Olihan se kymmenen vuotta sitten kehitys- ja omistajaohjausministeri. Kai se niitä asioita näin jälkikäteen päätti hoitaa paikallispoliitikoiden kanssa noiden kaivosasioiden osalta. En vain tuota muistanut 
No, toisaalta Suomi on siitä harvinainen maa, että paitsi opinnot ovat maksuttomia, niin siitä saa myös rahaa, lisäksi opintolainaankin saa takauksen.
1 tykkäys
Ihan hyvä että suomessa ainakin toistaiseksi on opinto tuet ja ilmainen opiskelu. Käsi pystyyn ne jotka haluu amerikan meininkiä, painaa duunia että mukulat pääsee yliopistoon ?
10 tykkäystä
Opintolainaan saa muuten nykyään muutakin kuin takauksen, nimittäin jos suorittaa opintojaan aikataulujen mukaan, korkeakouluopiskelija saa mukavan kick-backin lainasta eli reilun kolmanneksen anteeksi.
Ja tietekin saa opintorahaa, eli normaalitapaus n 280 EUR/kk (itsenäisesti asuva)
Ja Kelan asumistuen.
Ilmaisen opiskelun lisäksi.
Opiskelijat ovat yllättävän innokkaita protestoimaan, ottaen huomioon että kyseessä on tarkoitus olla määräaikainen periodi.
Ei tämä nyt ihan niin surkeata ole kuin annetaan ymmärtää…
6 tykkäystä
Saatan jopa herättää pitkään horrostaneen Twitter-tilini ja käydä kehaisemassa Mikkoa.
2 tykkäystä
Olen ollut jenkeissä ja keskustellut paikallisten ay-aktiivien kanssa. Tämä on periaatteessa totta mitä kerrot , mutta palkkaerot union workersien ja e-iunion workersien välillä eivät ole noin suuret. Esim. jos union worker irtisanoutuu työstään, niin hänen tilalleen palkataan henkilö, joka kuuluu unioniin. Työpaikat on siis läänitetty.
Mieliaiheeni bensan hinta vielä yhdestä tulokulmasta katsottuna (linkki alla). Sekä bensan että dieselin kulutus on hiljalleen laskemassa. Tähän lienee useita syitä, esim raskaassa liikenteessä uusin moottoritekniikka säästää naftaa. Tulevina vuosina liikenteen sähköistyminen tukee väistämättä vähentämään erityisesti bensan kulutusta. Tästä seuraa mielestäni parikin suurta kysymystä
- Miten valtion verotulot tulevat kehittymään jatkossa, kun nestemäisten polttoaineiden verokertymä pienenee?
- Tullaanko sähköistä liikennettä jatkossa verottamaan jatkossa enemmä ratkaisuna kohdan 1) ongelmaan?
https://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_energiankulutus/tieliikenteen_energiankulutus
Itse uskon, että sähköautoilun verotusta joudutaan tavalla tai toisella useaan otteeseen tulevina vuosina korottamaan joko suoraan tai epäsuorasti, jotta yllä mainittu uhkaava aukko verotuloissa voidaan kattaa. Tämä on epäsuosittu mielipide, mutta ei tässä juuri muitakaan vaihtoehtoja liene tarjolla.
Edit: useaan otteeseen tulevina vuosina,
tämä on siis mielestäni kesto-ongelma joka ei kertaheitolla tule ratkaistua.
1 tykkäys
Juurihan sitä sähköautojen veroa korotettiin ja varmasti on lisää tulossa.
1 tykkäys
On hyvin ymmärrettävää, että opintolainaan suhtaudutaan hyvin erilailla, jotakin odottaa varma hyväpalkkainen työ ja jotakin toista pieni palkka, pätkätyöt ja työttömyys. Taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa dramaattisesti se mihin ammattiin tähtää.
4 tykkäystä
Eikös autojen GPS paikannusta haaveiltu juurikin siksi (“ruuhkamaksut”) että saataisiin nykyiset veroeurot+ tietysti extraa laskutettua autoilijoilta?
Aika vaan ei ollut silloin kypsä mutta jollain tekosyyllä se mielestäni tekee paluun.
Varmaan ihan hyvä asia että suurempi osa opiskelijoista miettisi jo ennen opiskelupaikan valintaa millaiset valmiudet kyseinen koulutus antaa itsensä elättämiseen? Sitten voi toki tietoisen valinnan perusteella mennä vaikka humanistiseen opiskelemaan niitä itseään enemmän kiinnostavia juttuja.
12 tykkäystä
Jorma Ollilan työryhmä pohti kilometriverotusta 10 vuotta sitten.
Tarkoitus oli korvata autovero ja ajoneuvovero eli uuden ajoneuvon yhteydessä perittävä vero sekä vuosimaksu, mutta ei polttonesteveroa.
Eli verotus olisi km-pohjaista ilman että ajoneuvoa sanktioidaan.
Sekä tietenkin poliittinen twisti; eri hinta eri alueille. Ts asu syrjässä halvalla, aja edullisemmin koska ei julkista liikennettä…
Henkilöautojen verotus muuttuisi uudistuksen myötä kokonaan käytön mukaiseksi kun auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Kilometriveron lisäksi kerättäisiin polttoaineveroa. Kilometriveron suuruus riippuisi auton hiilidioksidipäästöistä ja siitä millä alueella ajetaan.
Kilometriveron yksikköhinta ja alueellinen painotus ovat poliittisia päätöksiä. Keskimääräiseksi hinnaksi vuoden 2025 liikenteellä muodostuisi 3,3 senttiä kilometriltä.
4 tykkäystä
Itse otaksun autoveron poistamisen tulisivan muutaman vuoden ajanjaksolla tuottavammaksi kuin nykysysteemi. Ohessa meilin teksti jonka lähetin kymmenkunta vuotta sitten yhdelle kansanedustajalle. Se ei liene yllätys, että näkemystä pidettiin mielenkiintoisena, mutta muuta ei tapahtunutkaan.
Suomen autoverotus on erittäin kova, minkä seurauksena täällä ajetaan erittäin vanhoilla autoilla, jotka samalla on turvattomia aiheuttaen huomattavan määrän tarpeettomia liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Erityisesti nuoret ajavat vanhimmilla autoilla ja siten onnettomuustilanteissa kärsivät suurimmat haitat kaluston turvattomuudesta. Suomessahan autojen keski-ikä lienee samaa luokkaa kuin muissa Länsi-Euroopan maissa autojen romutusikä. Eipä tuo vanhin autokanta kovin ympäristöystävällistäkään ole.
Hallituksen päätökset ovat talouskurimuksen ohessa vähentäneet entisestään autojen uusiutumisvauhtia, samalla kuin verotulot ovat vähentyneet voimakkaasti.
Ollilan työryhmän esityksessä taas on useitakin ongelmakohtia, joista voisi mainita yksityisyyden suojan ja mallin veronkeruukustannukset.
Lienee turha edes toivoa, että valtio olisi valmis tinkimään autoilun verotuotoista, mutta seuraavalla tavalla toimien liikenteen verotuotot saataisiin kasvamaan parin vuoden jälkeen autokannan uusiutuessa. Samalla autoverotuksen nykykäytännön mukaan ostaneet eivät kärsisi kohtuuttomia tappioita auton arvon laskiessa.
Ehdotankin, että nykyinen auton oston yhteydessä maksettava autovero jaetaan esimerkiksi neljälle ensimmäiselle käyttövuodelle käyttöverona.
Ensimmäinen vuosi peritään nykyisestä autoverosta käyttöveroa 35 %, toisena 30 %, kolmantena 25 % ja neljäntenä 10 %, sen jälkeen käyttövero perittäisiin nykykäytännön mukaan.
Tuolla mallilla nykyinen autovero saataisiin perittyä auton neljän ensimmäisen käyttövuoden aikana, samalla auton hankintahinta putoaisi oleellisesti. Fiskaalisilta vaikutuksilta verotuotot laskisivat jonkin verran ko. mallin kahden ensimmäisen vuoden aikana, koska kasvanut automyynti ei ensimmäisenä vuotena vielä kasvaneiden alv-tuottojenkaan avulla riittäisi. Todennäköisesti ko. mallin kolmantena vuotena käyttövero ja uusien autojen myynnin alv tuottaisi jo vähintään saman verran kuin nykymalli.
Ollilan työryhmän arvio heidän mallinsa käyttöönotosta laskisi liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen kustannuksia noin 100 miljoonalla / vuosi. Ehdottamallani mallilla säästöt olisivat samat, mutta totetuma huomattavasti nopeampi.
8 tykkäystä
Aika usein pienipalkkaisuus redusoidaan humanististen alojen ongelmaksi. Mutta on hyvä muistaa, että Suomeen tarvittaisiin esim. sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä välittömästi se +15000 henkilöä ja olisi suotavaa, että kannustimia opiskella näitä yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä aloja ei romuteta.
Ymmän hyvin, että jotain varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevaa saattaa stressata suht isostikin se, miten hän 2500€/kk palkallaan huolehtii elinkustannusten lisäksi vielä 20 000€ opintolainan takaisinmaksusta.
Me emme oikein voi sanoa kuitenkaan näille yhteiskunnan peruspalvelutehtäviin kouluttautumista ajatteleville, että “mietipäs uudestaan”. Muuten meillä ei kohta ole näitä palveluita.
10 tykkäystä
Hyvä muistaa myös että vaikka sairanhoitajat eivät kuulu suurempiin tienajiin, niin ainakin valmistuessa voi olla oikeastaan täysin varma työpaikasta.
1 tykkäys
Kyllä, mutta ymmärrät varmasti, miksei opintolainan alakohtaista epäsymmetristä kannustinvaikutusta voi ohittaa ihan vain sillä, että komentaa alaansa pohtivia ihmisiä miettimään tarkemmin.
4 tykkäystä
En oikeastaan ymmärrä. Opiskelu pitäisi nähdä investointina omaan tulevaisuuteen, ei minään muitten maksamana perusoikeutena. Toki olen sitä mieltä että on hyvä että taataan suomalaisille tasokas ja myös ilmainen koulutus. Mutta useampien vuosien elämän kustantaminen pelkästään tuilla ei ole sama asia.
2 tykkäystä
Toisaalta opiskelu on myös yhteiskunnan kollektiivinen satsaus yhteiskunnan omaan tulevaisuuteen. Pohjoismaat ja esim. Alankomaat ovat valinneet pitkälti tällaisen kolletivistisen panostuksen polun ja se näkyy ko. maiden menestyksenä oikeastaan kaikilla hyvinvointia mittaavilla mittareilla.
Voisimme toki valita myös erilaisen taktiikan (kuten vaikka Yhdysvalloissa), mutta sen jälkeen meillä olisi myös todennäköisesti näiden individualistisempien maiden kaltainen varhaiskasvatus (surkea), perusopetus (surkea) tai sosiaalihuolto (surkea).
Opintolainan alakohtaisen kannustinepäsymmetrian ymmärtäminen pitäisi aueta ihan mikrotalouden perus 1-0-1 teorialla. Kyse taitaa olla tosin pikemminkin ideologisesta haluttomuudesta ymmärtää tätä asiaa.
6 tykkäystä
Opiskelija kustantaa seuraavien opiskelijoiden tuet sitten koulutettuna perustelemalla Supercellejä, Appleja, Orioneja yms. Koulutukseen panostaminen on melkeinpä tärkein valinta sen suhteen onko yhteiskunta köyhien turpeenpotkijoiden vai vauraiden hyvinvoivien ihmisten.
2 tykkäystä
Mä näen kannattavana sen, että tuetaan koulutusta, joka pätyy työllistymiseen. Tunnen useita tapauksia, jotka ovat humanistiselta ja huonosti työllistävältä alalta ponnistaneet koulutuksen kautta opettajaksi/lääkäriksi/psykologiksi jne. Aloille jotka työllistävät hyvin ja tulevat maksamaan koulutuksensa veroina moneen kertaan.
Toisaalta pitäisi saada painotettua nimenomaan työllistävää koulutusta. Joka tapauksessa mä näen ihan hyvänä sen, että yhteiskunta tukee tällaista kouluttautumista. Se voi olla opintolaina, johon saa hyvityksen kun valmistuu jossain tavoiteajassa tms.
3 tykkäystä