Ja tämän päivän ylen ykkösaamun mukaan valtionvarainministeriön käsitys asiasta on eri kuin VATT:n. Eli ei pelkkä mutu. En etsi viitettä enkä jatka tästä.
Yhden tutkimuksen tulos ≠ totuus.
Muinoin kuin itse opiskelin, HOASin soluasunnot olivat suosittuja. Nykyään valtaosa haluaa asua yksiössä. Kivempaa mutta kalliimpaa. Pitääkö yhteiskunnan maksaa tämä?
Katto pään päällä on ihmisoikeus. Yhteiskunnan jokaiselle kustantama yksiö (vaikka olisi esim. mahdollisuus asua ilmaiseksi vanhempien kotona) on kiva juttu, mutta ei ihmisoikeus, eikä meillä ehkä ole siihen varaa. Tärkeämpää olisi kohdentaa rahaa esim. terveydenhuoltoon.
Kuitenkin näiden ennakkotietojen valossa mahdollistetaan, että siitä 1. päivän sairausloman palkallisuudesta voidaan sopia työehtosopimuksessa. Joku kierompi voisi ajatella että tässä on taustalla sellainen kuvio, jossa liitto saa neuvoteltua tuon 1. päivän sairausloman palkalliseksi, kunhan suostuvat luopumaan jostain muusta sitten vastapainoksi…
Toivottavasti tähän tulee tarkennuksia.
Joissakin yhtiössä on käytäntönä lääkärintodistus, voisi toimia kirjoittamaasi asiaan. Itseäni kyllä ärsyttää nämä vakiosaikuttelijat.
Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei tarvitse maksaa palkkaa.
Enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta.
Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”.
Oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan.
Laittomaan lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksu työntekijälle.
Paikallinen sopiminen laajennetaan ohi työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän.
Minusta kaikki nämä toimet ovat oleellisia heikennyksiä, eikä lopullisiin teksteihin tule eri sääntöjä hyvälle ja huonolle työntekijälle.
Eikö se hyvin työnsä hoitava osallistu tarvittaessa lakkoihin, joiden oikeuksia nyt rajoitetaan? Eikö se vaikuta hyvään työntekijään jos laittomaan lakkoon osallistumista yritetään estää 200e:n sakkomaksulla? Eikö ahkera työntekijä sairastu koskaan? Eikö se koske hyvää työntekijää jos hänelle voidaan tehdä perusteeton määräaikainen sopimus tai hänet voidaan irtisanoa “asiallisin syin”. Eikö yhtään hyvää työntekijää joudu tuon “paikallisen sopimisen” uhriksi kun työehtoja voidaan polkea TES:ta huonommaksi?
Kummasten sitä miten lähes jokaisessa ihmisryhmässä on joidenkin mielestä niin hirvittävä osuus lusmuja, joiden takia pitäisi heikentää aina koko ryhmän elämää. Ihan sama onko kyseessä maahanmuuttajat, työttömät, opiskelijat vai nyt jo työssäkäyvätkin niin kyseisille lusmuille halutaan piiskatoimia niin hartaasti, että ihan sama vaikka kaikki muut kärsii. Olisi hauska nähdä miten tulisi keskenään toimeen työyhteisö, joka koostuisi pelkästään näistä yli-ihmisistä, joiden mielestä lusmuja vaanii joka nurkan takana.
Omaan silmään osuu tuo “työllisyysaste on jo valmiiksi korkea”. Ja mikäs se työllisyysaste olikaan Suomessa vs esim USA? . Vai onko käytössä jokin eri tapa laskea työllisyysaste? Miksei asennoiduttaisi vaikka niin, että tavoiteltaisiin samoja lukemia tulevaisuudessa .
Tukilakkojen rajoittamiselle tai niiden sanktioiden koventamisella taas ei pitäisi olla mitään tekemistä tavallisen työntekijän osalta.
Listaamistasi asioista yksittäisen työntekijän näkökulmasta toki määräaikaisuuden tai irtisanomisen helpottaminen ovat heikennyksiä. Mutta kuten aiemminkin todettu työpaikan osalta kokonaisuudessaan (ja siten myös yksittäisen työntekijän näkökulmasta) jopa nämä ovat positiivisia asioita.
Oletko koittanut itse irtisanoa henkilön joka ei tee töitään tai aiheutaa suuresti hankaluuksia muille työntekijöille työpaikalla, tai vaikka yleisesti pilaa koko työilmapiirin? Minä olen. On käsittämättömän vaikeaa, ja käytännössä aina päädytään melko suuriinkin paketteihin lähteville henkilöille. Eli lusmuilusta ja huonosta käytöksestä joudutaan palkitsemaan ylimääräisillä bonuksilla. Eikä todellakaan ole helppoa dokumentoida ja antaa varoituksia (muiden kuin kaikkein paatuneimpien AY-änkyröiden mielestä.) Esim. vaade työn tehokkuuden osalta taitaa olla 50%. Eli jos esim. postitat kortteja samassa ajassa 51% siitä mitä muut keskimäärin, niin työn tehokkuus ei ole irtisanomisperuste. (Ei siis parhaimmat työntekijät, vaan keskimäärin.) Ja kun AY-liike ja liian jäykät sopimukset, niin kaikille pitää käytännössä maksaa lähes sama palkka…
Palaan vielä tuohon opintotukikeskusteluun. On tärkeää huomioida missäpäin opiskelee sillä kulut ovat täysin eri Helsingissä versus muualla päin Suomea. Helsingistä on vaikeaa löytää opiskelijalle kohtuu hintaista asuntoa läheltä yliopistoa. Muissa yliopistokaupungeissa on paljon paremmin tarjolla opiskelija-asuntoja kuin Helsingistä. Helsingissä maksimi asumislisä on noin 450 euroa ja opintotuki noin 260 euroa. Yksityiseltä markkinoilta etsittäessä asuntoa niin yksiöt pyörivät pitkälti yli 700 eurosta eteenpäin ja siihen päälle vielä sähkö, vesi ja vakuutus. Tämän seurauksena Helsingissä opiskeltaessa on lähes pakotettu käymään osa-aikatöissä, jos haluaa elää ilman huolta siitä riittävätkö rahat ruokaan, opiskelijatapahtumiin yms.
Tästä aiheesta kuulisin kokemusta omaavilta lisää. Jos työpaikalla on lusmu, joka ei kerta kaikkiaan suoriudu annetuista työtehtävistä kohtuuajassa/kohtuuhyvällä työnjäljellä tms., niin mitkä ovat vaihtoehdot/keinot?
Itselläni jokin sellainen pinttymä, että 1. otetaan asia puheeksi 2. Keskustellaan isommalla possella “tosissaan”, että mitä nyt pitää tehdä, että työpaikka säilyy 3. Kirjallinen huomautus 4. Potkut.
Meneekö yhtäön sinne päin? Ja miten työnantaja voi todistaa, ettei hommat suju? Otetaan jotain lausuntoja muilta työntekijöiltä? Työsuoritusten (tilastoitu) määrä?
Eikö ongelma ratkeaisi siis sillä, että vaadetta nostettaisiin esimerkiksi 70 prosenttiin ? Tai vielä ylemmäs? Mitä jos se ongelmatapaus onkin se itse ylimmällä pallilla huuteleva johtaja, joka työilmapiirin pilaa? Mikä hyöty on siitä, että tällainen johtaja saa työkalupakkiinsa lisää pelolla johtamiseen liittyviä työkaluja?
Tätä kummeksuntaa ihmettelen. Tottakai opiskelija joutuu tekemään myös töitä selvitäkseen, aiemmin tämä oli täysin selviö. Vaikutusta valmistumiseen on mielestäni liioiteltu. Ei opiskelua jaksa tehdä määräänsä enempää on sitten töissä tai ei. Työ voi tuoda aivoille sopivaa vaihtelua ja olla täten ihan tervetullut lisä opiskelijan arkeen.
Jos lusmu on todellinen lusmu, on hän jo tässä vaiheessa tehnyt kirjallisen ilmoituksen Aville työpaikkakiusaamisesta. Avi ottaa näissä pääsääntöisesti “kiusatun” lausunnon totena - kimurantti tilanne, eikä ollenkaan niin helppo kun kuvitellaan.
Nämä kaksi asiaa kuuluivat yhteen, eli yli vuoden määräaikaisen sopimuksen irtisanomiselle riittäisi asiallinen syy. Ei siis mille tahansa irtisanomiselle. (Edit. tästä on myös versio, jonka mukaan irtisanominen alle vuoden määräaikaisessa onnistuisi “asiallisella syyllä”). Kuulemme tänään klo 17 asiasta tarkemmin.
Tällaiset “asialliset syyt” pitää tosin olla työsopimukseen kirjattuja, sillä määräaikainen sopimus on sitova. Se sitoo aina molempia osapuolia.
Ideologia paistaa tämänkin palstan kommenteista, mutta tässä mielestäni päivän helmi.
”Tänään neuvottelijat saivat valmiiksi hallitusohjelman, jota voi lukemattakin sanoa paskaksi.”
Meillä taas pari henkilöä saikuttaa varmaan sen 80% kaikista sairauspoissaoloista. Minullehan ei toisen terveysasiat kuulu, mutta en pidä sitä reiluna, että henkilö joka on vuodessa kaksi kuukautta saikulla, lomien lisäksi saa saman verran tuloja kuin minä.
Näissä on vaikea arvioida kokonaisvaikutusta. Eli toisaalta lusmut eivät jää katsomaan lätkää niin helposti, mutta toisaalta sairaat tulevat varmemmin töihin koska eivät halua menettää palkkaa ja näin aiheuttavat lisää poissaoloja kun muut sairastuvat. Eli puolensa ja puolensa, mutta toivottavasti tätä seurataan, niin nähdään ne vaikutukset ja sitten voidaan sen perusteella korjata suuntaa jos on tarve.
Jos ensimmäisen saikkupäivän omavastuun ulkopuolelle ei rajata lasten sairastumisesta johtuvia poissaoloja, niin pitää olla pettynyt. Onko tästä kellään tietoa?
Kysehän ei ole tuossa tapauksessa sairauslomasta vaan syy on “lapsen sairaus”. Tällöin ei pitäisi lähteä palkasta pois. Ei vaan voi lähteä, muuten repeää sellainen raivo, että huh.
Vaikuttaisi tämä irtisanomisen helpottuminen koskevan mitä tahansa irtisanomista sittenkin.
HS:
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Tällä hetkellä laissa puhutaan ”asiallisesta ja painavasta” syystä.
Työntekijän irtisanominen on Suomessa jo ennestään liiankin helppoa verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin. Tämä on mielestäni todella huono kehityssuunta ja heikentää ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Jos voit tulla irtisanotuksi milloin hyvänsä “asiallisesta syystä”, miten rakennat omaa tai perheesi tulevaisuutta? Huonompi homma.
Tukilakkojen rajoittaminen on sen sijaan no-brainer. Eihän siinä ole mitään järkeä, että yksi AKT saa koko maan viennin pysähtymään milloin mitäkin tukiessaan. Mutta auttaako tämä siihen epäkohtaan onkin sitten toinen juttu.
Riskit pienen mittakaavan Venäjistä ja Pohjois-Koreoista kasvaa. Fakta on kuitenkin se, että vaikka Suomesta löytyy niitä huonoja työntekijöitä niin kyllä niitä huonoja johtajiakin samassa suhteessa löytyy vähintäänkin. Tässä se eroavaisuus vain, että se johto voi vaikuttaa vielä laaja-alaisemmin työyhteisön hyvinvointiin. Sluibaava työkaveri toki saattaa vähän ketuttaa, mutta menettääkö sen takia yöunia?
. Vai onko käytössä jokin eri tapa laskea työllisyysaste? Miksei asennoiduttaisi vaikka niin, että tavoiteltaisiin samoja lukemia tulevaisuudessa 
.