Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Tilastokeskuksen mukaan saatan äänestää vielä muutamissa EK-vaaleissa.

Ehkä voin vielä palata juurilleni, Kokoomuksen äänestäjäksi. Edellyttää Nean ja/tai hänen arvonsa jakavat astuvat johtoon. Kun on sen aika.

“– Jos heidän (Purra, Rantanen, Rydman) ulostulonsa eivät kohtaa minun arvomaailmani kanssa ja polkevat ihmisoikeuksia näin paljon, en koe, että heillä on edellytyksiä jatkaa ministereinä.

Nyt vauhkoaa kok-persusiipi. Ja uhkailee viranomaisia, todella rakentavaa. Vauhti kiihtyy kohti autoritarismia. Paitsi ei, jos se on minusta kiinni.

5 tykkäystä

Muistaakseni Tere Sammallahti kuvailee itseään liberaaliksi, joten ei taida oikein sopia kokoomuksen persusiiven edustajaksi. Mutta… kevyttä öyhötystä. Ehkä lauseen “tai sitten itkee ja julkaisee” olisin jättänyt pois.

Muilta osin ihan hyvä ulostulo. Kyseessä pitäisi olla poliittinen päätös. Lustraatio vietiin loppuun DDR:ssä ja monissa Neuvostoliitosta itsenäistyneissä maissa jo yli 30 vuotta sitten. Suomessa jälkisuomettuneisuus elää vielä vahvana joissain piireissä.

Virkamiesten asema on kieltämättä erikoisen vahva Suomessa. Tunkkaisia virastoja pitäisi tuulettaa oikein kunnolla. Ehkä Supoakin.

9 tykkäystä

Eikös oikeusministeri jo käsitellyt mahdollisuuden muuttaa salassapitolakia Tiitisen-listaan liittyen ja todennut, ettei rupea yhden asiakirjan takia lakeja muuttamaan? Kaikki huutelu siitä eteenpäin on lähinnä populismia. Erikoista on, että Sammallahti kyseenalaistaa vallan kolmijaon noin selkeästi.

1 tykkäys

Vallan kolmijaon? Tässä on kyse toimeenpanovallan alaisista asioista, jonka alle valtionhallinto kokonaisuudessaan kuuluu poliisi mukaan lukien. En ymmärrä mitä tarkoitat vallan kolmijaon kyseenalaistamisella.

Oikeusministeri otti tosiaan asiaan kantaa kuvailemallasi tavalla. Supon toimintaa ohjaava ja valvova ministeriö on sisäministeriö. Ministeriö voi olla mukana päättämässä asiakirjojen salassapidosta, erityisesti jos kyseessä ovat laajamittaiset ja erityisen merkittävät asiakirjat. Tällaisina Tiitisen listaa voi kai nykyisin jo pitää. Ministeriön tehtävänä on varmistaa, että SUPO toimii oikeudellisten puitteiden mukaisesti.

Toimittajien pyrkimykset saada kyseisen jutun aineistoa julkiseksi ovat kaatuneet KHO:ssa, joka on ainoastaan vahvistanut Supon oikeuden päättää salauksesta.

Väittäisin, että poliitikoilla on tässä vielä halutessaan sanansa sanottavana. Viimeisimmistä kommenteista päätellen halu on jälleen kerran hyytymässä rehvakkaiden kommenttien perään. On nämä melkoiset paperit…

7 tykkäystä

Eikös vallan kolmijaon tarkoita, että eduskunta säätää lait joita virkamies sitten tulkitsee toimeenpanovaiheessa? Ajatuksena juurikin estää poliitikkoja tekemästä mitä huvittaa. Eli jos Supolla on oikeus päättää tuosta salauksesta niin poliitikkojen oikeus on muuttaa lakia tai hyväksyä sen vaikutukset?

1 tykkäys

Hallituksella on toimeenpano alta, virkamiehet toimivat hallituksen toteuttavan portaana.

5 tykkäystä

Olen viimeksi kuullut “vallan kolmijako” -sanan yläasteella, ja siitäkin “ikuisuus”. Jostain syystä muistan, että se liittyisi ennemminkin hallitus-armeija-laki (oikeusistuin) akselille eikä niinkään eduskunnan/virkamiehistön sisälle :thinking:. Toki todennäköisesti olen kai väärässä kuin oikeassa, sillä en opiskele yhteiskuntatieteitä :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Vallankolmijako on lainsäädäntö, toimeenpano ja tuomio alta, pelkistetysti eduskunta, hallitus ja oikeuslaitos.

6 tykkäystä

Ok, nyt ymmärrän mitä tarkoitat ja olet tavallaan ihan oikeassa. Vallan kolmijako on ikivanha valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se tarkoittaa käytännössä valtiohallinnon toimeenpanon, eduskunnan lakien säätämisen ja oikeuslaitoksen tuomioiden eriyttämistä toisistaan. Siksi en heti tajunnut.

@jps ehtikin jo viestini loppuosan kirjoittaa. :slight_smile: Hallituksella toimeenpanovalta.

2 tykkäystä

Tosiaan käsitteet sekaisin, kiitos selvennyksistä! Jakohan jatkuu siten, että hallitus toteuttaa tuota toimeenpanovaltaa antamalla asetuksia, joiden täytyy pohjautua aiheesta säädettyyn lakiin.

1 tykkäys

No kyseinen päivän byrokraatti voi kuvailla itseään ihan miksi vaan, muttei se hänestä liberaalia tee. Rydman kuvaili itseään natsiksi, siinä on paljon vähemmän huumoria seassa.

2 tykkäystä

Tiitisen lista on yks vitsi, josta Tiitinen itse sanoi ettei mitään kärkipoliitikkoja ole. Toivottavasti julkaisevat niin sillä ei pysty enempää sumuttamaan itse asiaa.

Mut mites tää arkeologia nyt onkin niin mielenkiintoista yhtäkkiä? Mut veikkaan että listalta vois löytyä Paavo Väyrynen, Sulo Aittoniemi ja Markus Mustajärvi.

Juttu on muuttunut Mauno Koiviston salaamasta vastasyntyneestä dokumentista kohta keski-ikäiseksi, mutta mielenkiinto on säilynyt koko 33 vuoden ajan.

Listasi on kieltämättä melko hyvä, mutta pidän todennäköisempinä nimiä Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen. Yksikään näistä ei ole valtakunnan kärkipoliitikko, joten toimisi siltäkin osin.

4 tykkäystä

No pidän hyvin epätodennäköisenä ketään noista, mutta jos sattuu sittenkin olemaan niin porttikielto hallitukseen!

Joku mainitsi siitä ettei HS ollut käyttänyt tarpeeksi tarkkaa dataa, näköjään joku oli twitterissä ajatellut samoin ja tehnyt omaa tutkimusta: https://twitter.com/infomuotoilu/status/1686738630952255488

Mediasta käytetään usein käsitettä ‘neljäs valtiomahti’, Montesquien kolmijako-oppia ainakin puolivakavissaan laajentamaan.

Siksi onkin hyvä, että siihen ja sen sisällön tuottajiin voidaan suunnata kriittistä tarkastelua.

Journalistien yleistä aatetaustaa on tälläkin palstalla perattu ainakin allekirjoittaneen toimesta.

Myös Hesari näkyy saaneen osansa, mutta missä on kritiikki vaikkapa Kansan Uutisten suuntaan?
Niinpä, linjaa ei ei tarvitse epäillä kun ei ole mitään epäiltävää…

Neljäs valtiomahti on tarkoittanut alkujaan lehdistöä mutta joukkotiedotusvälineiden sähköistyessä sillä voidaan tarkoittaa myös muuta mediaa

Montesquieun vallan kolmijako-opissa ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, parlamentti (Suomessa eduskunta), toinen hallinnollinen toimeenpanovalta (Suomessa valtioneuvosto) ja kolmas näitä molempia valvova tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos

Lehdistö ja muu media vaikuttaa neljännen valtiomahdin tavoin valtiopäivälaitoksen päätöksentekoon, yleiseen käsitykseen hallituksen toimien onnistumisesta sekä yleiseen mielipiteeseen oikeuslaitoksen antamista tuomioista.

2 tykkäystä

Hesari on täysin mätä. Mutta miten on Suomen uutisten laita, selittävänä tekijänä ja luotettavuuden suhteen? Kohdistuuko siihen jotain objektiivisuutta kyseenalaistavaa, tarkoitushakuista, tragikoomista?

KU on sinällään vähän pöljä nostaa objektiivisuuskeskustelussa esille. Se kun on Vasemmistoliiton äänenkannattaja. Suomenmaalta tai Perussuomalaiselta on samaan tapaan turha odottaa kovin objektiivista journalismia. Ainut ero taitaa olla siinä, että KU:lle annetaan jonkinlaista arvoa.

Journalistisen uskottavuuden suhteen sekä Kansan Uutiset että Suomenmaa edustavat laadukkaampaa sisältöä, sillä molemmat ovat sitoutuneet JSN:n ohjeisiin ja niiden artikkeleista voi myös kannella niin halutessaan JSN:lle. Persujen Suomen Uutiset ei käsittääkseni ole JSN:n “valvonnan alla”.

Noin muuten, en ole Kansan Uutisiin liiemmin tutustunut viimeiseen noin 20 vuoteen, mutta poliittisella kentällä lehti oli 1990-luvulla melkoinen erikoisuus. Se oli periaatteessa Vasemmistoliittoa lähellä, mutta kuitenkin vapaa luomaan oman linjansa. Selkeimmin ero tuli esille EU-kysymyksessä. Eli kun Vasemmistoliitto oli virallisesti jäsenyyttä vastaan, asettui Kansan Uutiset jäsenyyden kannalle. Sittemminhän lehdestä on tullut virallinen Vasemmistoliiton äänenkannattaja. Ja muutenkin sen erityisarvo poliittisen lehdistön kentällä katosi sen myötä, kun päätoimittaja Yrjö Rautio irtisanoutui tehtävästään.

1 tykkäys

Tuo eri linjausten omaksuminen EU:n suhteen alleviivaa hienosti sitä, miten tälläkin palstalla vahvana näkyvä vasemmiston pelko on minusta hyvin ylimitoitettua. Edes vahvoina aikoinaan kun vasemmisto ei tahtonut saada kovin paljoa aikaiseksi koska sisäiset erimielisyydet olivat aina niin suuria.