Miksi ihmeessä eduskunnan tulisi olla joku keskimääräinen otos kansasta edustaakseen kaikkia. Kyllä minä paljon mielummin olisin nähnyt Pekka Lundmarkin Pääministerinä kuin Sanna Marinin ja voisin lyödä kohtuullisen summan vetoa että tällä fiksuimmat, koulutetuimmat ja kyvykkäimmät edustuksella kaikkien hyvinvointi turvattaisiin huomattavasti paremmin kuin valitsemalla pääministeriksi vallanhaluinen ihminen jonka kokemus ja ymmärrys on vaikka valtiontaloudesta sitä ala-aste tasoa kuten joku kirjoitti.
Eihän minkään yrityksen tai edes yhdistyksenkään johtoon yleensä valita tasaisesti kaikenlaisia sukankuluttajia vaan pätevimmät jotka saadaan.
Se on tietysti huomionarvoista kuten joku totesikin että vaikka pätevimmät olisivatkin ehdolla, se ei tarkoita etteivätkö äänestäjät silti usein valitsisi ennemmin sitä entistä keihäänheittäjää ja elämänkoululaista jos he vain sopivia ja samaistuttavia tarinoita äänestäjälle visertää. “Rahaa on”, “mistään ei täydy säästää”, “rikkaille eli keskiluokalle lisää veroja tai eriarvoisuus tuhoaa maan”, “minä olen aina ollut hyvien puolella” yms ovat kait ainakin toimivia vaalilauseita ja koiranpentu sylissä lehdessä esiintyminen saa aikaan suoranaisen äänivyöryn.
Tuo mitä,sanot, voi hyvinkin olla totta. Se kuitenkin haiskahtaa enempi teknolratialta kuin demokratialta. Demokratiaan kuuluu oikeus äänestää myös väärin. Jotenkin minä olen aina vierastanut ajatusta, että saa äänestää kunhan äänestää oikein
Juuri näin. Se, että päättäjä.on alkoholisti, ei tarkoita että tämä tekisi muiden aökoholistien kannalta optimaalisia päätöksiä. Representaatio ei ole mikään tie onneen. Veikkaan että päinvastoin se johtaisi suurempiin ongelmiin.
Tässä oli puhe palkkioista. Jokainen saa äänestää vapaasti, joten denokratia toteutuu. Korkea palkkio vain lisää ehdokkaiden joukkoa kun mukana on myös niitä jota muutoin menisivät yksityiselle puolelle tekemään rahaa. Mikään pakko ei ole äänestää tällaisia ehdokkaita.
Onko meillä ollut mielestäsi sellainen pääministeri joskus? Minusta meillä on ollut korkeasti koulutettuja ja fiksuja pääministereitä, ainakin viimeiset 4-5 kautta, jotka itse muistan/tiedän.
Sipilä oli kyllä paras pääministeri aikoihin, mutta poliittisen kokemuksen ohuus johti lopulta tappioon. Ilman Sipilän kikyä maamme talous olisi paljon nykyistä pahemmassa jamassa. Seurannut vasemmistohallitus tuhosi sitten pitkälti Sipilän hallituksen talouspolitiikan perinnön.
“mutta nyt huomaan iloitsevani tapetuista venäläisistä sotilaista”
Tämä tonttu on mielestäni ollut aina sekaisin, mutta tässä on tainnut olla myös miestä väkevämpää nautittuna – ei tällaista kommenttia mikään muu selitä.
Vilkaisin tarkoituksella ylilaudan reaktioita ja siellä kommentoitiin “en tiennyt että Osmo onkin meidän miehiä”. Häiriintynyt kommentti mieheltä, jota jotkut vielä seuraavat tarkoituksella.
Jos on päässyt keskustelemaan isovanhempiensa kanssa edes pienen hetken sodasta ja tappamisesta on käynyt varmasti selväksi, että kukaan sodissa taistellut ei iloinnut tappamisesta – ellei sellaiseen iloon ollut taipumusta myös ennen sotaa.
Ostaisitko ennemmin Nokian vai Suomi OY;n osakkeita jos tarkoituksesi on vaurastua? Valitsisitko Sanna Marinin Nokian johtoon enemmin kuin Pekan?
Itse en usko että Suomi valtiona saa laivaa käännettyä ennenkuin sitten kun valtio on täysin konkurssissa. Nettosaajia on aivan liikaa niin tukien kuin julkisen puolen työpaikkojen kuin tilanteesta hyötyvien sijoittajien muodossa. Toivottavasti olen väärässä.
Osmohan ei tuossa tarkalleen iloitse tappamisesta, vaan tapetuista Venäjän sotilaista. En tiedä sen enempää, mitä hän tuossa ajaa takaa, mutta tilanteessa, jossa sota on käynissä ja se on täysin yhden roistovaltion syytä, eikä tämä valtio suostu vetäytymään eikä tulitaukoon, ja suorittaa jatkuvasti sotarikoksia, on kahdesta pahasta venäläisten kokemat tappiot se paljon parempi valinta.
En itse olisi asiaa ilmaissut kuten Soininvaara, mutta lopulta kyse on samasta asiasta: sota ei lopu ellei Venäjä koe tarpeeksi raskaita tappioita → tarpeeksi tapettuja venäläisiä sotilaita.
Tiedät varmasti, että suomalaiset sotilaat tappoivat myös venäläisiä sotilaita. Siis Osmo iloitsee vasta silloin, kun tappaminen on suoritettu loppuun asti? Tuo nyt ei hirveästi auttanut ymmärtämään Osmon aivoituksia.
Mutta ei sen oikeastaan väliä, mies puhuu puuta heinää alvariinsa. Se on varmaa, että Osmo ei ole enää pasifisti.
No niinhän tuossa kirjoittikin, että “on ainakin ollut pasifisti”. Eli nimenomaan kirjoittaa, että on tilanteita, jossa sotilaalliseen uhkaan on vastattava sotilaallisesti, eikä posken kääntäminen joka tilanteessa ole järkevää. Vaikea tuosta olla eri mieltä, eikä se silti tarkoita että kukaan erityisesti “iloitsee tappamisesta”.
Ihan kuin joku olisi tästä Ruotsin suunnasta varoitellut jo yli 15 vuotta sitten. Taisi saada myös rasistin leiman vihapuheestaan. Taitaa olla mahdottomuus enää tätä kurssia muuttaa…
Vihreät ruotivat eduskuntavaalitappiota ja hakevat uutta suuntaa. Kyseessä siis puolueen oma lehti.
Toki ulkopuolisempi voisi todeta että kevyttä on ruodinta.
Toki Vihreitten vastustaja voisi todeta, että noilla eväillä on hyvä jatkaa
Toki realisti voisi todeta, että Vihreät ovat nostaneet vihreyden politiikan keskiöön, ja tehneet itsensä tarpeettomaksi.
Konkreettisiakin uudistusajatuksia kuultiin, ei vain yleistä hyminää:
Ei kaikki toki yleistä hyminää ollut. Esimerkiksi puolueen entistä ydinvoimavastaisuuta käytiin puhujakorokkeella kaipaamassa takaisin.
Mutta ihan kaikkea ei vain voi muuttaa, jossakin raja;
Paljon puhutusta ylimielisyydestä halutaan eroon, mutta keinoja ei vieläkään keskusteluissa tuntunut nousevan esiin. Käsitys, jonka mukaan vihreät neuvovat muille ihmisille, miten näiden tulisi elää, ei ole helposti kitkettävissä.
Eikös tämä Turun tunnin juna oikein selvitetty kansantaloudelle kaikkein merkityksettömimmäksi ratahankkeeksi? Samassa selvityksessä pääratahanke Helsingin ja Tampereen välillä todettiin selvästi järkevämmäksi – sen lisäksi, että tämä vertailu on selvä kyllä ihan maalaisjärjelläkin.
Jos tämä nyt edes pitää paikkansa, pitää sanoa, että aloittaessaan tamperelainen Marin ei ainakaan hallituskaudellaan lähtenyt vetämään kotiinpäin. Purra väittää turkulaisen Orpon sen sijaan vetävän samantien kotiinpäin oikein huolella – järjen vastaisesti. Kädenlämpöinen kompromissikin on mahdollinen, kunhan Turun radalle saadaan rahoitus?