Opiskelun tukeminen olisi syytä tapahtua 100% valtion takaamalla opintolainalla. Opiskelujen venyminen = enemmän lainaa, ei enemmän kuluja valtiolle. Suomessa tosiaan korkeakoulut tuppaavat yhdellä jos toisella venymään. Venykööt vaan, mutta ei veronmaksajien piikkiin.
Opintotuki voisi sitten olla jonkinsortin verhelpotus opintolainaa takaisin maksettaessa valmistumisen jälkeen. Vaikka niin, että opintolainan takaisinmaksut olisi verovähennyskelpoisia.
Selvä kannustin pitäisi olla nopeasti valmistumisessa, ei pitkään notkumisessa.
Antti Tuuri maininnut että kaikissa niissä maissa joissa on ollut kieltolaki voimassa, suhde alkoholiin on ongelmallinen. Sinänsä oikea havainto joka tuskin selittää kaikkea.
Tämä nyt tehty päätös tuskin saa kansaa kovasti enempää ryyppäämään, mutta silti pitäisin mielessä, ettei aikuisten nautinnonhalu voi olla alkoholipolitiikan ajuri. Tuhannet lapset ja nuoret Suomessa kärsii siitä kun isä ja äiti dokaa liikaa. Tämän takia en haluaisi tulevaisuudessa nähdä viinejä ruokakaupoissa. Se väkisin lisäisi ongelmakäyttöä, ja mielestäni sitä ei voi puolustella sillä että monissa Euroopan maissa viinit ruokakaupoissa. Maat, kulttuurit, uskomukset ja tavat on erilaiset. Ei voi verrata suoraan yks yhteen.
Amerikassa on jokaisessa osavaltiossa oma lainsäädäntö alkoholin suhteen.
Olen aikoinaan tehnyt roadtripin Amerikan halki ja häiritsevän paljon näkyi nuorisoa pussikaljalla osavaltioissa, missä tiukka alkoholilaki. Oliko se nyt Teksasista, missä tavallisessa ruokakaupassa ei myyty ollenkaan alkoholia ja auton matkustamossa ei saanut sitä kuljettaa.
Oma havaintoni kuitenkin oli että tiukka alkoholipoliitiikan vaikutus oli päinvastainen.
Osavaltioiden välillä on myös taloudellisia eroja, mikä voi osaltaan vaikuttaa alkoholin kulutukseen.
Se että rajataan alkoholin saanti tiettyihin kauppoihin ei ongelmaa paranna.
Venyminen johtuu vain siitä että ei haluta ottaa lainaa kuten muissa maissa, opiskelunaikainen työnteko pitkittää valmistumista. Siihen taas on syynä se että koulutuksen tuoma nettolisäansio verrattuna alempaan koulutustasoon on Suomessa koko maailman alhaisin. Ihan esimerkkinä, kun itse lähdin opiskelemaan, siinä vaiheessa kun sain viimeisen opintolainaerän maksettua, oli alemman opiskelutason kaverit maksaneet viimeisen erän omakotitalolainoistaan(Toki Hartiapankki-periaatteella itse rakennetut, joten lainat ei niin isot kuin nykyään). Itse olin siis siinä vaiheessa vasta nollatilanteessa.
Usein myös on pakko yrittää ajoittaa valmistuminen parempaan talousajankohtaan koska jos valmistuu suoraan työttömäksi, varjostaa se tutkimusten mukaan tulevaisuudessa töllisyys ja palkkakehitystä jopa yli 20 vuoden tulevassa työhistoriassa.
Suomessa talous on myös ollut hyvin syklistä ja isot työttömyysluvut ajoittain ja siitä seuraava iso riski työttömyyteen yhdistettynä opintolainan lyhennyksiin ei ole muualla maailmassa koulutetulle läheskään yhtä suuri todennäköisyys kuin täällä. Ihan esimerkkinä Vaikka se kun takavuosina Nokian useiden tuhansien kokeneiden työntekijöiden irtisanomiset tukki It alan työllistymismahdollisuudet valmistuvilta useiksi vuosiksi kokonaan ja oli lähes katastrofi tilanne valmistua iso opintolaina niskassa muutaman vuoden työttömyyteen etenkin kun ei ole mitään puskureita ehtinyt kertyä muutoinkaan valmistuvalla opiskelijalla.
Niimpä. Juomatottumus -asiaa en todellakaan kiistä, muutosta on hyvään suuntaan. Samaan aikaan(kun alkoholin kulutuksen lasku on tapahtunut) sattumoisin alkoholiveroakin on tosin nostettu. Henkilökohtaisesti voisin hyväksyä viinien myynnin marketeissa, jos samaan aikaan alkoholiveroa edelleen nostetaan reippaasti. Sama suunta taitaa yhä olla onneksi Virossakin. Kaikkein mieluiten pitäisi viinit ja viinat Alkossa. Voitot Suomeen siis.
Inflaatio rullaa, mutta hyvin nousevat palkatkin.
Julkisella sektorilla peräti +8,6% verrattuna vuoden takaiseen huhtikuuhun. Ts korkeammat palkat ja ehkä myös väkeä lisää.
Näkisipä vastaavia lukuja kilpailulle altistuvalle osalle yhteiskuntaa. Verotusoikeus ei kannusta suitsemaan nousua tuottavuuden nostamisella.
Montakohan vuotta on itketty järjestelmien aikavarkautta lääkärienkin työssä, jne.
Tilastokeskuksen kommentti.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alusta, minkä takia julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä siirtyi hyvinvointialueiden palvelukseen. Siirtymä voi vaikuttaa julkisen sektorin palkkasumman muutoskehitykseen.
No täähän se ongelma on, kun veronmaksajien rahoilla rahoitetaan kaikkea turhaa, nii progressiivinen verotus takaa sen, että vaikka valmistut maisteriksi hyvälle alalle siinä 26 vuotiaana, niin se 19v putkimieheksi valmistunut kaveri, jos on nimeksikkään osannut pitää raha-asioista huolta on hirvittävän paljon edellä. Siinä on rivarin pätkästä maksettu iso siivu, kun maisteri lähtee nollista.
Puhumattakaan sitten, jos kouluttautuu jonnekin hömppäaloille, jossa työllistyminen ei ole ollenkaan varmaa. Esimerkiksi nyt joku sukupuolen tutkija/taiteiden maisteri, joka työllistyy vain valtion hankerahoituksen tai säätiöiden myöntämien apurahojen turvin.
Jos tämä mätä systeemi ajattaisiin alas, niin se tarkoittaisi pitkässä juoksussa sitä, että ahkeruudesta palkittaisiin, kun verotusta voitaisiin palkansaajien kohdalla laskea. Tällöin se fiksulle alalle kouluttautunut maisteri sitten nauttisi ahkeruutensa hedelmiä.
Mutta jotta veroja voidaan laskea on saatava tämä asumistukikupla puhki. Se vie aivan tolkuttoman paljon yhteisiä varoja. Ja se kauppakorkeaan Helsingiin päässyt Joakim 19v ei tarvitse veronmaksajien kustantamaan yksiötä Helsingistä, kun vanhemmat asuu Kauniaissa. Jos Jokke haluaa kuitenkin muuttaa, niin maksakoon Jokke tai hänen vanhempansa tämän uuden asunnon.
En tiedä, mitä tarkoitat tuossa “vuokralla” (sitaateissa), mutta yleisesti tuo ei tietääkseni pidä paikkaansa, vaan opiskelija voi saada yleistä asumistukea myös vanhempien omistamaan asuntoon.
Yksinkertainen sääntö on, että vaikka asunto olisi vanhemmalta vuokrattu, Kelan tuet tulevat normaalisti. Opiskelija voi saada opintorahan ja asumistuen, sillä opiskelijat kuuluvat nykyisin yleisen asumistuen piiriin. Jotta asumistuen voi saada, opiskelijalla tulee olla vuokrasopimus ja opiskelijan tulee itse vastata asumiskustannuksistaan.
Muistelen itsekin omilta opiskeluajoilta viime vuosikymmeneltä, että jos asui vanhempien omistamassa asunnossa niin asumistuki oli vähintäänkin merkittävästi leikattu. Jotenkin erikoista, että tämä ei ole käytössä yleisessä asumistuessa.
Siis… jos kyse on aikuisesta ihmisestä – ei opiskelijasta – onko jotain syytä, miksi asuntoa ei voisi vuokrata vanhemmilta ja saada siihen tukea, kuten mihin tahansa muuhun vuokra-asuntoon? En nyt itse nopeasti keksi, miksi tuo on erikoista.
Omina opiskeluaikoina ei tällaista luksusta ollut, siis yleistä asumistukea opiskelijalle. Asumislisällä piti pärjäillä ja sehän riitti opintotuen kanssa juuri ja juuri soluasuntoon. Tämän lain muuttaminen ei ollut ihan loppuun asti harkittu kustannusmielessä.
Tarkoitin siis opiskelijoiden tapauksessa, kuten se oli vanhassa asumislisäjärjestelmässä.
Ehkä muissa tapauksissakin voi olla pieniä väärinkäytöksiä, jossa vuokra asetetaan sopimuksessa tukien saamisen kannalta maksimitasolle ja vanhemmat kompensoivat esim. käteisellä jälkeläiselleen tätä ylitystä. Täytyisi laskeskella tuleeko tuosta todellisuudessa hyötyä, mutta tällainen tuli ensimmäisenä mieleen.
Onhan se vähän erikoista jos omalta perheenjäseneeltään pyytää vuokraa, johon sitten perheenjäsen joutuu hakemaan KELA:lta tukea. Mutta ilmeisesti näin on lakikirjat nykyään kirjoitettu.
Näinhän se nykyään tuntuu olevan, että yhteiskuntaa huudetaan apuun asioissa, jotka ennen olivat oman ja lähipiirin vastuulla. Siksi nämä yhteiskunnan “palvelut” tulevat kalliiksi veronmaksajille. Tulevalla hallituksella on kyllä riittävästi materiaalia, mistä menosäästöjä voidaan saada aikaiseksi.
Aamen, ei suomalaiset opi käyttämään alkoholia kohtuudella saatavuuden rajoittamisella. Mystiikka pitää hävittää väkijuomasta. Yksi askel on myynnin rajoitusten poisto.
Tätä mietin itsekin, mutta ainakin suurimpien kaupunkien osalta tilanne taitaa olla se, että niin halpaa vuokrakämppää on vaikea löytää, etteikö tuet menisi maksimiin, jos tuloja ei ole.
Ja toisaalta, jos haluaa aikuista lastaan elättää antamalla käteistä, sitä ei kukaan estä.
Miten niin?
Jotenkin ne kulut on katettava – eihän kukaan sentään ilmaiseksi kämppää vuokralle anna. Eikö se olisi aika erikoista, ettei aikuinen ihminen saisi tukea asuntoon siitä syystä, että vuokranantajana on omat vanhemmat. Eihän siinä valtion kannalta ole mitään eroa verotuksen tms. suhteen.
Ei vanhempien tehtävä ole maksaa kersojen elämää aikuisina. Kukaan ei kiellä vuokraamasta, mutta jos vuokran antaa lahjana, pitää lahjasta maksaa vielä lahjaverokin yhtiövastikkeen lisäksi. Omat muksut pärjäävät omillaan eivätkä ole koskaan mitään pyytäneetkään. Vuokraisännäksi eivät minua halunneet.
Kukaan ei kiellä vuokraamasta, mutta jos vuokran antaa lahjana, pitää lahjasta maksaa vielä lahjaverokin yhtiövastikkeen lisäksi. Omat muksut pärjäävät omillaan eivätkä ole koskaan mitään pyytäneetkään. Vuokraisännäksi eivät minua halunneet. 