On. Hyvin on monilla aloilla onnistuttu vähentämään esim. veronkiertoa ja esim. harmaan työvoiman käyttöä. Ei sitä kyllä ole yksikään hallitus tainnut minään hopealuotina pitää. Tärkeää työtä kuitenkin, ja jota jatkaa nykyinenkin hallitus.
Nuo yritystukien leikkaukset ovat kieltämättä välillä vähän samanlainen keppihevonen kuin persuilla maahanmuutosta leikkaaminen. Käytännön toteutus ja taloudellisten hyötyjen saaminen ilman isompia sivuvaikutuksia on oikeasti varsin haastavaa. Kumpaakin silti lienee aina säännöllisesti hyvä hallituksen tarkastella ja miettiä mahdollisia muutoksia.
ALV:sta ei tuossa tilanteessa kyllä taida olla mitään hyötyäkään, kun yritysten välisessä kaupassa ostaja sen voi joka tapauksessa vähentää. Valmiste- ja ympäristöverot sitten voisivat olla ihan järkevät. En tiedä mihin puolueisiin tai ihmisryhmään viittaat vihervasemmistolla, mutta Suomessa ainakin vihreät on jo pitkään ajanut lentoveron käyttöönottoa ja EU-tasolla lentämisen päästökaupan kiristämistä.
PIMEÄÄ työtä tehdään Suomessa vähintään 900 miljoonan euron ja jopa 1,4 miljardin euron edestä vuosittain, arvioi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö.
Siinä mielessä tietenkin olet oikeassa, että suuri osa tuosta taitaa tapahtua pienemmissä rakennus- ja ravitsemusalan liikkeissä, joten mitään yksittäistä kohdetta ei ole, joka vastaisi suurimmasta osasta Suomessa tapahtuvasta harmaasta taloudesta, mutta kyllä sitä kuitenkin kohtalaisen paljon edelleen on.
Kyllähän noista jonkin verran uutisoidaan, parin viime vuoden ajalta tulee itselle mieleen ainakin verottajan taksiyrityksiin kohdistunut tehovalvonta, jossa taidettiin löytää aika paljonkin sitä veronkiertoa. Joka tapauksessa siitä, ettei noista nouse isoja lööppejä ei kyllä suoranaisesti voi päätellä, että työ veronkierron vähentämiseksi olisi merkityksetöntä.
Väittäisin mutu-tuntumalla, että huippu-urheilun tukemiseen laitettu raha saadaan yhteiskunnassamme takaisin mm. esikuvien luoman urheilu-innostuksen, urheilutapahtumien ja tv-oikeusmaksujen muodossa.
Ei ole. Perussuomalaisilla on vaan tarve pyrkiä luomaan sitä me vastaan ne -narratiivia, joten on pakko uhriutua kun mediassa ja somessa kirjoitetaan ikävästi.
Marinin bilekohut? Ilkka Kanervan viestittelyt? Katri Kulmunin tai Jäätteenmäen ero? Al-Taeen kirjoittelut? Ville Niinistön autokohu? Heidi Hautala ja kodin remppaaminen pimeästi? Antti Rinne ja synnytystalkoot?
Noi nyt näin pikaisesti mitä tuli mieleen aiempia isompia kohuja. Erona nyt on vaan se, että perussuomalaiset ovat viimein hallituksessa, niin ministereistä nostetaan juttuja esiin vähän herkemmällä kynnyksellä.
Ja näin yleisesti ottaenhan juurikin media on ollut hyvin laiska noita perussuomalaisten taustoja kaivelemaan. Purran ja Junnilan kommentit kaivoivat satunnaiset nettiaktiivit ja media niihin tarttui vasta kun olivat alkaneet ahkerasti somessa kiertämään. Rydmanista sentään jo vähän kaiveltiin.
Päin vastoin monilla tahoilla mediassa on perussuomalaisten kohdalla huomattavasti isompi kynnys kirjoitella mitään juuri sen takia, että puolueeseen kriittisesti suhtautuvien artikkelien aiheuttama palauteryöppy on sen verran törkeää, että moni toimittaja ja kolumnisti mieluummin säästää omia hermojaan ja jättää kirjoittamatta.
Tästä esim. Timo Haapala todennut Suomenmaan haastattelussa:
Jos kirjoitat negatiivisesti perussuomalaisista, he kyllä järjestävät toimittajalle ikävää. He pyrkivät nonsaleeraamaan toimittajan tietämystä ja objektiivisuutta, tekemään toimittajasta jonkin sortin puolueellisen toimijan.
Haapala sanoo, ettei itse piittaa palautteesta hevon häntää, mutta toisaalta ymmärtää, jos joku herkempi tai kokemattomampi toimittaja sitä kavahtaa.
– En kiistä sitä, että voimakas reaktio saattaa jossain määrin ohentaa julkisuutta. Jos ei ole tottunut tähän ja saa kerran likasangon niskaansa, niin kyllä siitä jotkut säikähtävät.
Ilmi selvästi lukihäiriö tai muu paha puute luetun ymmärtämisessä. Raviradoilla siis oli tulolähde jolla toimintaa pyöritettiin joka siis sosialisoitiin Veikkaus Oy:lle.
Ja nimellisesti syy oli että näin minimoidaan uhkapelihaittoja koska Veikkauksellahan on hienot systeemit jolla tätä seurataan - nykyään edes kolikkopelikonetta ei voi pelata ilman tunnistautumista. Ja systeemi on poliitikkojen erityissuojeluksessa, johon syyn voi etsiä veikkausvarojen käytöstä…
Koko systeemi on varsin mätä - uhkapelaaminen rajoitettu vain valtion monopolin alle jonka tuotot “hyvään tarkoitukseen” menevät poliittisen ohjauksen kautta.
Toisaalta en sitten tiedä onko tämä huonompi vaihtoehto kuin ne kaksi muuta realistista vaihtoehtoa - täysin vapaa uhkapelaaminen, rahat valuvat yksityisten yrityksien taskuun tai sitten uhkapelit kokonaan kielletty ja rahat valuvat rikollisten taskuun (aina löytyy tarjontaa jos on kysyntää)
No ihan varmana on, varsinkin vasemmistolle, ollut se todellinen hopealuoti. Vai oliko esim. SDP:n vaaliohjelmassa paljonkin muita konkreettisia kohtia talouden kunnostamiseksi? Paitsi tietysti 2 miljardin veronkorotukset yrittäjille ja omistamiseen mikä ei sinänsä vaikuta miltään tervejärkiseltä konkretialta.
Niin paitsi tässä tapauksessa lopullinen maksaja on usein miten turisti/kuluttaja joka lentää eli ihan todellisista rahavirroista ja yritystuista puhutaan.
Voi olla että tehdäänkin, kiinni ei jää kuitenkaan pahemmin isoja kaloja. Hetkeäkään en epäile, etteikö hallinto näistä tiedottaisi omaa hallintoaan paisuuttaakseen.
Jos pimeän talouden osuus on miljardi, on se 0,3% Suomen BKT:sta. Mitä merkitystä sillä on Suomen julkisen talouden alijäämään tai muihin talouden kroonisiin ongelmiin? Ja jos remonttireiska Veikko tai kebab Ali pysyy tällä leivän syrjässä kiinni, voi harmaa talous kohtuullisessa määrin olla ihan positiivistakin ja toden näköisesti onkin.
Ei merkityksetöntä jotta isossa mittakaavassa harmaa talous ei saa merkittävää roolia yhteiskunnassamme. 900 miljoonaa jaettuna aikuisväestöllämme on vajaa 200€ per lärvi. En ole kovin vakuuttunut, että tuota lukua saataisiin kustannustehokkaasti pienennettyä.
Ei kai turistit itse yleensä sitä lentopetrolia osta, vaan sen tekee lentokonetta operoiva yritys. Eli tuolloin se ostotapahtuma on lentopetrolia myyvän yrityksen ja lentokonetta operoivan yrityksen välinen. Ts. tuolloin se lentokonetta operoiva yritys voi vähentää ALV:n verotuksessa, jolloin käytännössä lopputulemana on sama tilanne kuin jos sitä ALV:tä ei olisi ollenkaan. Saa korjata, jos olen tuon jotenkin ymmärtänyt väärin.
Eri asia tietenkin jos yksityishenkilö omistaa lentokoneen ja lentelee sillä. Siinäkään ei tosiaan taideta maksella ALV:a, mutta noissa tilanteissa sitten taas joutuu maksamaan siitä polttoaineesta valmisteveron, joten sitä kautta taas yksityistä hupilentelyä jo verotetaan.
Periaate on, että kulutukseen kohdistuu 24% alv. Tuotantoketjussa olevien yhtiöiden myynti on verollista jonka tuotantoketjussa olevat yritykset saavat vähentää. Kunnes ostaja on lopullinen kuluttaja, jolloin vähennysoikeutta ei enää ole ja kulutuksesta ja vain kulutuksesta on maksettu 24% vero.
Lentoyhtiölle lentomatkan myynti on alviton eli siis veroton ulkomaan myynti, jonka turisti/kuluttaja maksaa. Kuluttajan maksamasta lentomatkasta ei siten makseta edes alvia, vaikka se on kulutusta.
Epäilen. Urheilusta syvällisesti kiinnostuneet uskoakseni urheilevat ilman huippu-urheiluakin. Ja sohvaperunat sitten lähinnä vaan katselevat. En tosin pysty todistamaan.
Kuntourheilun tukemista sen sijaan kannatan. Olisi kansantaloudelle takuuvarmasti hyödyllistä, jos kaltaiseni krooniset liikunnan inhoajat saataisiin lenkkeilemään tai uiskentelemaan. Tai jotain.
Eräs tuttava saatiin lenkkipolulle lääkärin sanoilla “seuraava sydänkohtaus on viimeisesi”. Näitä mutkan kautta kuulemiani ajatuksia myötäillen olen sentään saanut painoa putoamaan. Jotain se on sekin. Vielä kun keksisin, millä politiikalla se lenkkipolkukin saataisiin houkuttelemaan.
Niin jos raviratojen liiketoimintamalli oli uhkapeli, ja se vietiin pois, niin enpä itke perään. En näe erityistä poliittista syytä tukea tupakkatehtaitakaan, vaikka niiltä hivutetaan tuloja kompensoimatta pois erilaisten rajoitusten myötä.
Jos jengi ei olekaan valmis maksamaan mitään oikeudesta katsoa hevosia juoksemassa, niin loppukoot ravit.
Just joo. Esimerkiksi niissä suomalaisissa kirjastoissa käydään vuosittain tyyliin 50 miljoonaa kertaa ja lainausmäärät ovat vielä huomattavasti korkeampia. Suomalaisella kirjastolaitoksella on verrattain korkea käyttöaste.
Tarkoitan lapsia, jotka aloittelevat liikuntaharrastuksiaan; kuinkahan monta “Iivoniskasta” laduilla sivakoi talvisin? Tai kuinka monta “Neziriä” on yleisurheilukouluissa? Sitä ei toki voi tietää, kuinka montaa lasta tuo oikeasti ratkaisevasti auttaa aloittamaan/jatkamaan harrastamista.
Yleisesti sanoisin, että Suomessa on todella monta parempaa säästökohdetta kuin huippu-urheilu, mutta et sinä kyllä väittänytkään, etteikö olisi
Kulttuurin tukeminen ei ole edes rahakysymys. Kulttuuri on osa kansallista identiteettiä, joka kuuluu ihan jokaiselle varallisuuteen katsomatta. Ihan niin kuin ilma jota hengitämme.
En kuitenkaan lähde nyt väittelemään kulttuurin merkityksestä sen enempää, vaan kysyn vielä, että mitkä ovat mielestäsi nämä kulttuurin tuet, jotka pitäisi lakkauttaa? Fakta on, että Suomessa tuetaan valtion toimesta kulttuuria todella vähän verrattuna muihin EU-maihin. Suomen 1.3 miljardin euron tuki on valtion budjetissa pieni summa, ottaen vielä huomioon sen merkityksen koko yhteiskunnalle. BKT:ssa tämä vastaa vain 0.53 %, esimerkiksi Ruotsissa vastaava lukema (kultturin julkisen tuen suhde BKT:hen) on 1.4 % ja Virossa 0.93 %. Jos Virossakin on varaa tukea tuon verran, niin miten meillä ei ole mielestäsi varaa edes nykyiseen tukitasoon?
Kulttuuri on kaiken lisäksi myös ihan oikeaa liiketoimintaa, joten siltäkään kantilta tuet eivät mene todellakaan ”hukkaan”, vaan tuottavat rahaa. Taloustutkimus Oy:n teettämän selvityksen mukaan valtion 1.3 miljardin euron tuki tuottaa 14 miljardia:
Kirjastolaitoksen ylläpitoon taidetaan laittaa joku reilu 50 euroa asukasta kohde vuodessa rahaa. Toki tuo voitaisiin kerätä myös vuosimaksuna, mutta silloin käyttäjäkunta pienenisi, ja käyttäjäkohtaiset kulut nousisivat nykytasosta. Toimivan kirjastolaitoksen ylläpito kun maksaa yhtä paljon, käy siellä puolet enemmän tai vähemmän porukkaa.
Ikävä puoli tuossa maksullisuudessa vaan olisi se, että se tekisi aivan vääränlaista rajausta asiakaskuntaan. Vaikka kirjastoja käyttävätkin eniten hyvin koulutetut ihmiset, olisi sillä suomalaisen sivistyksen ja lukutaidon kannalta ikävät seuraukset, että nimenomaan pienituloiset taitaisivat ensimmäisenä lopettaa palveluiden käytön. Ja ennen kaikkea, pienituloisten perheiden lapset lopettaisivat palveluiden käytön.
Toki näkemys se on sekin, että kirjastolaitoksen kaltaisille sivistyspalveluille halutaan asettaa käyttökynnystä nostavia asioita. Seuraavaksi sitten lukukausimaksut peruskouluun?
Valittettavasti et ymmärrä kulttuurin rahoitusta. Suuri osa kulttuurista lakkaisi yksinkertaisesti olemasta ilman julkista rahoistusta. Valinta se toki sekin, että luodaan valtio, jossa ei ole esim. ammattilaisteattereita, kaupunginorkestereita, oopperaa, ei nimeksikään paikallista elokuvatuotantoa jne. Ja valitettavasti myös ilman julkista rahoitusta suuri osa menneisyyden tallennetusta kulttuurista katoaisi, sillä erilaiset arkistot hoitavat sen pelastamista merkittävältä osin julkisella rahoituksella.
Kyllä jotkut kulttuurin muodot saattaisivat kadota Suomesta jopa kokonaan. Ennen kaikkea kuitenkin kulttuurin saatavuus ja tuottavuus tulisi heikentymään merkittävästi.
Odotan edelleen myös vastausta siihen, mitkä kaikki kulttuurin tuet lakkauttaisit. Kuten jo mainitsin, niin valtio tukee vuosittain kulttuuria 1.3 miljardilla eurolla. Tämä on todella pieni pisara meressä valtion koko budjetissa.
Kannattaa tutustua tuohon yllä olevaan linkkaamaani Taloustutkimuksen selvitykseen. Jos ei osaa ajatella kulttuurin tukemista satsauksena ihmisyyteen ja yhteiskuntaan, niin sitä voi todellakin ajatella myös satsauksena talouskasvuun. Kulttuurin sijoitettu euro kun tuottaa todistetusti moninkertaisesti. Tällä sinun logiikallasi yritystuetkin voisi siis kokonaan lakkauttaa, jos valtion ei kannata satsata asioihin, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
