Siis ketä nyt syytät numeroiden vääristelystä? Otin tuon 3.5mrd - 6mrd haarukan tästä artikkelista:
SDP tasapainottaisi julkista taloutta pääosin talouden ja työllisyyden kasvulla, ei menoleikkauksilla. Puolue julkisti keskiviikkona talouspoliittisen ohjelmansa.
Puolue vahvistaisi julkista taloutta yhteensä 3,5–6 miljardilla eurolla ensi vaalikaudella.
Sitä en tiedä, millaiseen sopeutusohjelmaan he suostuisivat, jos muodostaisivat hallituksen Kokoomuksen kanssa. Eikä tiedä kukaan muukaan.
Ai että, lisää velkaa veronmaksajille kiihtyvään tahtiin. Suurinosa otetusta velasta hävitetään järkyttävän suureen määrään typeriä ”tutkimuksia” ja kehitysapuja yms. joista ei ole kuin haittaa Suomen kansalle… Mutta SDP:n sanoin ”RAHAA ON!”, ainakin jakaa kavereille. Miksipä veronmaksajien rahoja käyttää Suomen nuorison ongelmiin,vanhusten heikkoon tilanteeseen taikka koulutukseen kun oppimistuloksetkin on jo kellarissa. Onneksi Suomessa asuu sentään maailman onnellisin kansa ja vähiten korruptoitunut eliitti…
Tässäpä vain yhden henkilön saamat avustukset veronmaksajilta muutamaan vuoteen, rapia 8 miljoonaa €€ 
Jää nähtäväksi, ennustaminen on lopulta aika hankala laji.
Ja kuten aiemminkin tässä ketjussa käyty läpi, demareiden ”sopeuttaminen” oli käytännössä pelkästään veronkorotuksia ja höpöhöpöä (harmaa talous yms. toivotaan toivotaan).
Luulisi että ihan kaikki jotakuinkin järkevissä yksityisen sektorin töissä olisi lopensa kyllästyneitä verotukseen ja kannustinloukkuihin, mukaan lukien duunarit ja selkeästi alle 70k vuodessa tienaavat. Heidän selkänahasta tosiaan otetaan pöhöttynyt julkinen sektori, joka ei suuresta koosta ja kustannuksista huolimatta tuota laadukasta palvelua. Ja vaikka Suomessa pienituloisten verotus on tosiasiassa kansainvälisesti vertailtuna jo matala (mikä on taas kannustinloukku tehdä enemmän töitä tai siirtyä uralla eteenpäin), niin tulonsiirtojen takia ero kotiin jäämiseen on mitätön.
Ja vaikka olisin itse toivonut suurempia leikkauksia ja tavoitteellisempaa budjettia nykyhallitukselta, niin kuinka typerä pitää olla että syyttää nykytilanteesta mitään muuta kuin viime hallitusta (ja sitä edeltäneiden hallitusten tekemää liian vasemmistolaista politiikka riippumatta siitä mikä puolue on ollut mukana)? Oliko se vasemmistolaista vai oikeistolaista politiikkaa pyrkiä kasvattamaan tulonsiirtoja ja julkista sektoria?
Ja jatkaakseni vielä. Pöhöttyneen julkisen sektorin ja liian korkean verotuksen (ja samaan kastiin kuuluvien eläkemaksujen yms.) lisäksi kolmas oleellisin haaste kansantalouden kannalta (ja siten ihan tavallisten työntekijöiden elämää kurjistava asia) on työmarkkinoiden ja -lainsäädännön jämähtäminen 50-60 -luvulle. Mitään muutoksia ei ole voitu tehdä koska ay-liike. Luulisi tässäkin asiassa kohta jo matalapalkkaistenkin yksityisen sektorin työntekijöiden hylkäävän ay:n ja sosialistit?
“Työmarkkinoiden ja -lainsäädännön jämähtäminen 50-60 luvulle. Mitään muutoksia ei ole voitu tehdä koska ay-liike”. Tälle väitteelle varmaan löytyy kunnon perustelut.
Mutta sen tiedämme täysin varmaksi, että SDP:n niin sanottu sopeutusohjelma ei sisältäisi käytännössä mitään kulujen vähennyksiä.
Ylen uutisessahan suoraan sanotaan, että “Jos työllisyysaste nousee SDP:n tavoittelemaan 80 prosenttiin, julkinen talous vahvistuisi kolmella miljardilla” sekä “SDP:n tavoittelema kahden prosentin talouskasvu taas paikkaisi taloutta miljardilla eurolla”, mikä on täyttä höttöä ja kaksplushyvää ankkapuhetta varsinkin tilanteessa, jossa rahasta on pulaa. Avainkysymys on: kuka sen työllisyyden muka maksaa.
Ja viimeistään seuraavat lainaus osoittaa, että lisää sosialismia pukkaa: “Puolueen mukaan se ei leikkaa “tavallisten ihmisten” palveluista eikä pienituloisilta.”
Ainoa oikeast säästöt ovat yritystuet, joista SDP lausui seuraavaa: “Varsinaiset menoleikkaukset SDP kohdistaisi erityisesti yritystukiin, joista säästettäisiin 0,5 – 0,7 miljardia” Tosin kun sitäkään vähän enempää purkaa auki, niin yrittäjien kurittamisestahan siinäkin oikeasti oli kyse: “Leikkauslistalla ovat fossiilitalouden tuet, esimerkiksi maatalouden energiaveron palautus, yrittäjävähennyksen rajaaminen vain pienyrittäjille sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen.”
Aivan hajahuomiona seuraava kokonaisuutena pieni pätkä osoittaa, ettei SDP:n johtoporukalla ole oikeasti mitään käsitystä reaalimaailmasta: “Valtion hankintakuluista säästöjä voisi kertyä 200 miljoonaa euroa. SDP arvioi, että säästöä syntyisi esimerkiksi pyytämällä useampia tarjouksia.” Ken on ollut oikeasti tekemässä julkisia hankintoja, tietää tuon markkinointiosaston kivoiksi sanoiksi. Julkisten hankintojen pyörittäminen on sellaista byrokratiaa, että jo se itsessään syö hyödyt. Itse asiassa on laskettava virkamiesten kunniaksi joka kerta, kun ylipäätään saavat tehtyä laillisen hankintapäätöksen, josta kukaan ei valita ja jonka lopputulemana saadaan edes suurin piirtein sitä tuotetta tai palvelua, kun oli tarkoituskin saada. On se nimittäin sen verran kovaa pilkunviilaamista. Vaan eihän niitä julkisia kilpailutuksia oikeasti siksi tehdäkään, että saataisiin säästöjä. Vaan kilpailutuslainsäädäntö on olemassa siksi, ettei virkamies voisi varastaa systeemiltä esimerkiksi antamalla rakennusurakan omalle serkulleen. Oikeita säästöjä julkisissa hankinnoissa on mahdollista tehdä lähinnä olemalla hankkimatta.
Mistä palaammekin SDP:n niin sanotun säästöohjelman ytimeen. Eli siihen, että säästöohjelmaa ei ole olemassakaan. Jos oikeasti halutaan säästöjä, pitää kertoa, mikä julkinen palvelu joko lopetetaan kokonaan tai minkä määrää vähennetään.
Kyllä. Ei vaikuta asiaan. Tietysti seuraava hallitus voi taas tulla kusemaan asiat kuten aikaisempikin tuli, kun talous oli lähes tasapainossa.
Tästä muuten löytyy lukuisia esimerkkejä ns. Banaanivaltioista. Rauskin Indonesiassa asuva (Eurooppalainen) kolleega kertoo kuinka sielläpäin homma hoidetaan maksamalla julkisen sektorin palveluista suhteellisen reippaasti. Esimerkiksi, jos haluat poliisin paikalle poliisille pitää maksaa (koska hän luonnollisesti tulee tarjoamaan palvelua itse maksamallaan bensalla yms). Ne joilla ei ole varaa maksaa julkisen sektorin palveluista kohtalona on toivoa mahdollisimman montaa elinvuotta ennen kuin vahvemman oikeudella toimiva rikollisuus tai kulkutaudit, kuten lepra, niittävät. Suomessa tuohon voisi lisätä kylmyyden.
Luin Kokoomuksen vaaliohjelman uudelleen. Talouden tasapainotuksesta ainoa konkreettinen maininta on: “Laitamme julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. Laadimme kahden vaalikauden mittaisen talouden tervehdyttämisohjelman, jolla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja velkaantuminen lopetetaan vuoteen 2031 mennessä.”
Muistan kyllä Orpon puhuneen 6mrd.€:n säästöistä, mutta onko hän siis tarkalleen ottaen sanonut, että 6mrd€ yhden vaalikauden aikana? Ja tarkoittaako säästö siis velanoton määrää suhteessa johonkin vuoteen, mihin? Suhteessa johonkin vaalikauteen, mihin?
Suomi otti velkaa v.2022 12,7mrd€. Vuoden 2023 velkaa emme tiedä (ja vielä huonommin vaaliohjelman teon aikana), joten siihen tuskin voidaan verrata. V. 2022 verrattuna uusi budjetti siis vähentää velanottoa 2,6mrd€. Kolmelle vuodelle jää 3,4mrd€. Vaaliohjelman mukaan “julkinen talous tasapainotetaan ja velkaantuminen lopetetaan vuoteen 2031 mennessä”. Näin ollen mahdolliselle toiselle hallituskaudelle jäisi 6,7mrd€:n säästötarve.
On tuo mahdollinen, jos maailmantalous ei ihan kyykkää. Itse toivoisin, että “tarpeettomien” yritystukien leikkaus, polttoaineen ja oluen korkeamman veroasteen säilyttäminen otettaisiin mukaan keinovalikoimaan, niin päästään tavoitteeseen varmemmin.
Edit: Juuri tämän päivän Etelä-Suomen sanomista:
Mikäs SDP:n suunnitelma siis oli velan suhteen, tietääkö joku?
Tässähän tämä ongelma hyvin tiivistyy. Suurin osa veronmaksajista tai tälläkään palstalla ei käsitä sitä kuinka paljon meidän julkinen sektori paisuu ja kuinka suuri se on jo. Vielä harvempi ymmärtää että julkinen sektori on itseään ruokkiva kone jonka paisumista on käytännössä mahdotonta pysäyttää. Julkkarilla on näitä jäävuoren huippu tyyppisiä tapauksia loputtomiin eikä niihin oikein voi poliittisella ohjauksella puuttua vaikka sellainen illuusio usein on. Vaikka vaalilupauksissa luvataan laittaa julkinen talous kuntoon on se mahdotonta, varsinkin kun meillä on vasemmisto tasaisin väliajoin hallitusvastuussa jakamassa rahaa rajattomasti. Valtion ja kuntien palkkalistoilla ja niiden omistamissa yrityksissä todella paljon hallinnollista läskiä ja se generoi aina vaan lisää hallinnollista läskiä. Olen itsekin päättänyt siirtyä yksityiseltä sektorilta julkiselle, paikkoja on jatkuvasti tarjolla ja palkat yksityiseen sektoriin verrattuna erittäin kilpailukykyisiä (lue parempia). Tämän hallinnollisen läskin purkaminen on lähes mahdotonta koska poliitikot eivät pysty purkamaan virkamiesten lähes ikuisia työpaikkoja edes silloin kun ovat päässeet hallitusvastuuseen. Ja luonnollisesti hallinnollinen läski ei itse tee mitään joka hoikistaisi julkista sektoria vaan se pyrkii koko ajan vahvistamaan asemaansa. Mitä enemmän hallinto palkkaa lisää hallintoa, sitä suurempi on kyseisen yksikön painoarvo, sitä enemmän tienaa yksikön johto, keskijohto ja jopa asiantuntija porras kun nuppiluku tai budjetti kasvaa.
Se on hienoa kun näihin nyt vihdoin puututaan mm. Lakko-oikeuksia rajoittamalla ja irtisanomisia helpottamalla (ettei tarvitse vedota edes tuotantotaloudellisiin syihin, riittää ettei syynä ole mitään täysin asiatonta) 
Hmm… 200 000 euroa Elokapinalle metsäaiheista kampanjaa varten Koneen säätiöltä.
Mitä ne rahalla tekee? Upgreidaako ne plakaatit, teltat, eväät? Varmaan myös liimat, joilla nuoret “kiinnitetään” katuihin? Maksaa sakot kansalaistottelemattomuudesta?
Eikös nämä kampanjat ole olleet lähinnä makuuta selällään pääväylillä ja ylipäänsä keikenlaisen kiusan ja haitan aiheuttamista työssäkäyville ihmisille? Miksi kukaan sellaista haluaa tukea? Vai onko kaikki tällä kertaa toisin ja Elokapinan keinot muuttuneet?
Meillä muuten metsää piisaa, jopa stadin ympäristössä – ei vaan siellä Mannerheimintiellä. 
Tätä käppyrää kauhistelemalla ei voi kuin tulla johtopäätökseen, että tällä nykyhallituksella Suomi joko pelastetaan tai sitten voidaan kaikki sammuttaa valot ja lähteä muualle.
Edellinen hallitus jätti kivan ~-15mrd€ alijäämän osoituksena omasta osaamattomuudestaan. Nyt sitten huutelevat oppositiosta (minne toki kuuluvatkin) että hallitus samaan aikaan leikkaa ja velkaantuu liikaa.
Nyt täytyy vaan meidän suomalaisten pitää katse kiekossa ja hoitaa tämä homma maaliin. Vasemmiston kanssa voi leikkiä heidän “kuka on kaikkein köyhin ja surkein” leikkejään aina siihen asti, kunnes oikeasti pitää tehdä jotain tärkeää. Nyt on se hetki, kun pitää oikeasti hoitaa valtion talous kuntoon. 10v sitten olisi voinut jo sopeuttaa, mutta vasemmisto tunnetusti jarruttaa suhdanteesta huolimatta aina vastaan. 10v sitten argumentti sopeuttaa oli se ettei tarvitse sitten tulevaisuudessa vetää käsijarrusta. Nyt alkaa vähän näyttää siltä, että jäljellä ei ole kuin se käsijarru. Jos ei korot lähdekkään nopeasti alas tästä seuraavaksi niin alijäämä jää todella rajuksi ihan vain korkomenojen vuoksi.
Siteeraten Paavo Arhinmäkeä muutaman vuoden takaa: “Ei valtion tarvitse maksaa lainojaan takaisin!”
Maailmasta ei löydy yhtään vasemmistolaista menestynyttä valtiota. Se ei ole sattumaa.
Nämä yleishyödylliset yhdistykset veroetuineen ovat kanssa hämmästyttävä reliikki.
Sen vielä ymmärrän että on mielestäni aidosti yleishyödyllisiä tahoja kuten vaikka lapsijuttuihin panostava MLL, tai vaikkapa syrjäytyneitä katujen väkeä auttavat järjestöt.
Mutta sitten on nämä toisenlaiset “yleishyödylliset” tahot, jotka rahoittavat vaikka mitä (ideologia, kulttuuritutut, yms), jopa etujärjestöt kuten AY-liike.
Vähän voisi valtiovaltakin tarkastella yleishyödyllisen määritelmää, ja mihin kaikkeen rahaa voi yleishyödyllisyyden nimissä laittaa.
Tuota noin, nyt mielestäni ei taideta aivan ymmärtää miten nämä Akatemian rahoitukset toimivat ja menevät.
Eli ensinnäkin nuo esimerkin listatut rahat eivät ole yhdelle henkilölle suunnattuja rahoja.
Otetaan esimerkiksi vaikka “Taide julkisena palveluna: strategisesti kohti tasa-arvoa” hanke. Kyseiseselle hankkeelle on siis myönnetty ihan merkittävä summa. Mutta nyt on syytä huomata että nuo rahat menivät hanke kuvauksen mukaisesti kuudelle tutkimusryhmälle ( akareport.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_hakkuvaus2&CLICKED_ON=&HAKNRO1=293199&UILANG=fi&TULOSTE=HTML). Ja hankkeen kesto oli siis tuon kaksi ja puoli vuotta. Eli tuolla on siis kustannettu tutkimusta noin 250k€/v/tutkimusryhmä vuosina 2015-2017. Yksi tutkimusryhmä sisältää useita tutkija opiskelijoita ja tutkijoita. Eli tuolla rahalla on todennäköisesti tuotettu useita väitöskirjoja ja maisteritutkintoja. Rahat eivät siis mene yhden ihmisen taskuun.
Se sitten on kokonaan toinen keskustelu miten tieteen tutkimusta tulisi kohdentaa, mutta mielestäni on hyvin vaarallista maallikkona lyhyen kuvauksen perusteella lähteä arvioimaan onko hanke tarpeellinen vai turha. Näissä kuitenkin on syytä muistaa että Akatemian rahoituksen saaminen ei ole aivan helppoa edes tutkijoille ja yleensä vaatii onnistuneita hankkeita. Näissä on ihan omat arviontimenettelyt jne.
Kokonaisuudessaan Akatemian budjetti pyörii noin 500M€/a, eli tämä ei ole isossa kuvassa kovinkaan merkittävä summa kun muistetaan rahoituksen kattavan kaikki tieteenalat. Ja hyvä muistaa koko yliopistotoiminnan rahoitus on merkittävästi muuttunut vuosien varrella, eli nykyään siellä on aika tiukka kuri budjettien suhteen.
Ja tällä en tarkoita etteikö koko tutkimuksen rahoitusta voisi kritisoida ja/tai esittää mielipiteitä mihin rahaa tulisi kohdentaa, mutta en voi hyväksyä yllä esitetyn kaltaista täysin virheellisen kuvan luomista.
Todellinen ongelma valtion budjetissa on aivan toisaalla (Sote), mutta sielläkin kulujen pienentäminen vaatisi todella rajuja poliittisia päätöksiä. Jostain kumma syystä hyvin harva poliitikko uskaltaa edes nostaa keskusteluun näitä oikeasti merkittäviä aiheita.
No eivät ole hämmästyttävä reliikki vaan tapa mahdollistaa järjestäytynyttä toimintaa, jolla ei kuitenkaan ole kaupallisia edellytyksiä tässä maassa. Sitä on paljon. Urheiluseurat, taideyhdistykset, luonnontieteelliset seurat, historia- ja perinneseurat ja metsästysseurat ovat kaikki tärkeitä osia suomalaista yhteiskuntaa ja tuottavat kukainenkin tahoillaan oikeille suomalaisille oikeasti tärkeitä toimintoja. Niitä myös yhdistää kielto tavoitella voittoa. Jos sellaista syntyy se täytyy aina investoida toimintaan. Se että seasta löytyy aina yhdistyksiä jotka toimivat omaa ajatusmaailmaa vastaan ei minusta ole järkevä syy kritisoida koko järjestelmää.
Näitä kun lukee niin melkein itkettää… Suomessa julkisen sektorin palveluksessa n. 25% ja Saksassa 10%, terveydenhuolto muistaakseni selittänee osan, mutta läskiä on liikaa nyt leivän päällä. Kuka ja millä se puretaan, kun siellä töissä olevat siitä lähinnä päättävät?
Tämä on hyvä kysymys ja asiaa on avattu täällä:
Valtiovarainministeriö on virkamiespuheenvuorossaan (joulukuu 2022) suositellut kahdelle vaalikaudelle julkisen talouden tasapainoon tähtäävää 6+3 mrd euron sopeutusta. Ensi vaalikauden 6 mrd euron sopeutus tarkoittaa vaalikauden päättävän vuoden 2027 tilannetta. Tasaisella vauhdilla tämä tarkoittaisi koko vaalikauden aikana 15 mrd euron säästöjä (=1,5+3+4,5+6). Raportilla todetaan sopeutustarve sen verran mittavaksi, että kaikki edellä kuvatut keinot ovat tarpeen, mutta niiden tarkempi jako on jätetty poliitikkojen pähkinäksi.
Ja sopeus tarkoittaa varmaan alijäämän pienentämistä tässä. Eli sitä, että 2027 lopussa velkaa otetaan 6mrd vähemmän kuin mitä tänä vuonna otettiin. Näin tuon voisin itse tulkita. Nyt tuo ensimmäisen vuoden 1,5mrd jää 0,7mrd:iin, eli sopeutustarve on kovempi tulevilla vuosilla jos meinataan päästä 6mrd:iin.
