Itse olen visioinut täysin anteeksiannettavaa lainaperusteista opintotukea, jossa anteeksianto tapahtuu, jos opiskelija jää Suomeen valmistuttuaan esim. viideksi vuodeksi. Luotaisiin kannustin torjumaan aivovuotoa, joka on kollektivistisen järjestelmän tuottamista ongelmista suurin.
7 tykkäystä
Juuri näin. Koulutuspanostusten onnistumispotentiaalin mittakaavasta kertoo jotain se, että esim. juuri mainitsemasi Supercellin kaksi perustajaa maksoivat viime vuonna yhteensä lähes täsmälleen saman verran tuloveroja kuin opintotuen indeksijäädytyksestä saadaan vuosittain suoria säästöjä.
1 tykkäys
Tästä täysin samaa mieltä. Mutta vaikkei mutkia kannatakaan vetää täysin suoriksi, niin ne Supercellien, Orionien ja vastaavien perustajat tuskin opiskelevat mitään kulttuuriantropologiaa. Tähän varmaan löytyy poikkeuksia sääntöön, mutta silti.
5 tykkäystä
Mielestäni mutkien suoraksi vetäminen on nimenomaan se, että toimivaa järjestelmää kritisoidaan ja se halutaan pahimmillaan romuttaa tällaisen aivan marginaalista roolia esittävien opintosuuntausten työllisyysnäkymien vuoksi. Meillä kuitenkin johonkin kulttuuriantropologiaan kouluttautuu promilleluokassa porukkaa, kun taas esim. sote-sektorille, kauppatieteisiin, insinööritieteisiin, lakikoulutukseen yms. aloille menee yhä arviolta se 80-90% opiskelijoista. Näitä varten meidän tulee suunnitella järjestelmä eikä marginaalialojen mahdollisten työllistymisongelmat edellä.
2 tykkäystä
Varmaan ymmärsit että kulttuuriantropologia oli vaan esimerkki? Jos et, niin otetaan uusiksi.
Alkuperäinen pointti liittyen opintolainan ottamiseen oli että ei haittaisi ollenkaan että opiskelijat myös miettivät miten koulutus vaikuttaa tuleviin työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksiin. Nämä kun kuitenkin korreloivat hyvin myös sen kanssa kuinka hyödyllinen koulutus on myös yhteiskunnan kannalta. Ymmärrän hyvin että voi olla kinnostavampaa luka yliopistossa vaikka historiaa tai kieliä yms, ja yrityksen sisäinen kirjanpito, laskentatoimi tai toimtusketjujenhallinta ei herätä samalla tavalla intohimoja… Mutta jos haluaa opiskella vaikka historiaa, niin sitten on hyvä ymmärtää että oletettu tulotaso ei välttämättä ole sama kuin jonkun muun valinna perusteella.
7 tykkäystä
Varmaan on syytä tutkia myös opiskelun tuomaa hyötyä. Suomessa on monella korkeakoulutetulla alalla varsin matalat palkat, ja toisaalta verotus on korkea paremmissa pesteissä. Yhteiskunta siis hyötyy koulutuksesta mm. halpoina varhaiskasvatustyöntekijöinä ja toisaalta kovina veroina lääkäreiltä ym.
Nyt jos koulutuksen hinta kasvaa niin odotusarvoisesti halpatyöntekijöiden pitää saada parempaa palkkaa, muuten sinne ei saada työntekijöitä ja parempipalkkaiset vaativat vähemmän veroja. Eli tätä kautta vaikuttaa julkiseen talouteen.
Minusta yhtälö ei ole mitenkään yksinkertainen, asia tulkitaan koko systeemin osalta.
1 tykkäys
No kulttuuriantropologia on kyllä siitä hyvä esimerkki että nykyään jotkut kultturianropologeista työllistyvät peliteollisuuteen suunnittelemaan pelimaailmoja. Jenkit käyttävät niitä terrorismin vastaisessa sodassa ja aivan taatusti myös laajentuville yrityksille on hyötyä vieraiden kulttuurien tuntemuksesta.
Tieteellä ja tutkimuksella on lähestulkoon aina myös käytännön sovelluksia. Monipuolisuus on hyvästä, poikkitieteellisyys auttaa soveltamaa tieteen eri aloilta uutta yllättävin tavoin.
Nokiasta näki miten käy kun on pelkkiä insinöörejä, Applen kohdalla näki miten käy kun insinööriarmeijaa johtaa LSD-hippi.
Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
8 tykkäystä
Joo. Ja edelleen jos opiskelija ei koe että on turvallista ottaa edes maltillista opintolainaa omien opiskeluaikojen rahoittamiseksi, niin sitten olisi hyvä että miettii pari kertaa alan vaihtamista.
PS. Supercellille tai US armeijan huippuyksiköihin päätyvät/tähtäävät kulttuuriantropologian opiskelijat tuskin ovat kovin huolissaan 10 tonnin opintolainan ottamisesta?
Minusta opintolainan kohdalla voidaan miettiä, ottaako yhteiskunta täyden vastuun opiskelijasta ( 100 % tuki) vai vaaditaanko myös opiskelijalta vastuuta (osittain tuki ja osittain laina) vai täysi vastuu opiskelijalle ( kustannuksia vastaava lukukausimaksu ja 100% laina). Useimmissa maissa on käsittääkseni päädytty osittaiseen vastuuseen. Se, että mikä suhdeluku on, on sitten oma kysymys. Monissa maissa esimerkiksi lukukausimaksu on korkea, joka lisää opiskelijan vastuuta.
2 tykkäystä
Aina ei tarvitse lähteä edes Sodankylään asti.
7 tykkäystä
Meidän veronmaksajien rahat! 
Ei sovellu ainakaan tulevaisuudessa presidentiksi tällaisen moraalin omaava kaveri.
2 tykkäystä
Kun heti ensi töikseen onnistuu sekoittamaan omat ja veronmaksajien rahat pistämällä hotelliyön kotikaupungissa eduskunnan piikkiin, on se merkki siitä, että kansanedustaja ei ymmärrä työelämään liittyviä perusasioita. Olen useampaan otteeseen työurallani nähnyt, miten työntekijät ku****vat firmaa pienillä päivärahaveivauksilla ja firman kortin väärinkäytöllä. Olen ehkä niuhottaja näissä asioissa, mutta jos kohta vaadin työnantajalla täsmällisyyttä ja jämptiyttä palkka ym. asioissa, niin on homman toimittava myös toisen suuntaan. Firman rahaa ja omaisuutta ei kenelläkään ole oikeutta kavaltaa tai huijata itselleen vaikka kyse olisi kuinka pienistä summista.
Sen verran voin Wigeliuksen kohdalla antaa anteeksi, että hän on vielä nuori ja ilmeisesti eduskunnan taholta ei ole tajuttu ohjeistaa uusia kansanedustajia asioista, jotka kyllä useille maallikolle ovat itsestään selviä. Mutta jo heti alussa menee omat ja veronmaksajan rahat sekaisin tai matkustussäännöt ovat epäselvät, on kyllä syytä pitää kaverin kanssa pieni palaveri eduskunnan kamreerien kanssa, jossa kerralla käydään läpi matkustussäännökset ja muut ohjeet sekä rutiinit jatkoa varten. Kun nuoresta pitäen ohjataan oikealle tielle, on jatkossa helpompi erottaa oikea väärästä ja omat rahat veronmaksajien rahoista. Firmoissa yksi palaveri jämäkän talouspäällikön kanssa (useimmat teistä tietävät ihmistyypin, josta on kyse) antaa kyllä yleensä loppuelämäksi sellaisen oppitunnin, joka ei hevillä unohdu.
4 tykkäystä
Elä nyt noin sano, voihan sitä päästä vaikka presidenttiehdokkaaksi 
IS.n tietojen mukaan Vigeliukselta udeltiin hotelliin kirjautumisen yhteydessä, että aikooko hän todella yöpyä hotellissa, vaikka hänellä on Tampereella oma koti. IS:lle on kerrottu, että Vigelius olisi viitannut oman asuntonsa tasoon perustellessaan, miksi haluaa mieluummin majoittua hotellissa.
Oletko perustellut yöpymistäsi hotellissa sillä, että oma asuntosi on ”tosi ankea”?
– En ole.
2 tykkäystä
Hieman hämmentävä tilanne kieltämättä, ja voi olla, että tästäkään eposodista emme vielä tiedä aivan kaikkea. Joka tapauksessa poika puhutteluun, jossa tehdään selväksi mikä on omaa rahaa ja mikä on veronmaksajien rahaa. Selkokielellä kun asian selittää niin eiköhän asia ymmärretä, ainakin klassisessa mielessä.
4 tykkäystä
Tätähän kysyttiin vielä toistamiseen tuossa haastattelussa:
IS:n tietojen mukaan sinulta on tosiaan kysytty, että aiotko todella majoittua hotellissa omassa kotikaupungissasi. Sanotko edelleen, että et ole tässä yhteydessä viitannut oman asuntosi tasoon?
– En ole.
Valehteleva valtamedia taas siis asialla? Ainakin jos persuilta kysyy…
Toivottavasti totuus tulee siis julki.
5 tykkäystä
Poliitikko valehtelee jatuhlaa julkisia varoja omaksi ilokseen? Stop the press!
1 tykkäys
Terekin taas vauhdissa. Vaikeahan niitä omia ylinnopeussakoja on oikein muistaa. Varsinkin, kun niitä kerää useammin.
2 tykkäystä
Inssitkin on YT-rumbassa lyhyitä nousukausia lukuun ottamatta globalisaation armoilla, aika harvassa varma työpaikka siksipä lääkäriksi onkin niin paljon tunkua. Sinne vaan ei mennä omalla päätöksellä, joten se ei ole omassa valinnassa hakeutuuko varmasti työllistävään työhön, niihin on kaikkiin paljon hakijoita, riippuu mihin sattuu paperit riittämään mihin pääsee.
2 tykkäystä
Opintorahan+asumislisän ostovoima on noin nykyään noin kolmasosa siitä mitä se oli minun opiskellessani, sillä maksoi silloin asumisen kokonaan ja jäi ylikin.
Suomessa opiskelun rajahyöty eli nettotulojen lisäys on tutkimusten mukaan kaikista tutkituista maista aivan kaikkein huonoin, lisäksi täällä ollaan paljon syklien armoilla eli työttömyysjaksojen todennäköisyys koulutetuille suurempi kuin muualla.
Maissa joissa opiskelu maksaa on vain hiukan kärjistetysti, kaikille valmistuville pysyvä työpaikka loppuelämäksi. Koska kukaan maksa paljon opiskelusta jos työllistyminen ei ole vähintäänkin lähes täysin varmaa.
Suomen systeemi on paras ulkomaalaisille jotka saa ilmaisen tutkinnon täältä ja kotimaissaan kalliin tutkinnon tuomat isot edut.
11 tykkäystä