“Toimeentulotukimenojen on arvioitu vähenevän lakiesityksen seurauksena 31 miljoonalla eurolla vuodessa, ja esityksen on arvioitu vahvistavan työllisyyttä 1 200 uudella työllistyneellä.”
Artikkelista jäi vaivaamaan, nämä 1200 työllistyvää. Ovatko he kaikki kenties Kelan uusia virkailijoita ? Tämähän lisäisi kuluja enemmän mitä rahallista hyötyä mahdollisesti tulisi ?
Miksi näin olematon, vain noin 1% alennus keskimäärin. Toki syy on se että tuolla tuetaan pääkaupunkisudun yrittäjiä julkisella rahalla, eli kokoomus asialla.
Mistä sä nyt tonkin älynväläyksen taas revit 
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Perustuslaki estää sen tason romahduttamisen. Ja olen asiasta samaa mieltä, musta kaikkia muita tukimuotoja voidaan leikata, mutta se viimeinen tuki on sellainen, johon pitää kajota todella harkiten ja vain vähän kerrallaan, jotta nähdään ne vaikutukset.
Niinhän sen voisi loogisesti ajatella menevän. Mutta kun nyt on kyse laista. Ja on sen verran käytännön kokemusta muutamista jutuista, että en ihan suorilta käsiltä luota logiikkaan. Joskus vuonna miekka ja kilpi minulla sattui olemaan sellainen tilanne, että oli YT:t päällä ja toistaiseksi voimassa ollut työsopimukseni yritettiin firman puolesta muuttaa määräaikaiseksi. Herra johtaja kyllä kovasti selitti, että tämähän on itse asiassa minun kannaltani varmempi juttu, kuin jos työsuhteeni olisi jatkunut toistaiseksi voimassa olevana, sillä työsuhteeni olisi varma sen määräajan verran. En uskonut sanaakaan, vaan tarkistin lakimieheltä, jonka näkemys oli silloisen lainsäädännön valossa, että ei pidä paikkaansa, vaan kyllä määräaikaisella työsopimuksellakin oleva voidaan kenkiä uusissa YT:eissä tuotannollistaloudellisilla syillä. Nyt on kuitenkin uudempi laki, enkä tiedä, että miten sitä oikeasti oikeudessa tulkitaan.
Määräaikaisesta sopimuksesta sanotaan 6 luvun 1 pykälässä, että “Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.” Tämä siis selkiyttää pitkien määräaikaisuuksien tilanteen, mutta ei sano mitään niistä lyhyistä. Joskus sanomattomuus on tarkoituksellista, joskus ei.
2 pykälässä sanotaan, että “Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.” Sama stoori kuin edellisessä. Voisi ajatella, että kun ei ole sanottu mitään määräaikaisesta, niin sitten se ehkä menisi sillä logiikalla, että määräaikainen on määräaikainen eikä voi irtisanoa. Mutta onko se oikeasti niin, en tiedä, ei ole ollut tarvetta selvittää, mutta utelias olen.
Kun on sitten kuitenkin mahdollinen sekin tulkinta, että laki ei vaan sano asiasta mitään, jos kyseessä on lyhyempi kuin 5 vuotta kestävä määräaikainen sopimus. Ja juuri tähän minä haluaisin tiedon sellaiselta, joka tietää. Oikeuden ennakkopäätökset olisivat hyviä. On olemassa sellainen sangen huomionarvoinen mahdollisuus, että kyseessä ei olisi ollenkaan lakikysymys, vaan että työehtosopimuksessa voitaisiin sopia, no, mitä siellä nyt sitten sovitaankaan.
Tässä on myös sellainen hauska sivujuoni myös, että mitä tapahtuu, jos kuitenkin lähtee läiskimään, sanoi sopimus mitä vaan.
3 pykälässä on yleiset irtisanomisajat työnantajan ja työntekijän puolelta tehtäville irtisanomisille.
4 pykälässä on “Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.”
No jos nyt olisi niin, että lakia on tulkittava niin, ettei työntekijällä ole oikeutta irtisanoa määräaikaista työsopimusta, niin mikä on se korjauksen määrä, joka pitää maksaa, jos kuitenkin lähtee läiskimään? Jos ei kerran ole irtisanomisoikeutta, niin ei ole irtisanomisaikaakaan. Kai. Loogisesti ajatellen.
Käytännössä varmaankin on, kuten täällä joku jo vihjasikin, että jos nyt ei vaan ilmaannu työpaikalle, niin työnantaja sitten irtisanoo tai purkaa työsopimuksen. Ei tässä maassa tulla kotiin väkisin töihin hakemaan. Ja jollei halua tehdä työsuhteen päättämistä noin brutaalisti, niin varmasti löytyy joku konsti, jolla työnantaja ymmärtää, että ehkäpä pienin riesa kuitenkin on vaan sopia siitä työsuhteen päättämisestä ihan riippumatta siitä, mitä papereissa lukee. Hiukka sama kuin niissä työvoimatoimiston ohjaamissa työhaastatteluissa. Jos ei työpaikkaa halua, niin kyllä sen pystyy esille tuomaan, niin että pykälät täyttyvät eikä kukaan täysipäinen työnantaja ryhdy ehdottelemaan töihin tulemista.
Mutta olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, että miten tämä asia lain kannalta oikeasti menee ja mielellään myös, että miksi juuri niin.
Käytännössä kaikissa vaaliväittelyissä ennen eduskuntavaaleja Petteri Orpo kauhisteli huulipunahallituksen velanottoa kuin rikkinäinen gramofoni. Kaikki ongelmat ratkaistiin tietämättömien tyttösten ottamalla velalla hänen mukaansa ja hän jaksoi erikseen mainostaa, miten hän entisenä valtionvarainministerinä tietää, että budjetista on karsittavissa sieltä ja täältä menoja niin, että lopputulemana on isot säästöt. Kokoomuksen talousguru Elina Valtonen totesi säästöistä ennen vaaleja suorassa lähetyksessä vakuuttavasti, että “sitten me katsotaan mistä me otetaan”. Perussuomalaisten viesti ei ollut yhtään vähemmän vakuuttava (olkoonkin, että heillä nyt ei oikein tainnut olla ihan tarkkaan ottaen vaaliohjelmaa lainkaan).
Lopputuloksen näemme tässä nyt kaikki, velkaa otetaan urakalla seuraavat neljä vuotta ja voipi olla, että valtiovarainministeriön arviot velanotosta osoittautuvat liian varovaisiksi talouden sukeltaessa. Tämä farssi on erityisen nolo niille, jotka lapsellisuuttaan ottivat nämä yllä mainitut poliitikot ja puolueet sekä heidän puheensa todesta. Ainoa asia, johon saattoi ennen vaaleja luottaa on, että hyvätuloiset eivät näihin talkoisiin osallistu. En ymmärrä miksi Purra ei tätä viimeksi mainittua tosiasiaa voinut selkokielellä myöntää, kun asia on kaikkien nähtävillä kirkkaassa päivänvalossa.
Ymmärrän, että tämän lähetyksen (eli siis Sannikka haastattelemassa Riikka Purraa) katsominen on ollut piinaava kokemus. Totuus sattuu sanoisi Sannikka. Jopa tapauksessa Purra tiesi jo ennen haastattelua, että tässä on vain sirkuspellen rooli tarjolla. Siihen nähden hän hoiti haastattelun hyvin ja arvostan hänessä sitä, että hän ei sortunut täällä palstalla kukoistavaan päättymättömään whataboutismiin. Sen sijaan hallituksen kannattajat tuntuvat olevan jonkin asteen järkytyksen tilassa, eihän tässä näin pitänyt käydä! Heitä haluan lohduttaa kertomalla, että järkytys on ainoa terve reaktio tähän Orpon hallituksen velkaralliin, siinä ei ole mitään hävettävää.
Teidän terapeuttinne.
Tämä on kyllä ihan kaikkea muuta kuin populismia. Kylmää faktaa ja siitä yleensä pillastutaan kun osuu maaliin. Päivän selvä asia että jos pitää valita kulttuuri tai terveys niin valinta on terveys. Sama juttu jos pitää valita turvallisuus tai kulttuuri. Ilman terveyttä ja turvallisuutta ei tarvitse miettiä näitä sekundaarisia menoja pätkääkään. Tämä länsimaisen hyvinvointi on mädättänyt täysin joidenkin ajatukset sen suhteen että kuinka meillä on varaa kaikkeen eikä mistään tarvitse tinkiä.
Ei ole olemassa mitään valintaa terveys vs. kulttuuri. On itsestäänselvää, että terveydenhuolto tarvitsee riittävästi rahaa. Se ei vain todellakaan tule millään Koneen Säätiön verovapauksia poistamalla. Tuolla mauttomalla syöpäleikkaus-populismilla kaikki valtion yritustuetkin voisi poistaa heti ensi alkuun. Nämä on kuitenkin asioita, joita ei voi rinnastaa toisiinsa. Taide, tiede ja kulttuuri ovat toki helppoja leikkaamisen aloja tässä suomalaisessa nykyilmapiirissä, joka on joidenkin toimesta täynnä surullista kulttuuri- ja tiedevihaa. Monessa Euroopan maassa kasvetaan jo pienestä pitäen kulttuuri- ja tiedemyönteiseen yhteiskuntaan, täällä taas osa ihmisistä syntyy ”kulttuuri on luksustuote”-lusikka suussa valitettavasti.
En lähde enempää enää uudestaan tähän täysin samaan järjettömään keskusteluun siitä, että terveydenhuolto ja kulttuuri olisi muka jotenkin vastakkain.
Näissä jutuissasi on niin punakka väri, että näet kaikki muutkin saman värikartan osana – tällä sijoitusaiheisella keskustelupalstalla yleensä sen toisella äärilaidalla. Kaikki meistä eivät ajattele orjallisesti oman betonoidun ideologiansa pohjalta, vailla omaa järjen käyttöä. Tiedän, että demarius periytyy isältä pojalle, kuin lättäjalat – siksi Suomi on velkaantumisessaan kohta Etelä-Euroopan tasolla.
Ehkä Orpo päätyy A-studioon lähiaikoina selittämään, miten jyrkkänä hallitusehtonakin toiminut 6 miljardin säästöohjelma vaalikauden aikana muuttuikin arviolta noin puoleen alkuperäisestä. Voihan tälle olla perustelunsa. Yli puoli vuotta sitten Suomen talous näytti hieman toisenlaiselta ja kaikki valtiotalouden perusteita joskus opiskelleet tietävät ainakin sen, että laskusuhdanne ei ole oikea aika säästöille.
Marinin hallituksen hirvittävää historiaa ei sen sijaan voi pyyhkiä enää pois. Suomen velkataakka saatiin vain neljän vuoden aikana nousemaan tasolle, jolta on vaikea palata takaisin edes seuraavien vuosikymmenten aikana. Kun ottaa huomioon, että SDP on todennäköisesti taas ensi vaaleissa voittajien puolella, maamme tulevaisuus näyttää tuhoon tuomitulta. Ehkä seuraavalla vaalikaudella aletaan realisoimaan rikkaiden omaisuutta, kun verotustakaan ei oikein voi nostaa.
Menee se vieläkin niin, että jos työnantajalla on irtisanomisperusteet toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen purkamiseen niin silloin se voidaan molempien suostumuksella muuttaa määräaikaiseksi. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että toistaiseksi voimassa oleva sopimus irtisanotaan ja työntekijälle tarjotaan mahdollisuus ottaa vastaan määräaikainen sopimus tai lopputili. Jos valitsee sopimuksen niin puhutaan tuosta “muuttamisesta määräaikaiseksi”.
Kyllä se näin on. Esim googlettamalla löytyy joka paikasta melkein ensimmäisenä, että se on sitova sopimus määräajaksi. Siksi sille ei ole määritelty mitään irtisanomisaikojakaan.
Mikään työehtosopimus ei tule mahdollistamaan työntekijän yksipuolista määräaikaisen sopimuksen purkamista. Työnantajapuoli ei ikimaailmassa tule hyväksymään tuollaista kirjausta työehtosopimukseen.
Se aika, jonka työntekijä on sopimuksella luvannut olla töissä. Tähän toki kiinnostaa oikeuden päätökset, että onko näitä korvauksia määrätty täysimääräisinä jos työnantaja on lähtenyt sellaisia oikeusteitse vaatimaan. Vois tutkia jossain vaiheessa jos jaksaa.
Juuri näin. Luulisi, että suurin osa tällaisista tehdään sopimalla. Taistelemisesta ei varmasti ole kummallekaan hyötyä ja jos työntekijä ilmoittaa, että haluaa pois niin ei työnantajakaan kovin paljoa hyödy jos työntekijä jäisi töihin ihan vaan sen takia, että pakko jäädä tai tulee sanktioita.
Suomen valtionvelka kasvoi viime hallituskaudella:
v. 2020 18,47mrd€,
v. 2021 3,86mrd€,
v. 2022 12,93mrd€,
v. 2023 arvio n. 10,4mrd€.
Yhteensä: 45,7mrd€
(Julkisyhteisöjen ja valtion velka – Veronmaksajain Keskusliitto ry) ja (https://www.valtionvelka.fi/)
Suomen valtionvelan odotetaan kasvavan uudella hallituskaudella:
(YLE A-studio 28.9.)
Yhteensä: 39,2mrd€
“Huulipunahallitus” kasvatti siis velkaa 6,5mrd€ enemmän kuin nykyinen hallitus tulee alustavan budjetin/arvion myötä kasvattamaan. Taloussuhdanteen myötä uskoisin, että nuo tulevien vuosien luvut tulevat olemaan vielä rumemmat. Pelkästään ensi vuonna valtion omaisuutta myydään 4mrd€:lla. Ilman sitä tuo budjetti olisi ensi vuonna -14,1mrd€.
Huolimatta siitä mitä puoluetta kannattaa, ei kyllä voi rehellisesti sanoa, että velaksi eläminen loppuisi tai merkittävästi vähenisi/pienenisi. Valitettavasti, luvut ovat lukuja. Oikeistolaisuus/vasemmistolaisuus punnittanee siinä kohtaa, miten velkataakkaa pienennetään. Itse soisin, että hallitus ottaisi ihan kaikki keinot käyttöön, olivatpa ne oikeiston tai vasemmiston työkalupakista.
Pitää paikkansa. Pelkän alijäämän tuijottelu on sen sijaan pelkkää ymmärtämättömyyttä. Jos joku kuvitteli tosissaan, että velanotto loppuu, sitä ei ainakaan kannata myöntää julkisesti. Jos alijäämästä jotain kannattaa huomioida, tärkeintä on alijäämän kääntyminen laskuun.
Edellinen hallitus kasvatti velkaa nollakorkoympäristössä täysin holtittomasti kymmenillä prosenteilla ja pelkästään velkaantumisen suunnan kääntäminen vaatii rajuja toimia. Orpon hallitukselle on muodostunut pelkästään velan koroista valtava kuluerä, joka on vain pakko hoitaa.
Orpohan tätä kuuden miljardin kulusäästöä toitotti ja koko hallitus on rakennettu sen pohjalta. Mies olisi hyvä saada vaikka sinne A-studioon selittämään, miten on päädytty selvästi aiottua suurempaan alijäämään. Jotainhan se Purrakin yritti selittää, mutta jos kysymykset liittyvät siihen miksi köyhiä kuritetaan, rikkailta ei viedä tarpeeksi ja miksi Purra on vihainen – eihän siitä kenellekään paljoa käteen jää.
Korkomenot ja moni seikka valtion kulurakenteessa on sellaisia ettei niihin nopeasti voi vaikuttaa kukaan. Paljon tulee perintönä aiemmilta vaalikausilta.
Toivoisin, että keskustellaan politiikasta ketään keskustelijaa kategorioimatta, kiitos 
Etenkin kun yritän tässä nyt kritisoida sitä, ettei Orpon hallitus leikkaa tarpeeksi 
Rahat siihen revitään ensi vuonna valtion omaisuutta myymällä (4mrd€). 4mrd€ korkoja, 4mrd€ valtion omaisuuden myyntejä. ±0.
Kun tavoitteet oli asetettu korkealle, miksei niihin pyritä tosissaan? Miksei leikata enemmän menopuolta? Miksei jätetty joitain tuloja ennalleen? Budjetti olisi paljon vähemmän alijäämäinen.
Tämä on totta. Hallitus ratkaisi sen myymällä 4mrf€ valtion omaisuutta. Vaikea siitä tosin on kovin vihainen olla, kun rahaa ei vain ole.
Pakko laittaa lyhyt kommentti tähän vasemmiston toistamaan ajatukseen, että hyvätuloiset eivät kanna korttaan kekoon näissä talkoissa. Mulla henk koht ansiotulojen veroprosentti on 42. Tuon “väliaikaisen” solidaarisuusveron alarajan noston myötä uskallan odottaa ensi vuodelle n yhden prosentin laskua tuloveroa maksamaani summaan euroja. Ansiotulosta maksamani vero on joka tapauksessa >40% ensi vuonnakin. Paljonko tuon veroprosentin pitäisi olla, että olisin osallistunut näihin talkoisiin?
…Josta tuleekin mieleen, mitä ihmettä me reilusti hyvätuloiset enää täällä Suomessa kituutamme, osoittamassa sormella kuinka ainostaan viisinumeroisia (ja sieltä alapäästä) tienaavia ei hallitus osaa rokottaa niin että lähtisi ne tuhkatkin pesästä. Jos muuttaisi jonnekin muualle, kun ei tämä paras mahdollinenkaan hallitus saa sitä aikaiseksi. Ottaa vain yhtä reippaasti lainaa ja korkeintaan ohjaa ne varat parempiin taskuihin.
Jotenkin surullista, että kaikki sen näkevät miten valtio on menossa kohti konkurssia, mutta asialle ei tehdä mitään. Onko hyvinvointivaltion ytimessä todella kansan mielestä se, että täällä ”curling- ja helikopterivanhemmoidaan” valtion tasolla kaikkia ”äidin pikku possukoita”, jotta he voivat itse valita, että haluavatko he itse ottaa vastuuta omasta elättämisestään vai tehdäänkö se heidän puolestaan.
Patjamajoitukseen hallirakennuksessa ja jonkinlaisen soppalounaan tarjoamiseen nykyisin ehkä vielä olisi varaa, mutta selvästi tähän nykyisen elintason ylläpitoon kaikille valtion kustannuksellla ei enää ihan oikeasti ole varaa, kerta velkaa otetaan vuodesta toiseen yli kymmenen miljardia. Tämä holhoamisen taso on sairaalla pohjalla ja tällainen valtion tasolla tapahtuva mahdollistaminen vain pahentaa ongelmaa.
Sairaaloissa, osastoilla, kuntoutuksessa, pienten lasten kasvatuksessa ym. lähtökohta on se, että autetaan vain sen verran kuin on todella tarve. Kaikki toki haluaisivat hieman enemmän palvelua ja kivaahan se on, kun ei tarvitse itse tehdä. Toimintakykyvyn kuntoutumista ja taitojen kehittymistä kasvatetaan vaatimalla kuntoutujalta, lapsilta ym. omaa panostaan. Puolestatekeminen ja sänkyyn hoivaaminen ovat pitkällä tähtäimellä yksilön vammauttamista. Moni kuvittelee olevansa hyvä ja kiva vanhempi tai hoitaja, kun palvelee toisen tarpeita ja tekee asiat puolesta. Ja että on ilkeää ja julmaa vaatia ”heikolta” asioita, joita voisi tämän puolesta tehdä. Todellisuudessa nämä ”kivat ja hyvät tyypit” pilaavat yksilön toimintakyvyn ja se heijastuu laaja-alaisesti kaikkeen yksilön hyvinvointiin.
Mielestäni valtion tasolla tällaiseen vammauttamiseen syyllistytään ja on jo kauan syyllistytty. Ja pitkän tähtäimen seuraukset alkavat näkyä - tarpeiden ja tarvitsevuuden määrä palvelua ja muiden apua kohtaan vain kasvaa ja jossakin vaiheessa resurssit mistä antaa loppuvat.
Laitetaan heittoja töydentämään vaihteeksi vähän faktaa miten talkoisiin osallistutaan.
Sijoituspalstalla kun ollaan niin arvostetaan paitsi hyviä tarinoita niin myös oikeita lukuja.
Hyvätuloiset tekevät ns talkoissa isomman osuuden kokonaistuloista, ja vielä isomman osuuden maksetuista veroista
Jos vielä laskee oikeita rahoja koska niitä systeemiin maksetaan. Esimerkiksi tulot / netto / verot
24 keUR: 19,9 → verot 4,1 kEUR
36 keUR: 27,0 → verot 9,0 kEUR
48 kEUR: 33,2 → verot 14,8 kEUR
96 kEUR: 56,3 → verot 29,7 kEUR
120 kEUR: 66,1 → verot 53,9 kEUR
240 keUR: 116,0 → verot 124,0 kEUR
Valitettavan vähän toki tulonsaajia Suomessa noissa korkeammissa tuloryhmissä, mutta ken siellä on antaa esimerkiksi vahvaa kontribuutiota.
Esimerkiksi, 36 keUR/v tienaavaan verrattuna jo 120 keUR tienaava antaa noin 6-kertaisen kotribuution talkoisiin.
Onhan se jotain, ainakin sen verran että ulina että hyvätuloisen pitäisi osallistua talkoisiin voisi jättää vasemmistopoliitikoille.
Ei, ei suinkaan ideologisesti värittynyttä ajattelua tuo lause heti sen perän kun ilmoitat rahvaalle kansalle ajattelusi ylivertaisuutta 
Paljonko itse haluaisit, että sinun veroprosenttia lasketaan tässä ja nyt? Mikä olisi kohtuullinen prosentti sinun tapauksessasi.
Et vastannut kysymykseeni. Ja väistät muutoinkin, kun kritisoin väitettäsi, että hyvätuloiset eivät osallistu näihin talkoisiin.
Mutta vastaan puolestani tuohon kysymykseesi. Ansiotuloista maksettavan veroprosentin kohtuullisena ylärajana pidän 40 prosenttia. Kun tuohon pistää päälle veroluontoiset maksut, niin bruttotulosta jää kouraan vähän reilut puolet.
Voisitko vastata puolestasi nyt kysymykseeni. Eli kuinka paljon pitäisi veroprosentin olla, että hyvätuloiset osallistuisivat mielestäsi näihin talkoisiin?
