Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Varsinkin kun ottaa huomioon, että ei siitä niin kauan ole, kun päätettiin investoida rantaradan korjaamiseen - sen sijaan että oltaisiin tehty tämä epä-tunnin juna uusinvestointi ja jätetty rantarata korjaamatta.

2 tykkäystä

Säästöjä etsitään toiminnan päällekkäisyyksistä, ei-lakisääteisistä tehtävistä, palvelujen verkoston uudistuksesta sekä hallinnon ja työnjohdon tehtävistä, joista voidaan siirtää ihmisiä asiakas- ja potilastyöhön.

Positiivista ainakin se, että raskas hallinto on tunnistettu ongelmaksi ja sitä on lähdetty korjaamaan. Järkyttävän huonostihan tämä hyvinvointialueiden toiminta lähtee liikkeelle. Toivottavasti valuviat saadaan korjattua.

3 tykkäystä

“Ennen vaaleja kokoomus ja perussuomalaiset julistivat lopettavansa velaksi elämisen. Kuitenkin hallitus ottaa velkaa ihan samaan tahtiin kuin Marinin hallitus joutui ottamaan pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamien kulujen kasvun takia. Tästä velasta 95 prosenttia oli myös silloisen opposition eli nykyisten hallituspuolueiden hyväksymää. Se unohdettiin kuitenkin vaalien alla, ja äänestäjät lietsottiin velkahysteriaan. Näin ei voi jatkua ja velaksi elämisen on loputtava, vaativat kokoomus ja perussuomalaiset.”

“Hallitus siis ottaa velkaa ensi vuonna neljä miljardia euroa, vaikka velaksi elämisen piti loppua. Sama tahti jatkuu koko hallituskauden, sillä Riikka Purran sanojen mukaan iso velkalaiva kääntyy hitaasti. Tosiasiassa se ei käänny ollenkaan, koska sitä ei edes yritetä kääntää. Neljän miljardin velalla hallitus keventää rikkaiden verotusta saman verran. Kaikkein eniten veronkevennyksistä hyötyvät 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat, joten ministerit päättivät ensimmäiseksi keventää omaa verotustaan. Jos maa oikeasti olisi velkakriisissä, niin tällaisiin veronkevennyksiin ei olisi varaa. Nyt on varaa jopa leikata harmaan talouden torjumisen määrärahoja, jotta rikkaiden pakastimiin kertyisi ylimääräistä setelirahaa.”

Ei hyvältä näytä velankauhistelijoiden näkökulmasta, kuten oli aiemminkin puhetta. Mites tämä armoton velanotto ja Suomen heikkoon kuntoon laittaminen selitetään, kun ei ole koronaa eikä muita edellisen hallituksen aikaisia järkisyitä enää kehissä?

5 tykkäystä

Siis lukeeko joku tän velehtelijan tekstejä oikeasti?

Eivät julistaneet, vaan sanoivat että velaksi eläminen pitää lopettaa. Missään eivät sanoneet että he aikovat lopettaa sen yhden kauden aikana. Tavoite on ollut koko ajan kaksi kautta.

Ensimmäinen budjetti tehtynä neljästä, rahaa tarkoitus säästää miljardeja verrattuna aikaisempaan. Tämä jo enemmän kuin Rinne/Marin teki neljässä vuodessa.

Väliaikaista solidaarisuusveroa jatketaan, kuitenkin hieman loiventaen progressiota. Jos hyvätuloisena kokee että saa pitää liikaa omista rahoistaan, aina voi lahjoittaa niitä valtiolle. Valitettavan vähän puheet muuttuu teioiksi. Kuten tiedämme, liika verotus vähentää verotuloja. Veronalennuksiin pitäisi siis panostaa enemmänkin, kuten myös leikkauksiin.

Miten siitä rahan tuhlaamisesta saa millään tavalla järkisyitä? Ja nythän vasta niistä aletaan maksamaan.

Suomi on jo heikossa kunnossa, ja juuri sitä ollaan korjaamassa. Voi olisikin SOTE yms. jätetty toteuttamatta jotta ei olisi nyt tasapainottamisen aikaan painolastina.

24 tykkäystä

Niin, kokoomushan lupasi laittaa suomen kuntoon. Kunto se on heikkokin kunto :ok_hand:

1 tykkäys

Tämä väite että “velaksi elämisen piti loppua” ei kyllä pidä paikkaansa. Yksikään hallituspuolue ei ole luvannut ennen vaaleja, että velanotto loppuisi seinään tai edes hallituskauden aikana. On luvattu sopeuttaa taloutta eli kutistaa tulojen ja menojen eroa eli vähentää velanottoa. Ei lopettaa velanottoa. Niin nopea menojen karsinta ei olisi järkevää ja aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkaisisi.

Eli melkoinen olkiukko, jota vastaan nyt sitten hyökätään. Ei pitänyt loppua, velanoton piti vähentyä. Jos velanotto ei hidastu merkittävästi, on hallitus epäonnistunut. Mutta loppua sen ei tarvitse vielä 4v aikana.

11 tykkäystä

Laitetaas taas jälleen kerran kartauksena.

Nykyinen hallitus kuvittelee saavansa valkasuhteen, eli velka vs BKT, tasoittumaan n 60% tasoon.
Marinin hallituksen jäljiltä velkasuhde oli nousussa ilman pysähtymisen merkkejä. 100% 2035 oli tahti.
Nykyinen hallitus onkin arvioidensa mukaan pienentämässä Marinin hallituksen menoja selvästi (-7,5 mrd eur / cum 2014-27). Lisäyksiä toisaalla, leikkauksia toisaalla.

Pro-tip: tällä palstalla on keskustelijoita ja seuraajia on niin vähän, että ei kannata teeskennellä Twitterin tyyliin

6 tykkäystä

Oletkohan huomannut korkojen nousua? Ja siitä johtuvaa lainahoitokustannusten nousua? (Ja lainasta saamme syyttä liian vasemmistolaista aiempien hallitsten politiikkaa.) Muut oleellisimmat lisäkustannukset johtuvat sote-menoista, jotka valitettavista leikkauksista huolimatta nousevat.

Kunnianhimoisemmat leikkaukset olisivat mielestäni olleet paikallaan. Mistä itse olisit leikannut enemmän?

Aika slevää on että edellinen hallitus ei välittänyt yhtään taloudesta. Kun vaikutat äänestävän demareita, niin mikä on näkemyksesi tähän?

2 tykkäystä

No mikä virka tuommoisella lupauksella muka on? Uskooko kukaan että rajusti leikkaava hallitus saa toisen kauden?

Niin rajuja päätöksiä ettei varmasti ole mitään aitoa kuvitelmaa pysyä vallassa kahdeksaa vuotta. Pidempi hallitustaival, varsinkin pääministeripuolueena vaatii kompromissiohjelmaa, hyviä aikoja tai molempia. Nyt ei ole mitään mainituista.

Se on lupaus tasapainoisemman valtion talouden puolesta. Ei nykyisen hallituksen tarvitse olla vallassa tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Tekevät nyt vaikeat päätökset ja seuraava saa viimeistellä, tai kääntää suunta huonompaan, miten kansa nyt sitten äänestääkään.

Mitään rajuja päätöksiä vielä ei olla nähty, sinne päinkään. Kun päästään eläkkeiden leikkaamiseen niin ollaan sielä rajun puolella.

Kompromissejahan tämä hallitusohjelma on täynnä. Sen takia neuvotteluissakin meni ennätyksellisen kauan.

9 tykkäystä

Onko se nyt sitten jollain tasolla rehellistä luvata useamman kauden pituisia asioita ainakaan jos lupaukset ovat sen sorttisia ettei poliittista tahtoa linjan jatkamiseen ole?

Joku Paasikiven–Kekkosen linja oli asia jonka jatkuvuus oli taattu, aiemmin myös pohjoismainen hyvinvointivaltio oli yleisesti valittu linja, eu-yhteistyö ja nato ovat nyt sellaisia.

Miksi luvata pitkä talouslinja jonka tietää itse mahdottomaksi?

1 tykkäys

Joo ja briteissä on myös edustuksellinen demokratia. Pääministeri David Cameron ajoi omaa suosiota edistääkseen eroasian kansanäänestykseen. Kumpi teki ensimmäisen virheen Cameron vai brittiläinen tavallinen väki mielestäsi? Erehtymättömiä ei taida olla edes edustuksellisessa demokratiassa valitut johtajat. Loppujen lopuksi toista politiikan legendaarista lausetta mukaillen voisi sanoa, että britit esittivät mielipiteensä joten “pulinat pois”. Minunkin käsitys on, että huono asia briteille. Tuskin mikään britannian loppu kuitenkaan. Suomessa Suomen EU-eroa ajavat persut, mutta suomalaisethan ovat asiasta mielipiteensä ilmaisseet jo aiemmin kansanäänestyksessä. Lieneekö tämän kansanäänestys järjestäminen aikoinaan mielestäsi ollut väärin? Entäpä mitä mieltä olet siitä, että useimmat johtavat poliitikot Suomessa korostivat nimenomaan kansanäänestyksen tarvetta ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan ehtona NATO-hakemukselle? Muiden mukana eräs Sauli Niinistö. Voit tutkia Niinistön sanomisia, miksi kansaäänestystä ei kuitenkaan järjestetty. Kansan mielipide oli selvä ilman sitäkin sanoi presidenttimme.

Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että toisessa ryhmässä yksi nimimerkki kritisoi kansalaisaloitetta Ahvenanmaan lähetystöasiassa ja esitti niin, että kansalaisaloite diplomatiaan liittyvästä asiasta ei ole oikein. Kansalaisaloite on muuten aika mieto muoto suorasta demokratiasta eikä se johda kovin helpolla lainsäädäntöön. Oheisesta Kansalaisaloite täytti 10 vuotta – näin kehittäisimme sitä - Sitra voi lukea muun muuassa, että [Kansalaisaloite täytti 10 vuotta – näin kehittäisimme sitä - Sitra] “Tilastojen perusteella kansalaisaloitteet hautautuvatkin helposti hallituksen esitysten ja kansanedustajien lakialoitteiden alle.”

En siis ymmärrä brittien EU-ero-argumentin jälkeenkään toisessa ketjussa esitettyä kritiikkiä tätä nimenomaista kansalaisaloitetta vastaan. Kritiikin esittäjän mukaan kansalaiset ovat liian tyhmiä tehdäkseen tai kannattaakseen tämmöisiä aloitteita. Alla kritisoijan, joka ottaa perusteluissaan esille muun muassa sodan uhan, argumentointia. Minä en näe tässä mitään syytä korostaa sodan uhkaa, koska kansalaisaloite tuskin tilannetta juuri provosoi lisää. Toki sota on käynnissä, mutta ei tämä mitenkään liity kansalaisaloitteisiin. Pikemminkin näen näissä argumenteissa kaikuja suomettumisesta. Oma arvioni on, että onneksi meillä on nykyään Naton tuoma tuki olla matelematta Venäjän edessä.

Päätöksenteko on edelleen muualla eli eduskunnassa, vaikka meillä on kansalaisaloitteita. Tämäkään kansalaisaloite ei eduskunnan valtaa kumoa.

Jep ja kuten vaikka kuinkan monta kertaa kirjoitin, niin juuri tuota haluankin: kansan ei kuulu päättää, milloin konsulaatteja suljetaan tai ei suljeta, vaan diplomaattien. Mä kritisoin siis ajatusta, että diplomatiaa tehtäisiin kansan puutteellisen tiedon pohjalta. Jos joku tulee onnelliseksi siitä, että eduskunta torppaa aloitteen, niin antaa mennä vaan. Mutta diplomatia täytyy tietenkin pitää muualla kuin kansan päätösvallassa.

Onneksi rahaa on. Oiskohan jo aika antaa muiden elvyttää Suomea :sunglasses:

Ei tuossa ole mitään ongelmaa seuraavallakaan kaudella, koska jopa nykyinen oppositio on kritisoinut hallituksen toimia liiallisesta velkaantumisesta. Näin ollen seuraavalla hallituskaudella vähennetään velkaa vielä enemmän vaikka puikkoihin tulisi taas vihervasemmisto.

4 tykkäystä

Talouspolitiikkaa jo -90 lamasta alkaen seuranneena, sanoisin että on kolme tapaa hoitaa valtakunnan taloutta.

  1. Korkman-Mäkysen “rahaa on” tapa.

Toimii siten, että kun korkotaso on matala, rahaa on. Ja kaikilla on niin mukavaa…
Kun korkotaso on korkea, on elvytettävä ja rahaa on.

  1. Perisuomalainen tapa.

Kun korkotaso on alhaalla, rahaa on. Ja kivaa.
Kun korkotaso nousee, on rahat loppu, ei niin kivaa ja hirveä ulina vasemmistossa.

  1. Pohjoismainen tapa.

Kun korkotaso on alhaalla velkoja maksetaan pois eikä rahaa ole määrättömästi.
Kun korkotaso on korkealla on sukanvarressa rahaa vähän elvyttää.

Vain yksi em. vaihtoehto on toimiva, mutta se on rakettitiedettä ja sitä on liian vaikea suomalaisen poliitikon ymmärtää. Tälläkään vuosituhannella!

13 tykkäystä

On rehellistä kertoa tavoite, sekä poliittista tahtoa löytyy. En tiedä miksi luulet ettei löytyisi.

Ei ole mahdoton.

1 tykkäys

En ihan saanut ajatuksistasi kiinni (vika lukijassa, myönnän) , mutta päädyin tutkimaan Elina Valtosen puheita eduskunnassa, ehkä hän viisaana poliitikkona osaa jotenkin kiteyttää asioita. Ja osaahan hän, Elina Valtonen ei koskaan petä!

Alla linkki puheesta 8.2.2023. Elina Valtonen kauhisteli valtion velanottoa. Itselle jäi jotenkin tuo 40 miljardia soimaan päähän eli:

“Olemme kokeilleet riittävän kauan uusvasemmistolaista velkasosialismia. 40 miljardia velkaa ja pysyvä 10 miljardin alijäämä. Näin ei voida jatkaa!”

Eli nyt kun ollaan ottamassa seuraavat 40 miljardia velkaa (onko tämä uusoikeistolaista velkasosialismia?), on tilanne toki tukala. Tosin uutena finanssi-innovaationa alijäämää paikataan mm. valtion omaisuutta myymällä, joten jään seuraamaan mielenkiinnolla, mihin summat lopulta asettuvat.

Meillä on maan johtavat talousosaajat hallituksessa, joten mikä voisi mennä pieleen.

6 tykkäystä

Laitetaan @Hawkmountdiver myös henkilökohtaisesti osoitettuna alla oleva tiedoiksi. Pointti ei ole 40Mrd, eikä myöskään Marinin vajeperintö jäänyt 40 Mrd:iin euroon.

Ongelma - “Rahaa on” - Rinne / Marinin hallituksien kyvyttömyys tasapainottaa valtiontaloutta päätöksillä sellaiseen tilaan, että velkasuhde (velat / BKT) olisi hallinnassa.

Marinin hallitus maaliskuussa tiedotti (Valtionnevoston Kanslia), että arvioitu vaje 2024-2027 olisi 11,6+11,8+11,3+12 = 46,7 Mrd EUR. Velkaura johtaa 2035 mennessä 100% velkasuhteeseen (velat / BKT)

Orpon hallitus kertoi vastaavasti budjettiriihessä, että arvioitu vaje 2024-2027 olisi 10,1+10,5+9,3+9,3= 39,2 Mrd EUR. Velkaura johtaa stabiilin (nykyiseen) velkasuhteeseen n 75% ilman lisäpäätöksiä, edellyttäen tietenkin että budjetti tarinat olisivat totta, ja että suunnitelmat toteutettaisiin

13 tykkäystä

Tuo on klassisen keynesiläisen teorian mukainen tapa, tosin korkotasoväitteellä eikä suhdanne. Tosin sitä ei ole kunnolla toteutettu missään vaan pääsääntöisesti velkaantumistahti on hidastunut nousukaudella - ei suinkaan päättynyt.

1 tykkäys