Jossain vaiheessa yritin kanssakeskustelijoita herätellä ruotimaan uuden hallituksen ensimmäisen vuoden budjettia. Herätellään hieman toisella muotoilulla uudelleen:
-Oletko tyytyväinen nykyhallituksen (budjetoituun) velkaantumistahtiin? (n. 10,1mrd€/v, n. 40mrd€/hallituskausi.)
-Jos et, pitäisikö velkaa ottaa enemmän vai vähemmän?
-Jos vähemmän, millä eri keinoilla toivoisit velkaa vähennettävän?
En ole tyytyväinen. Velkaa pitäisi ottaa vähemmän. Ei poista sitä että tämä on parempi kuin mitä ilman tätä hallitusta olisi.
Velkaa voidaan vähentää vasta kun menot ovat pienemmät kuin tulot, joten tässä vaiheessa pitää keskittyä menojen karsimiseen. Tähän avuksi vanha tuttu leikattavaa löytyy -lista. Täällä aina silloin tällöin puhuttu tarkemmin mistä menoja leikataan, vaihtelevalla kannatuksella. Yritystuet ensimmäisten joukossa.
Muita poimintoja:
Kyllähän näitä kertyy.
Ei Timonenkaan tarkoita, että velaksi elämisen pitäisi loppua kuin seinään. Velaksi elämisen lopettaminen oli varsinkin kokoomuksen tärkein pointti vaaleissa, muotoilee sen sitten miten haluaa. Nyt velka näyttää olevan tarpeellisempaa ja hyväksytympää, kun sitä ottaa oikeistohallitus.
Alla oikein osuvasti otsikoitu mielipide velasta ja vieläpä, kas kummaa, Orpolta itseltään. Velka on velkaa, vaikka voissa paistaisi 
Nyt näin ei ilmeisesti ole, koska vihervasemmisto sitä ja tätä.
“Olivat velanoton syyt mitkä hyvänsä, velka on aina velkaa. Ei ole olemassa hyvää tai huono velkaa, on vain velkaa, joka rasittaa julkista talouttamme. Luvut eivät anna armoa.”
Hyvä kysymys, Kun Orpon hallitus sanoo myyvänsä omaisuutta 4 Mrd EUR edestä hallituskauden (4 vuotta) aikana INVESTOINTIohjelmaan niin mihin se sanoo panostavansa.
Tuoltahan se löytyy.
Ovatko nuo investointeja, ovatko investoinnit kannattavia?
Ainakin junaradat vaikuttavat olevan poliitkkojen mielestä parhaita investointeja, sen verran paljon niitä tuolta löytyy.
Omaan silmään ihan poliittista menoakin tuolla listalla.
Huippuverotuksen maan - Suomen - varsinainen häpeätahra - hoitojonot puretaan. Pidän lupauksesta ja tavoitteellisuudesta. Antaa mahdollisuuden seurata rahan menoa ja saavutusta. Perinteisesti hoetaaan aina että lisää rahaa, lisää rahaa. Kun julkiset menot kasvavat, jonot eivät kuitenkaan pienene. Onko investointi? Ehkä on, ehkä ei, mutta Nesteen myyntiä 400 MEUR edestä itse hyväksyn jos sillä kyetään saamaan terveysasiat kerran balanssiin. Sitten sitä voi siellä pitää. Jos julkinen kykenee,
En lainannut Timosta, vaan sinua. Kirjoitit että “velaksi elämisen piti loppua”. Ei pitänyt. Vaan velanoton piti vähentyä. Ja 6mrd on hallituksen tavoite sopeutukselle. Jos siitä jäädään kauas, niin hallitus on epäonnistunut. Se nähdään 4v päästä.
-Oletko tyytyväinen nykyhallituksen (budjetoituun) velkaantumistahtiin? (n. 10,1mrd€/v, n. 40mrd€/hallituskausi.)
En ole. Alijäämä on ihan liikaa.
-Jos vähemmän, millä eri keinoilla toivoisit velkaa vähennettävän?
Toivoisin, että valtion toiminnot priorisoitaisiin siten, että asetettaisiin tavoitteeksi joku tietty raja, esim. max 3mrd alijäämää 2027. Koska ei voida laskea sen varaan, että tulot nousevat, niin pitäisi arvioida toteutuneilla tuloilla, mutta kasvavilla korkokuluilla ja muilla kuluilla, että mitä valtion menot voivat olla 2027, jotta tähän tavoitteeseen päästään. Sen jälkeen lähdetään valkkaamaan tärkeimpiä kohteita ja kun rahat on käytetty, niin kaikki, mitä ei oltu ehditty valita, lähtee pois. Neljän vuoden siirtymäaika riittäisi tähän minun mielestäni, mutta voin hyväksyä, että laitettaisiin pidemmäksikin, mutta kuitenkin tällä periaatteella. Eli ei höylätä kaikesta, vaan lakkautetaan toiminnot, jotka eivät ole välttämättömiä ja joihin ei ole varaa.
Mikäli kävisi niin iloisesti, että talous lähtisi kasvuun ja sitä kautta tulot, niin tällainen ylijäämä on ekstraa, joka voitaisiin käyttää vaikka 50/50 siihen, että lyhennetään valtionlainaa ja alennetaan veroja.
Hyvin oivallettu pointti!
Ruotsin ja Viron julkiset sektorit ovat merkittävän vähävelkaisia huolimatta pitkäaikaisesta nollakorosta ja ainakin maiden kohtuullisesta talouskasvusta. Myös Tanska älysi vähentää valtion velkaansa nollakoron aikana jopa pandemian vallitessa. Norjasta en sano mitään.
Suomessa Mäkynen määki neljä vuotta, että rahaa on ja velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Hallituksen linja ja toimet sen mukaiset. Sosialisti Korkman oli hipi hiljaa, ei poikkipuolista sanaa. Mutta annas olla, kun korot nousivat, talous alkoi sakkaamaan, vaihtotase painui miinukselle, oikeisto yrittää tervehdyttää taloutta. Korkman herää koomastaan vaatimaan lisää velkaa.
Mutta voisiko resepti olla niinkin vaikea, että ensin, siis ensin, täytyy säästää jotta tiukan paikan tullen voisi elvyttää? Sitten on kyllä tekemätön paikka Mäkyselle, Korkmanille, sekä valtaosalle Suomen ekonomisteille ja poliitikoille. Varsinkin vasemmalle laidalle,
Ei nuo minun sanoja olleet, vaan lainauksia. Joka tapauksessa kumpikaan ei tarkoita eikä luule velaksi elämisen loppuvan kuin seinään, vaikka julistettiinkin, että “velaksi elämisen pitää loppua”. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että velaksi elämisen lopettamiselle ei ole mitään tarvetta.
Kriisien aikana nyökyteltiin velanotolle, mutta varsinkin jälkikäteen sitä käytettiin lyömäaseena ja velka on yhtäkkiä velkaa, vaikka voissa paistaisi. Puhutaan hysteerisesti kuinka nyt on niin ja niin paha velkakriisi päällä ja ollaan huolissaan tulevista sukupolvista. Sitten kun itse päästään valtaan niin onhan se melkoinen yllätys, että velanotto ei taitu juuri ollenkaan. Noh, katsellaan tosiaan miltä tilanne näyttää kauden jälkeen. Sitten ei enää selitykset auta kuin korkeintaan persuille. Onhan se silti pieni pettymys jos velkaantuminen jatkuu eikä bensakaan halpene.
Ok. Ei sitten ehkä kannata kirjoittaa jotain mitä ei tarkoita.
Alkuperäinen tavoite oli käsittääkseni 1,5+3+4,5+6mrd sopeutus vuosittain niin, että 6mrd olisi 2027 tilanne. Ja tietääkseni tästä sarjasta tuo ensimmäinen 1,5mrd on tippunut nyt 0,7mrd:iin eli puolittunut. Ollaan siis sopeutettu, mutta vähemmän kuin hallituksen oli tarkoitus. Se tarkoittaa, että jos halutaan päästä 6mrd tasolle, niin nyt on 3 seuraavana vuotena 0,8mrd lisää kirittävää.
Ei siis hyvä alku tavoitteelle, mutta lopputulosta ei tietenkään vielä voida tietää.
Ja tämä on taas jotain aivan harhaista vääristelyä, jonka pointtia en kyllä ymmärrä.
Oletko katsonut mikä kasvaneiden korkojen osuus on? Tyhmempi voisi luulla niiden olevan seurausta aiempien hallitusten holtittomasta velkaantumisesta. Näköjään fiksut pitävät uutta hallitusta niihin syypäänä.
Tartut itse aivan turhaan tuohon kohtaan. Ei kannata toisille antaa tuollaisia ohjeitakaan, kun juuri väitit virheellisesti minun kirjoittaneen tuon, vaikka lainasin toisen tekstiä. Noh, se siitä minun puolesta. Katsellaan miten se velaksi eläminen loppuu. 
Ah, my bad. Kun et käyttänyt foorumin lainaustoimintoa, en huomannut lainkaan lainausmerkkejä. Kannattaa tosiaan laittaa lainaukset kuten alla, niin on selkeämpää:
Tämä on lainaus
Joka tapauksessa se Timosen väite oli virheellinen kun hallitus ei ole tuollaista luvannut ja siihen tartuin.
Missään nimessä velanottoa ei kannata seinään lopettaa. Eli itse en sellaista politiikkaa edes kannattaisi, vaan nimeomaan tasaista sopeuttamista, jossa 2-3 hallituskauden aikana saadaan velanotto nollaan. Ei yhden kauden.
Brexit on hyvä esimerkki siitä, että parhaimmat ja sujuvimmat valehtelijat saavat kansan puolelleen. Kannattaa muistaa, että sana puolueeton tiedonvälitys on käytännössä utopiaa. Joskus se menee räikeäksi myös meillä, esim. Hesarin “puolueetomuus” Suomen EU-liittymisessä oli törkeä temppu itseään puolueettomaksi kuvaavalle lehdelle jne… En millään puolusta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta pitää muistaa, että me saamme sieltä kaiken tiedon länsimaisten suodattimien läpi ja Venäjällä taas oman koneiston läpi. Ja sillä mielen muokkauksella mitä nyt harjoitetaan esim. Ukrainan tilanteessa on kauaskantoiset seuraukset.
Suurin huijaus ja millä aloitettiin kahden maan tuhoaminen oli USA:n tiedustelupalvelun hokema Irakin kemiallisista aseista. Hyvä esimerkki siitä, että kun asiaa suodattamien läpi tarpeeksi hoetaan, se muuttuu “totuudeksi”. USA:n presidentin vaaleissa tulemme varmasti näkemään taas hyvän esimerkin, kun valhe muuttuu totudeksi ja päinvastoin.
Siis kyllähän kansa voi päättää, mutta kuka toimittaa sen oikean, riippumattoman tiedon päätöksen tueksi jos mitään pelkkää numerofaktaa ei ole.
Kansalaisaloitteet ovat kokonaan eri asia. Ne ovat ehkä pieni häivähdys siitä, että Suomen poliitikassa ei pätisi enää 1900-luvun suhmurointi kulttuuri.
Muusikko Kauko Röyhkä sanoi kerran yhdessä haastattelussa, että demokratiaa parempi vaihtoehto olisi valistunut yksinvaltijas, mutta mistä löytää sellainen?
Ei edes tuo ole suurin ongelma. Vähän laajemmassa tai monimutkaisemmassa kokonaisuudessa pitäisi lukea paneutuen vähintään sadan sivun tiivistelmä ja sitten varsinaista asiaa tuhansia sivuja ja tolkuton kasa liitteitä päälle. Sitten perehtyä huolellisesti erilaisiin skeenarioihin, jotka on rakennettu ko. materiaalin pohjalta. Eipä kovin moni jaksasi lukea edes tiivistelmää.
Jos puhutaan yleisesti poliittisesta päätöksenteosta ja suora demokratia vs epäsuora tai joku muu tapa, niin puhutaan oikeudenmukaisuudesta vai tehokkuudesta? Jos vedetään esimerkiksi vaikka Brexit, joka on ollut valintana huono, niin pitäisi pystyä arvioimaan, että olisiko tämä vältetty epäsuorassa demokratiassa? Sen lisäksi pitäisi katsoa laajemmin, että kuinka paljon päätöksiä tehdään epäsuoralla demokratialla ja entä suoralla ja millä suhteella nämä päätökset osoittautuvat hyviksi ja millä huonoiksi?
Jos siis puhutaan päätöksenteon tehokkuudesta. Toinen kysymys on sitten, että mikä on oikeudenmukaista. Eipä näitä kovin yksiselitteisesti voi mielestäni määritellä tai tutkia, niin aika paljon joudutaan pelaamaan mielipiteillä.
Kaikki varmaan on samaa mieltä siitä, että epäsuoralla demokratialla on tehty huonoja päätöksiä ja hyviä päätöksiä. Suoralla demokratialla on myös tehty hyviä ja huonoja päätöksiä. Usein tunnutaan korostavan jompaa kumpaa ja kaivamaan historiasta niitä caseja, jotka tukevat omaa mielipidettä ja vaaditaan joko suoraa tai epäsuoraa demokratiaa riippuen siitä, että miten julkinen keskustelu asiasta on mennyt.
Mitä luulet, tuleeko hallitus myymään kalliilla vai todella huonona hetkenä halvalla?
Mitenkäs tässäkin kävi taas näin
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009846289.html
”Suurimpia hyötyjiä tästä nykyisestä järjestelmästä ovat vuokranantajat. Tuki valuu enemmän ja enemmän sinne”, Orpo sanoi
Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus perusteli asumistuen uudistamista myös kannustinloukkujen purkamisella. Grahn-Laasosen esityksestä tämäkin perustelu on käytännössä pudonnut pois
Zyssehän taisi esittää semmoista että pienituloinen omistusasuja voi myydä asuntonsa ja ryhtyä vuokralaiseksi. Tällä saisi näppärästi kasvatettua asumistukimenoja!
”Tulosten perusteella voidaan odottaa, ettei myöskään nyt ehdotetuilla asumistuen muutoksilla ole suuria vaikutuksia yleiseen vuokratasoon”, esitysluonnoksessa todetaan.
Miten se ei nyt nostaisi hintoja, jos johonki pumpataan valtion rahaa vuodesta toiseen.
Lähdetään tästä liikkeelle. Olen aiemmin esimerkkien valossa koettanut todistaa, että Orpon hallitus ei millään tavalla kyllä jää kakkoseksi Rahaa on ajattelussa (esim polttoaineveron alennukset, tunnin juna Turkuun).
Nämä ennusteet ovat valitettavasti kaikella todennäköisyydellä ylioptimistisia ja niitä joudutaan rukkaamaan alaspäin. Suomen talous ajaa juuri tällä hetkellä päin seinää asuntorakentamisen romahtaessa ja luoja tietää, alkaako toipuminen edes ensi vuonna. Tässä taloudellisessa shokissa hallitus ei ole kuskin vaan matkustajan paikalla, vähän samalla tavalla, kuin Marinin hallitus oli koronan kanssa. Lopputulemana on joka tapauksessa voimakas ja odotettua suurempi lisävelkaantuminen verotulojen ja taloudellisen aktiviteetin romahtaessa. VM:än viimeisin ennuste velanotosta on ylioptimistinen koskien tätä ja ensi vuotta, ja tarkennettu ennuste tulee sitten aikoinaan ulos.
Syitä voi aina hakea edeltäjistä ja vertailukohtia voi etsiä. Tällöin päädytään loputtomaan väittelyyn siitä, mitä kuvitteellinen Marin 2 (tai jokin muu) hallitus tässä tilanteessa tekisi. Vaikka oltaisiin sitä mieltä, että tämä hallitus joka tapauksessa kokonaisuudessaan hoitaa talouden haasteen paremmin, kuin em. kuvitteellinen Marin kakkonen on kyse lähinnä siitä, että iloitaan, kun ala-arvoinen suoritus on parempi kuin mahdollisesti vieläkin ala-arvoisempi suoritus.
Itse en odottanut tältä hallitukselta liikoja, mutta ihan näin surkeaa esitystä en sentään ennakoinut. Tässä vaiheessa viimeistään on selvää, että mitään suurempaa yritystä menojen karsimiseksi ei ollut ja asia kyllä paistoi läpi jo viime kevään vaalikeskusteluissa. Toki jos ollaan oikeudenmukaisia, on kyse pitkästä jatkumosta, jossa Kataisen hallituksesta lähtien rahaa jaellaan vasemmalle ja oikealle ilman huolta huomisesta. Tässä suhteessa Orpon hallitus vaalii uskollisesti perinteitä. Joten ollaan armollisia.
Tosi on.
Rahaan on.
Mielestäni Sveitsin suora demokratia toimii varsin hyvin. En sitten tiedä, että perustuuko Suomea parempaan maksajien ja saajien suhteeseen.
