Orpo sentään reilusti myönsi, ettei mennyt ihan putkeen.
"Orpo viestittää HS:lle erehtyneensä asiassa.
”Korjaan, kyllä se [alarajan nousu] vaikuttaa. Koskee ylimenevää osaa eikä koko ansiota”, hän toteaa."
1 tykkäys
Kyllä, kyllä, mutta silti veron jatkaminen vie enemmän kuin “antaa”.
1 tykkäys
Hienoa että verotusta kevennetään, onhan se Suomessa huomattavan korkea kun ansiotulosi ovat korkeat.
Esimerkiksi
35 keur/v, vero vuodessa 8.295 eur/ 23,7%
125 keur/v, vero vuodessa 55.625 eur / 44,5%
175 keur/v, vero vuodessa 84.000 eur / 48,0%
Tässä mielessä älyllistä epärehellisyyttä eli politiikkaa jotain yksittäisen tuloluokan 1.250 eur pienenemistä kaivella SDP:n Lintmannilta. Ei suinkaan yllättävää, eikä suinkaan puoluesidonnaista, höristä ns lillukan varsista. Name of the game.
Ilmeisesti Orpo sekoili tässä, eli koska ns tilapäinen solidaarisuusvero (vuodesta 2013) poistuu tuosta 85.800-150.000 väliseltä tulo-osuudelta, ja hänen tulonsa ovat korkeammat kuin 150.000, hän sanoi että ei koske hänen tulojaan. Vaikka tuossa haarukassa olevaa tulo-osaa koskee.
Jatkossa ylimääräistä kahden prosentin solidaarisuusveroa ei siis tarvitse maksaa 85 800 euron ja 150 000 euron välisistä tuloista.
Vaikka oikeasti kyse on marginaalisesta asiasta, kyllähän Orpon olisi pitänyt selkärangalla tämä tietää.
Lindtman väitti suorassa lähetyksessä Orpon suosivan suurituloisia – asiantuntija kertoo, kumpi on oikeassa https://www.is.fi/politiikka/art-2000009857071.html
Siis pelkkä vero vai verot+veroluonteiset maksut?
Palkansaajan veroprosentit 2023
35.000€ 24,5%
125.000€ 45,5%
175.000€ 49,3%
Laskelmien veroprosentit sisältävät verohallinnon perimät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) sekä pakolliset palkasta pidätettävät veronluonteiset työeläke- (ei sisällä 53–62-vuotiaiden korotusosuutta) ja työttömyysvakuutusmaksut. Laskelmat kuvaavat lopullista verotusta (ei verokortin mukaista ennakkoverotusta) ja sitä, kuinka paljon palkasta jää käteen, kun koko vuoden ansiotulo koostuu palkkatuloista. Jos taulukon prosentteja vertaa verokortin prosenttiin, tulee niistä vähentää 8,65 prosenttiyksikköä, joka maksetaan verokortin prosentin lisäksi työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuina.
Esimerkeissä on käytetty keskimääräistä kunnallisveroprosenttia (7,37) ja kirkollisveroprosenttia (1,38) sekä huomioitu automaattisesti verottajan viran puolesta tekemät palkkatuloon perustuvat vähennykset (alle 60-vuotiaiden työtulovähennys).
5 tykkäystä
Kevennetään ja kiristetään samalla, tällä kertaa työmatkavähennykseen tulee muutoksia, jotka osuvat pitkiä työmatkoja tekeviin. Polttoaineveron lasku on laiha lohtu heille.
Joku saattaa kokea tämän jopa epäoikeudenmukaiseksi.
2 tykkäystä
Bensan valmisteveron alennus (toteutumana 4,4c/l) taisi olla vahva vaade PS:n suunnalta hallitusohjelmaan, mutta ei kaiketi liity säästöihin mm työmatkavähennyksestä.
Aina ei voi voittaa, Janne (70keur) menettää 43 eur kuukaudessa, 5833 eur kuukausituloistaan.
Sirpa (30 keur) menettää 3 eur kuussa, 2500 eur kuukausituloistaan.
Toisaalta hallitusohjelman veroalennus antaa Jannelle vuodessa n 510 eur lisää, ja Sirpalle 250 eur.
Jannen 140km työmatkat per päivä on kyllä hatunnoston arvoinen ponnistus hakeutua töihin jos vastaavaa palkkatasoa ei lähempää löydy.
Ehkä Janne haluaa säästää asuntokuluissa, haja-asutusalueilla on edullisia asuntoja, jotka saattavat tarjota jopa arjen luksusta?
Joku voi myös arvella, että hän auttaa vanhoja vanhempiaan selviytymään elämän haasteista?
Emme voi tietää, mutta poliitikot varmaan kertovat yhteydenotoista joita kertovat saaneensa.
JOS ESIMERKKIHENKILÖ Jannen matka töihin ja takaisin kotiin on yhteensä 140 kilometriä päivässä ja hänen verotettavat vuositulonsa ovat 70 000 euroa, matkakuluvähennysten muutokset maksavat hänelle veroprosentin kasvamisen muodossa 612 euroa vuodessa.
Tähän vaikuttaa pudotus matkakulujen vähennettävässä enimmäismäärässä. Bensiinin halpenemisen vuoksi Janne säästäisi 97 euroa, eli yhteensä hänelle tulisi vuodessa takkiin 515 euroa.
Jos esimerkkihenkilö Sirpa ajaa päivittäin töihin ja takaisin yhteensä 20 kilometriä ja hänen verotettavat tulonsa ovat 30 000 euroa, vähennysmuutokset maksavat hänelle 50 euroa vuodessa, kun omavastuuosuus kasvaa. Hänen bensakulunsa taas pienenevät 14 euroa, eli yhteensä hänelle jää vuodessa 36 euroa vähemmän rahaa käteen kuin aiemmin
2 tykkäystä
Oho, Yle on löytänyt asiantuntijoita joiden mukaan hallituksen teot ovat oikeansuuntaisia ja enemmänkin voisi / pitäisi tehdä.
Ilman että samaan juttuun on kerätty AY-ekonomistin vastakkaista näkemystä.
Paljonkohan muuten eri intressiryhmät työllistävät erilaisia ekonomisteja…
8 tykkäystä
Tästä voisi taas kerran yrittää vääntää kieroutunutta huonoa huumoria, mutta kyseessä on itse asiassa vakava paikka. Tiedän paljonkin tapauksia, joissa päivittäinen työmatka on 30-100 km ja toden totta, näillä ihmisillä ei noin vain ole mahdollista vaihtaa työpaikkaa, ei ainakaan sellaiseen jossa ansiotaso on sama. Sitten tiedän taas paljon tapauksia, jotka ajelevat aivan huvikseen kun rahaa on (jos ei itsellä niin varakkailla vanhemmilla).
Tämänkin uudistuksen hallitus onnistui tyrimään niin, että työssäkäyntiajoa rangaistaan ja vapaa-ajan hurvittelua kannustetaan. Tosin turhaan tässä kai valittaa, kun tämäkään “uudistus” ei kolahtanut omaan nilkkaan, mutta ottaa päähän niiden ihmisten puolesta, jotka jaksavat joka päivä ajaa pitkien matkojen takaa ahkerasti töihin.
1 tykkäys
On tieteitä ja on taloustieteitä. Muutama suosikkivitsi, poimittu Mattti Paavosen Twitterketjusta:
Miksi taloustiede keksittiin?
– Jotta meteorologit vaikuttaisivat luotettavilta.
Miksi astrologia keksittiin?
– Jotta ekonomistit vaikuttaisivat luotettavilta.
Itse ketju on alla, suosittelen!
1 tykkäys
Vapautuksen myös Hollannista tuli Euroopan suurin huume Hubi josta tuhannet kilot kovia huumeita virtaa muualle. Toki rahaa tulee paljon maahan tuosta bisneksestä.
2 tykkäystä
Suomessa on jo entuudestaan kova verotus. Suurituloisin 10 % väestöstä maksaa 50 % kaikista ansiotuloveroista ja me muut 90 % sen toisen puolikkaan. Jos valtio ei saa kuluja kuriin, niin kuin näyttää, pitäisi verotusta kiristää reippaasti. Suomi ei voi ottaa vuosittain 10 miljardia lisää velkaa. Olemme Kreikan tiellä.
3 tykkäystä
Ai vasta vapautuksen myötä? Rotterdam on kuitenkin läntisen maailman suurin satama. Ihme olisi jos sen kautta eivät huumeet kulkisi.
1 tykkäys
Solidaarisuusverosta: Löytyykö jostain näppärästi arviota siitä, miten solidaarisuusveromuutokset vaikuttavat valtion verotuloihin?
Vaikutus valtion budjettitasolla varmaan aika minimaalinen; olisikohan ollut järkevämpi pitää tilanne ennallaan, jolloin se pienikin verotulo olisi jäänyt valtiolle ja vasemmistolla ei olisi ollut mahdollisuutta räksyttää -eikä Orpolla mokata? Vaikka kokonaisvaikutus verotuloihin tosiaan melko pieni, voidaan samalla todeta, että Orpon tuloilla myös vaikutus hänelle todella pieni; ei vähennä tai lisää työnteon kannustavuutta yhtään.
Vähän aiheeseen liittyen, tutkimuksia useita ja johtopäätöksiä molempiin suuntiin. Paljon on varmaan kiinni nk. dynaamisista vaikutuksista.
Ensi viikolla alkaa sitten budjettiriihi. Kulttuurin rahoitus tulee olemaan liipaisimen alla, kun tiedetään esim. kuka meillä on valtiovarainministerinä.
Alla olevassa jutussa muutaman taloustieteilijän näkemyksiä kulttuurin tukemisesta:
Lainaus jutusta:
Myös Korkman on huolissaan kulttuurin asemasta saneerauksessa:
”Julkisen talouden saattaminen kestävälle tolalle on välttämätöntä, ja se vaatii sekä aikaa että monenlaisia toimenpiteitä niin verotuksen kuin menojenkin suhteen. Olisi kuitenkin lyhytnäköistä ja yhteiskunnallisesti tyhmää leikata tässä tilanteessa kulttuurista. Säästöjen merkitys jäisi varsin marginaaliseksi, haitat taas pitkäkestoisiksi ja todennäköisesti suuriksi.”
4 tykkäystä
Hesarin juttu oli ihan hyvä. Olen aina arvostanut kulttuuria. Musiikki on yksi suurimpia rakkauksiani, olen luuhannut rokkiklubeilla, jazz-festareilla, oopperassa, klubikeikoilla, klassisen musan, kokeilevan uuden musan, punk-rockin yms. keikoilla, hakeutunut aina paikkoihin, joissa pääsee nauttimaan live-musasta, kantanut korteni kekoon sen rahoittamisessa ja mahdollistamisessa. Itsekin on tullut jonkin verran oltua musisointipuolella, erilaisissa jutuissa, mutta aina vain harrastuksena.
Vaikkakaan ei ihan yhtä aktiivisesti ole tullut muuta kulttuuria kulutettua, silti olen alkanut arvostaa aina vain enemmän monia muitakin taiteen lajeja, ehkä musan jälkeen kakkosena kirjallisuus ja lyriikka, mutta nautin kyllä monen sortin muustakin taiteesta ja muusta kulttuurista.
Baumolin tauti esittävissä taiteissa on mielenkiintoinen tarkastelukohde: kuinka paljon tehostettavaa löytyy, vai löytyykö lainkaan, pystytäänkö jousikvartetti korvaamaan koneella, voiko tekoäly korvata ja moninkertaistaa taidevalokuvaajan tuotantokapasiteetin? Musan suhteen en millään ole valmis vaihtamaan oikeita muusikoita koneisiin, koneita voidaan käyttää apuvälineinä musan teossa, mutta jousikvartettia, oopperalaulajaa tai keikalla tunnelman ja tilanteiden mukaan svengaavaa basistia ei korvata nykytekniikalla. Musan myynnin ja jakelun suhteenhan sen sijaan on tapahtunut ihan huikea loikka, nykyään kaikki tallennettu musa on saatavilla kaikille kaikkialla melkein ilmaiseksi karkeasti yksinkertaistaen, eli “tuottavuus” jakelukanavissa on tavallaan kasvanut räjähdysmäisesti.
No, paljonko kaikkien veronmaksajien pitää olla valmiit maksamaan siitä, että minä ja mun hyväosaiset ystävät päästään oopperaan tai sinfoniakonserttiin? Paljonko mun pitää olla valmis maksamaan veroa siitä, että joku yhteiskunnan elätti saa ostaa viiniä ja marihuanaa päästäkseen luomisen tunnelmaan, joka antaa kolmen vuoden pohdintaprosessin tuloksena hänelle kyvyn ilmaista itseään sekoittamalla omaa siemennestettään hevosen lantaan, lisäämään sekaan puolukoita ja videoimaan, kun seos hämmennetään keittiövatkaimella tasaiseksi seokseksi, paljollako verorahalla mun pitää ostaa hänen videoteoksensa Kiasmaan lisättynä vuoden taiteilijapalkkiolla, kun taiteilija itse käy perjantai-iltapäivisin selittämässä museokävijöille, kuinka hän on tavoittanut teoksessaan syntymän ja kuoleman mysteerin, syntymättömyyden tragedian ja orgaanisen kierron riemun.
Suoraan sanottuna mua alkoi hiukan harmittaa korona-aikaan, kun multa lähti sen vuoksi duunit niin kuin taiteilijoiltakin, ja kun kuuntelin, miten väärin taiteilijoita kohdeltiin, ja miten eri asia se oli, että mä tämmöisenä ei-taiteilijana vieläpä etsiydyin ihan muihin hommiin, joihin mulla ei ollut edes koulutusta. Vein ehkä työpaikan enemmän tarvitsevilta ja olin riistäjä, samalla, kun taiteilijat joutuivat kärsimään, kun yhteiskunta ei kustantanut heidän ylläpitoaan, kun heiltä vääryydeltä vietiin heidän mahdollisuutensa tehdä työtä. Koska jos taiteilijalla on taiteilijan sieraimet, häntä ei tule vaatia hengittämään tavallisten ihmisten ilmaa, saati tekemään tavallisten ihmisten työtä. Makselin veroja ja kuuntelin vittuilua, ihan niin kuin muulloinkin, mutta suoraan sanoen alkoi välillä harmittaa. Ja jos saan näin nimimerkin takaa sanoa, harmittaa edelleen sen verran, etten ole ihan vapaaehtoisesti valmis maksamaan ihan jokaisen taiteilijana itseään pitävän vapaan sielun taiteilijan vapautta ja riippumattomuutta ylimääräisillä solidaarisuusveroilla.
Eiköhän se olisi välillä arvoisien taiteilijoiden vuoro olla solidaarinen meille, jotka olemme vuosikymmenet kovia veroja maksaneet tuottavasta työstämme, ja ottaneet vastuun siitä, että teemme sellaista työtä, josta kanssaihmiset ovat valmiit meille vapaaehtoisesti maksamaan. Mä voisin nyt vaihteeksi ottaa itselle sellaisen muutaman vuoden viini- ja luovuuskauden, kirjoittaisin lyriikkaa, ehkä kirjan, uusia biisejä yms., mitä nyt sattuisi tulemaan. Ja jos ei tulisi mitään, syy olisi niiden, jotka ei ole maksaneet mulle tarpeeksi, että olisin kokenut olevani vapaa taloushuolista.
22 tykkäystä
Korkmanin jokaviikkoinen juttu Hesarissa, jossa taas kerran taloutta pitää tasapainottaa sekä järkevällä taloudenpidolla että veronkorotuksin. Kummasti kaverin mielestä ei vaan mistään konkreettisesta ikinä voi leikata - eli veronkorotuksin yhdessä maailman korkeiten verotetuista maista…
Olisi täysin irvokasta mikäli nykyisessä taloustilanteessa ja budjettivajeen kanssa kulttuurin(kin) osalta ei tehtäisi leikkauksia.
7 tykkäystä
Ei jaellut Sipilän hallitus. Mutta sehän oli kansan mielestä umpisurkea, vai oliko sittenkään. Usko siihen, että mikään oikeasti menoja kiristävä hallituspohja saisi olla vallassa yhtä kautta pidempään, on karissut jo aikaa sitten.
3 tykkäystä
Tllaiset ilmaistyöpelleilyt pitäisi kieltää lailla. Yli kolmen kuukauden “rekrykoulutus” myyjän tehtäviin. Oppimisjakso sisältää myös ilta- ja viikonlopputöitä. Tämä ei ole mitään muuta kuin palkanmaksun kiertämistä ja sen siirtämistä veronmaksajille. Netti on täynnä tarinoita, joissa palkkatöitä luvataan koulutuksen jälkeen, mutta niitä ei yhtäkkiä olekaan tarjota.
Olen ollut mukana yhdessä rekrykoulutuksessa ja silloinkin kävi selväksi, että se on vaan normaalin (=palkallisen) perehdytyksen kiertämistä. Yksinkertaiseen hommaan järjestetään aivan ylipitkä ilmaistyöjakso, jossa siis käydään teoriajakso ja sen jälkeen “perehdytään” huomattavasti normaalia pidempi pätkä varsinaisen työn parissa. Lainausmerkeissä siksi, koska työ muuttui aika pian itsenäiseksi.
Minun aikana rekrykoulutuksen suorittaneille sentään luvattiin vakituinen työpaikka. Nyt työllistyminen näyttää olevan enää tavoitteena eikä työsuhteen kestosta tai kokoaikaisuudesta puhuta yhtään mitään.
Toivon hartaasti, että kenenkään kohtaloksi ei jäisi pomppia “rekrykoulutuksesta” toiseen. Valitettavasti näistä kohtaloista saa lukea ihan liikaa. Käydään painamassa yli 3kk ilmaiseksi hommia ja sitten sanotaan, ettei voi palkata. Jos joku paskafirma kehtaa käyttää veronmaksajien rahoja “perehdytykseen” niin vakituisen työsuhteen tarjoamisen pitäisi olla pakollista jos ei ole painavaa syytä jättää palkkaamatta.
En muutenkaan ymmärrä yhtään miten tämä on laillista. Nyt ne firmat, jotka ovat tarpeeksi röyhkeitä, hakevat yli kolmeksi kuukaudeksi työntekijöitä palkattomaan perehdytykseen. Kyllähän tämä näille lieroille kelpaa, mutta työntekijäpuolelle tämä on merkittävä heikennys normaaliin työsuhteeseen nähden. Koeaikakin alkaa vasta yli kolmen kuukauden palkattoman jakson jälkeen, vaikka asiallisissa firmoissa siitä olisi vähintään yli puolet takana.
En ole vielä nähnyt rekrykoulutuksia käytettävän firmoissa, jotka maksavat keskimääräistä parempaa palkkaa. Mielestäni tuo on merkittävä mainehaitta ainakin täällä pienessä kaupungissa. Kaikki tietää missä sijaitsee ilmaistyötä käyttävä firma. Olen nähmyt näitä käytettävän enimmäkseen nimenomaan sellaisiin pesteihin, jotka lukeutuvat jo valmiiksi matalapalkka-aloiksi tai sitten kyseessä saattoi olla Lehto Group, joka maksoi kurssin käyneille niin pientä palkkaa kuin oli lain mukaan mahdollista. Joka ikinen merkki viittaa siihen suuntaan, että näitä käyttää firmat, jotka haluavat maksaa niin vähän kuin laki sallii tai mielellään ei ollenkaan, jolloin rekrykoulutettavien, työkokeilijoiden
ja -harjoittelijoiden on arkipäivää. Kun huomataan, että veromaksajat tarjoaa työvoimaa niin käytetään sitä surutta hyväksi välittämättä yhtään työntekijöistä. Lyhytkatseista ja oksettavaa puuhaa kertakaikkiaan.
19 tykkäystä