka on sitä korkeampia mitä isommat menot osaa taikoa sossutädille. Ne voisi leikata kokonaan pois ja hiukan nostaa perusturvan tasoa vaikka edes 800euroon/kk joka sekin olisi Länsi-Euroopan alhaisin ostovoimaltaan.

1 tykkäys

“Miksi toiset määrätään palkkatöihin ja toiset ilmaistöihin (=sosiaaliturva toimii “palkkana”)? Jos viheralueet kaipaavat putsailua niin ei muuta kuin työpaikkaa auki. Ei sitä ilmaisena tarvitse kenenkään tehdä.”

Oon hyvin paljon @Saasto_possu ajatuksen kannalla, et sosiaaliturvalle ja työttömyysturvalle tulee laittaa enemmän velvoitetta. Mitä ihmeen ilmaistyötä se on, jos saman summan saaminen edellyttää esimerkiksi matalapalkka-alalla kymmenien tuntien työpanosta saadakseen saman kuin sohvalla makoileva henkilö saa?
Nämä tukia saavat työkykyiset henkilöt on saatava tekemään jotain saamansa rahan eteen, vaikka sitten kunnan viheralueiden putsailulla.
Suurin ongelma on tämä holhousvaltiomme, joka ei pakota ihmistä tekemään mitään isompaa muutosta yksilölle saadakseen itsensä elätetyksi. Työkyvyttömät ja osatyökykyiset pitää toki eritellä pois tästä. Heille pitää kohdistaa omia auttavia toimia, jotta heistäkin saataisiin työkykyisiä taas.

Se, että “persaukinen Simo” pääsisi matalapalkkatöihin, pitää tehdä helpotuksia näiden henkilöiden palkkaamiseen, jotta kuka tahansa työstä kiinnostunut voi päästä töihin. Tietenkin työn vaatimat vaatimukset on huomioitava ja lisäkoulutettava tarvittaessa tehtävään.

Ylipäätään työhön pääsy ja palkkaaminen vaativat uudistuksia, niin kokoaikaisen kuin osa-aikaisen työn osalta sekä myös työn verotuksen ja muiden työhön liittyvien kulujen osalta.
Miten voitaisiin palkata helposti molempia osapuolia rahallisesti hyödyttävästi?

Jos aletaan ostovoimaan suhteuttaa asioita ja kuinka mistään ei voida leikata, niin katse pitää suunnata siihen kokonaisuuteen, mikä aiheuttaa nämä älyttömän korkeat elinkustannukset, joihin tukirahat eivät riitä.
Ei se, että pumpataan satasia lisää tukiin /henkilö, johtaen lisäkustannuksiin (verotuksessa), johda mihinkään parempaan.

5 tykkäystä

Vain koska moittijat eivät ymmärrä Suomen sosiaaliturvaa ja jättävät ison osan huomioimatta, kuten ansiosidonnaisen tai asumistuen jne.

11 tykkäystä

Tätä työtä aidosti
ja vastuuta vieroksuvaa porukkaa on lähinnä vain 20-30 vuotiaissa. Ja näiden yksilöiden suurin ongelma on se, että kotona eikä koulussa ole vaadittu tarpeeksi. Nykyään ammattikoulustakin valmistuu jengiä, jotka eivät osaa kirjoittaa yhden A4:n esseetä paperille.

Kuri ja vaatimustaso pitäisi palauttaa takaisin kouluihin. Nykyään lähes luku- ja kirjoitustaidotonta jengiä päästetään niillä armovitosilla läpi. Älykkyysosamäärä ei ole niin paljon pienentynyt kuitenkaan, että lukutaidon putoaminen 70-80 luvulta tähän päivään olisi mitenkään hyväksyttävissä.

Se taas vaan on järkivalinta, jos 33v kahden lapsen yh ei mene huonontamaan omaa elintasoaa matalapalkka työhön. Järjestelmää ja verorusta pitää muuttaa, että näiden täysin työkykyisten ihmisten kannattaa hakea ja vastaanottaa työtä.

5 tykkäystä

Voit. Hankkiudut tilanteeseen jossa sinulla ei ole mitään tuloja. Näin on lienee moni tehnytkin eikä siksi halua ottaa työtä vastaan ja elää toimeentulon varassa.

1 tykkäys

Tästä olen samaa mieltä.

Ja kun monesa matalemman palkkatason hommassa veroja ei joudu juuri muutenkaan maksamaan, lienee se lopulta selvää mistä suunnasta motivaatiota pitää puhaltaa työnväistäjään. Kotona oleminen ei voi olla jatkossa enää vaihtoehto, jonka jälkeen avoimet työpaikat alkavat kiinnostamaan. Valtio ei kovin paljoa enempää voi vastaan enää tulla, kun käytännössä 1700-2000€/kk on jo nyt melko verovapaata.

Jos tämä järjestelmä halutaan korjata, on ihmisiltä vietävä mahdollisuus valita työ tai sosiaaliturva. Jätetään turva niille joilla ei ole terveydellisistä syistä mahdollisuutta, mutta viedään se niiltä joilla on.

Jos tuo mahdollisuus valintaan jätetään, on ihan se ja sama minkälaisia kursseja ja tukipalveluita jatkossakin tarjotaan. Jos ihminen ei halua töihin, ei hän sinne mene. Netti on täynnä foorumeita joissa jaetaan vinkkejä miten välttää karenssit ja miten onnistua mutkittelemaan järjestelmän läpi niin että tuet jatkuu mutta työt ei. Tuohon täytyy tulla stoppi.

2 tykkäystä

Onko sinulla esittää mitään tapaa miten tämä pakottaminen voisi tapahtua, vai onko tämä vain jotain populismihöttöä?

1 tykkäys