Onko sinulla kuinka pitkä kokemus myynnin johtotehtävistä?
Myynnin ja myynnin johtotehtävissä on melkoisia eroja alasta, yhtiön koosta ja kansainvälisyydestä jne. riippuen.
Onko esimies 4 henkilölle vai 24 henkilöllekin saattaa myös vaikuttaa tehtävään.
Oletko tutustunut uusiin muuttuneisiin kilpailukielto ehtoihin, jos et, niin tutustu.
Minulla on ensin mainitusta kokemusta noin 25 vuotta, sitä ennen vuosia myynnin tehtävistä, menestymisestä en sitten tiedä 
Ei ole kokemusta myynnin johtotehtävistä. Ei ole ollut kykyä eikä myöskään halua siihen. Vierestä olen sitten seurannut, kun pomot tulevat ja menevät. Annan ehkä liian negatiivisen kuvan ko hommista, ehkä on parempi, että muutkin avautuvat aiheesta. Ja tosiaan näkyy kilpailukieltolainsäädäntö muuttuneen parempaan suuntaan, joten sitten vain työpaikkaa vaihtamaan, jos homma ei nappaa nykytyönantajan leivissä. Tällä palstalla näkyy osa olevan selvästi leipääntyneitä nykyhommiinsa ja on yhteiskunnan kannalta parasta, että he voivat vaihtaa alaa ilman pelkoa sanktioista.
Pitänee vielä kommentoida että miten 10:stä miljoonasta tuli ensin 1,6 Miljardia, ja sekin 1,4 kertoimella?
Sinun aiempia kommenttejasi lainatakseni, en tiedä kuinka paljon jaksan asiasta väitellä, kun selvästi et viitsi aiheeseen paneutua (talouteen ja matematiikkaan?).
Ps. Amiksen muutaman nopan opinnäytetyöt eivät ole kovin vakuuttavia perustelemaan yhtään mitään. Riippumatta siitä menikö sulla miljoonat ja miljardit sekaisin.
Tässä on tietysti kysymys kokonaisrasituksesta, tulovero, alvi, YEL(25%).
Eli esimerkiksi tuttu laski kun suunnitteli jonkun moisen pajan perustamista jossa koneet jo valmiina maksettuina toteisi että myynti pitää olla 200 000euroa vuodessa että itselle jää 3500 euroa käteen. Tuttu hoiva-alan yrittäjä jonka investoinnit ja kulut olisi 0euroa, eli myy vain omaa aikaa, totesi että laskutus pitää olla 90 000euroa vuodessa että jää 3000e/kk käteen, tässä tapauksessa kaikki menee vain veroihin ja veroluonteisiin maksuihin.
Kaikessa mistä yrittäjä maksaa on iso osa piiloveroa, esim kiinteistön rakentamiskustannuksista 50% veroja, bensassa 80% veroja…yms.
Niin eihän tämä edes ole mitään väittelyä, kun lähinnä joudun korjaamaan asioita sinulle koko ajan.
Ensinnäkin kenelläkö tässä nyt menee luvut sekaisin? Kuten sanoin, niin Suomessa kyseessä on 1.6 miljardin euron ala. Tuotantokannustimen määrä oli tänä vuonna 10 miljoonaa euroa (tarkkaalleen 9.5 miljoonaa). En kertakaikkiaan ymmärrä, miten olet siis saanut sellaisen vaikutelman, että luvut olisi muuttuneet. Kuten voit viesteistäni lukea, niin kyse on ihan eri asioiden numeroista.
En ole linkannut mitään amiksen opinnäytetöitä. Tuo yksi oli Turun AMK:n. Senkin voit viestistäni tarkistaa. Ikävää toki muutenkin, ettei luottamuksesi suomalaista koulutusta ja tutkimusta kohtaan ole kovin korkealla tasolla, jos sitä pitää nopanheitoksi haukkua.
Olen aika kattavasti perustellut asiaa ja linkannut myös eri alan selvityksiä ja kannanottoja asiasta. Sinulta en sijaan ole saanut mitään kättä pidempää siitä, miksi kyseinen tuotantokannustin ei ajaisi asiaansa. Muuta kuin näitä provoja siitä, kuinka kyseessä on ”höpöhöpö-ala” jne.
Minulla ei ole mitään tarvetta ottaa osaa enää näin laaduttomaan ”keskusteluun”. Voit toki ihan vapaasti esittää näitä omia perustelujasi vaikka maailman ääriin asti, mutta valitettavasti niistä näyttää puuttuvan kaikki faktat ja varsinkin tietämys elokuva-alan toimintamekanismeista.
Eli 9,5 Miljoonan tuen postamisella koko 1,6 Miljardin ala nyt sitten vaarantuu? Jos näin on (mitä vahvasti epäilen), niin sitten ei kovin tukevalla pohjalla oltu muutenkaan.
Amis-kommentti oli toki ihan tarkoituksella. Ilmeisesti ainoastaan AMK:n käyneiden mielestä AMK:lla ja Amiksella on juurikaan eroa… Ja kummankaan opinnäytetöitä ei kyllä hyvälläkään tahdolla voi kutsua tutkimukseksi.
Loppuun palaminen on salakavala kun sen huomaa itse vasta sitten kun on myöhäistä. Elimistö venyy ja venyy, ja sitten jossakin kohtaa napsahtaa ja pinnalle pääsi voi ottaa vuoden.
“Kivikauden” ihminen ponnisteli välillä, esimerkiksi metsästyskaudella ja sitten veti lonkkaa välillä.
Tänä päivän kun saavutat tavoitteen on seuraava tavoite entistä korkeammalla, loppumaton spiraali eikä keho saa missään vaiheessa aikaa palautua kunnolla. Kesälomallakin ensimmäinen viikko menee töistä irtautumiseen että saa kierrokset alas, ja viimeinen viikko töihin palautumiseen, oikeaa lepuuttavaa lomaa on vain pari viikkoa jos sitäkään.
Koeta nyt ihan oikeasti tsempata. Vai vietkö aikaa vain tällä samalla provolla? Olen tähänkin sinulle jo vastannut ja kyseistä asiaa käsitellään myös laajasti linkkaamissani jutuissa. Kyse on ensisijaisesti kansainvälisistä tuotannoista, jotka menevät jatkossa entistä enemmän muihin pohjoismaihin, joissa kannustin on käytössä. Todennäköisesti myös kansainvälisiä yhteistuotantoja (eli esim. puolet rahoituksesta Suomesta ja toinen puoli ulkomailta) tulee karkaamaan muualle.
Selvä homma. Harmillista, ettei hallitus tajunnut samaa kuin sinä ja lakkauttanut kaikkia AMK:ita. Amiksia jos kerran täysin vastaavat.
——————————————————————
Hyvää jatkoa vain sinulle. Olisi ollut paljon parempi keskustelu, jos sinulla olisi ollut esittää jotain lähteitä siitä, miksi tuotantokannustimet eivät ole kannattavia. Toki tällaisia lähteitä ei oikein löydy, ainakaan mitä itse alalla työskentelevänä tiedän.
Onneksi tässä hallituksen sekoiluissa on vielä pienen pieni takaportti, että tuotantokannustin järjestyykin. Elokuva-alalla kuiskitaan, että Business Finland ja TEM yrittävät vielä selvittää, jos rahaa saataisiinkin järkättyä joillain sisäisillä siirroilla.
Ei ollut oma pointtikaan, vaan jos tuota Lafferin käyrän tutkimusta ei voi ottaa vakavasti, niin voiko ihmisten kokemuksia? En tietenkään tarkoittanut että kukaan ei ota kokemuksia vakavasti, sillä onhan meitä samanmielisiä täällä monia.
Puhe olikin useamma henkilön JA tutkimuksen johtopäätöksestä. Ei vain tutkimuksien.
Mitä enemmän dataa, sitä vähemmän uskot. Vähän ristiriitaista kun vertaa tuohon aikaisempaan, missä kritisoit tutkimusten määrää.
Tätähän minäkin sanoin, osa voi olla perua siihen toiseen osaan johon et halua ottaa kantaa.
Mielipide on argumentti. 
Kansanedustajaparittaja? wth.
Tässä olisi oikeutetun ajojahdin aineksia. Henriksson on eduskunnan älyköitä, joten otan väitteen vakavasti. Ja taas kirja luettavaksi.
Istuin takapenkillä keskellä, ja vieressäni istunut mies kysyi edessä, kuljettajan vieressä istuvalta mieheltä, oliko tällä juhannusseuraa. ”Ei”, etupenkin mies vastasi, ja aloin ihmetellä, mistä oikein oli kyse, Henriksson aloittaa muiston.
Henrikssonin vieressä istunut mieskansanedustaja oli sanonut, että ”pitäähän sinulla seuraa olla”. Mies otti puhelimensa, poisti siitä SIM-kortin, pani toisen SIM-kortin tilalle ja näytti useita naisten valokuvia.
– Hän antoi puhelimensa etupenkin miehelle ja sanoi: ”Tässä olisi sinulle hyvää juhannusseuraa”. Hänellä oli siis hakemisto naisista, joita hän välitti. Jotkut naisista olivat muista maista ja mies arvosteli joitakin naisista sanomalla: ”Tuo on hyvä”, Henriksson kertoo.
Eikö parituksesta pitäisi saada taloudellista hyötyä. Prostituoitujen sivuja on selailtu, mutta missä vaiheessa tämä kollega hyötyi itse taloudellisesti? Luulisi nyt entisen oikeusministerin tietävän tuon.
Ketä nämä muut oli ja mihin he perustavata johtopäätöksensä jossei samoihin tutkimuksiin?
Ihmisten itse sanomat preferenssit eivät ole sellaista empiiristä dataa taloustieteessä, josta voisi vetää vahvoja johtopäätöksiä. Ainoa josta ne voi vetää on havainnoitu ihmisten todellinen käyttäytyminen kun tehdään muutoksia verotuksessa ja sitä nuo aiemmat tutkimukset yrittävät selvittää estimoimalla tuota joustoa. Ihminen ei ole homo economicus joka osaisi tehdä täydellisiä utiliteettia maksivoivia väitteitä siitä millaisen päätöksen olisi tehnyt hyvin epälineaarisessa skenaarioissa joka ei toteutunut.
En toki väitä että ihmiset ei tekisi päätöksiä jättää työtä tekemättä ollenkaan riippuen omasta rajahyödystään ja kyvystään joustaa. Jos katsoo tuota Tanskalaista tutkimusta vaikka, niin siinä näkyy että yrittäjät (“self employed”) kategoriassa jousto on suurempaa kuin työntekijöissä. Tämä on odotettavaa tietenkin tämänkin foorumin keskustelun pohjalta koska heillä on enemmän mahdollisuuksia päättää työstään. Tosin silloinkin tutkimuksen löytämä elastisuus on edelleen huomattavasti pienempää kuin esimerkiksi tuon Lundbergin käyttämä amerikkalainen arvio, joten edelleenkään ei taideta olla ihan siellä verojen lasku maksaa itsensä takaisin kategoriassa.
Se on toki normatiivinen argumentti jos sen sellaisena esittää. Yleensä niitä on tapana tukea positiivisilla argumenteilla, muuten niissä ei hirveämmin ole tarttumapintaa kanssakeskustelijalle, joka ei tahtoisi vääntää siitä mikä on paras kirjain aakkosissa (omasta mielestäni Q).
Hajatelmaa @Sfinski :n, @Hawkmountdiver :n ja @Quante :n keskusteluun; En usko että kovin moni lähtökohtaisesti kannattaa korkeaa verotusta, vaan kyse on siitä mitä sillä saadaan. Me Suomessa olemme saaneet sillä (jmonen muun seikan ansiosta toki myös) matalat tuloerot, maailman onnellisimman kansan, kansainvälisesti verrattain toimivan terveydenhuollon, harvaan asuttuun maahan kelvollisen infrastruktuurin jne.
Veroastetta madaltaakseen moni on ehdottanut etuuksien pienentämistä. Useita etuuksia tullaan pienentämään ja osa niistä lienee ihan perusteltuja ja järkeviä. Pitää kuitenkin etuuksia minimoitaessa muistaa, että meillä on Suomessa jo melko iso osa fyysisesti tai henkisesti sairaita (=työkyvyttömiä), jollain tapaa “toistaitoisia” (=kukaan ei palkkaa) tai muuten vain laiskoja. Viimeisten kohdalla etuuksien raju leikkaus saattaisi saada ihmiset töihin, mutta kahdessa ensimmäisessä esimerkissä tuskin. Tällöin törmätään dilemmaan, että maksetaanko muutoksista loppujen lopuksi jopa enemmän mm. lisääntyneenä sairastavuutena ja rikollisuutena? Mene ja tiedä.
Meillä on ainakin ajatus siitä, että suurituloisia verottamalla he lähtevät pois, laiskistuvat tai niitä ei ainakaan meille tule lisää. Totuutta en tiedä, mutta vain verotusta tuijottamalla asiaa ei kannata ajatella, vaan olisi hyvä ottaa myös huomioon ensimmäisen kappaleeni asiat. Kansainvälinen trendi mutu-tuntumalla on nimenomaan se, että suurituloisia tulisi/tullaan verottamaan enemmän. Olisin ihmeissäni, jos tuo trendi aiheuttaisi kaaosta tai lisäisi kansakuntien pahoinvointia. Uskon tapahtuvan päinvastoin.
Suomen kansa. Suomi. Suomen maa. Maamme. 
Termi muuten kuuluu maailman onnellisin maa. Uusimmassa raportissa tosiaan ollaan ykkösiä. Israel näyttäisi olevan nelosena mm. Norjaa ja Sveitsiä muutaman pykälän edellä. Tiedä sitten…
Useat ihmiset täällä palstalla, ihmiset omalla työpaikallani, ihmiset lähipiirissäni. Ei johtopäätökseen tarvita tutkimusta, kokemus riittää. Kokemukselle tosin et anna arvoa, kuten jo huomattiin.
Ei sanomat, vaan tekemät. Kuten sanoin aikaisemmin, työkavereista löytyy paljon lyhyempää työaikaa tekeviä. Tämän havainnointi kertoo tosiaan enemmän kuin vain sanominen, että “näin tekisin jos…”.
Positiivinen argumentti on, että ihmisille jäisi enemmän omastaan kun menoja karsittaisiin. Eikö vain?
Kannattaa googlettaa positiivinen vs normatiivinen taloustieteessä.
Noin 3000 EUR/kk ja rajaveroaste on 50%
Noin 5000 EUR/kk ja rajaveroaste on 53%
Noin 8000 EUR/kk ja rajaveroaste on 60% (59%)
Osa-aikatyö 80%:
Eli 5 → 4 työpäivää
Eli työ -20%, viikonloppuvapaa +50%
3000 EUR/kk → -600 EUR brutto; -300 EUR netto; hinta 75 EUR/vapaapäivä
5000 EUR/kk → -1000 EUR brutto; -470 EUR netto; hinta 118 EUR/vapaapäivä
8000 EUR/kk -< -1600 EUR brutto; -656 EUR netto; hinta 164 EUR/ vapaapäivä
Yksilön tilanne vaikuttaa miten hän toimii:
-onko ylipäätään mahdollista tehdä omaa työtä vajaana työviikkona?
-onko rahatilanne minkälainen, ts velkatilanne, puolison tulot, menojen määrä, yms
-henkilökohtainen asenne
-voiko pienemmillä tulotasoilla saada valtiolta “extraa”, kuten pienempiä hoitomaksuja, asumistukia, yms
Yksi asia mikä kuitenkin on selvä, kaikki raha joka kiertää valtion kautta kuluttaa sitä
-osin hallintoon / byrokratiaan eli hukkaan
-osin tehottomuuteen, eli julkiset valinnat tehdään löyhäperäisemmin ja vähemmän optimoiden kuin yksilön valinnat
-osin turhaan, eli julkinen puoli käyttää rahaa aivan turhiin asioihin
Lisäksi moraalinen puoli:
-liian korkeat verot ja julkisen sektorin ylisuuri rooli latistaa kansalaisten oma-aloitteisuutta, yritteliäisyyttä
-em vielä yhdistettynä degeneroituvaan palvelutasoihin kriittisemmissä toiminnoissa kuten erityissairaanhoidossa tuottaa suorastaan epätoivoa. Esimerkiksi - valtio suurverottaa elämän tulot, eikä vastineeksi saa sitä mitä harvoin tarvitsee kohtuulliseen aikaan
Kansan valtaosa ei Lafferin käyristä ole kuullutkaan, mutta kaikki optimoivat omalla tavallaan.
Sitä enemmän mitä korkeammat verot, ja mitä enemmän julkinen sektori tarjoaa ilmaista kivaa.
Itse kuvittelen että suhteellisen korkeilla tulotasoilla (vaikkapa > 150.000 EUR/v) tulo-optimointi ei ole äärettömän relevantti, koska tyypillisesti ylemmissä johtotehtävissä ei voi valita alle 100% työaikaa, koska sitä johtajasopimuksen perusteella ei ole.
Tosin jos
Tosin em tulotasoja ei Suomessa monikaan nauti, noin 9/10 ansaitsee <5000 EUR/kk
Itse asiassa 150.000 EUR/v ansaitsevia oli 2021 noin 34.000 kpl eli 0,7% kaikista tulonsaajista
On maamme köyhä ja siksi jää, jos kultaa kaivannet…
Kaikki raha, joka kiertää valtion kautta, kerryttää valtion kassaa. Suomen valtion. Valmiiksi velkaista kassaa. Olkoonkin, että valtion menoissa on paljon turhien himmeleiden pyörittämistä ja olkoonkin, että osa valtion verotuloistakin menee seuraavaksi primääristi ulkomaille (ainakin kehitysapu menee hyvin suurelta osin).
Kaikki raha, jolla ostat ulkomaisia tuotteita ulkomailta, ei kerrytä Suomen valtion kassaa.
-Matkustelu ulkomailla
-Ulkomaisen tuotteen ostaminen (vielä enemmän jos ostat ulkomaiselta yritykseltä).
Eiköhän siis lasketa verotusta roimasti ja toteuteta niillä rahoilla täälläkin ehdoteltuja ideoita: Ostetaan kotiin viinejä kaappeineen, purjeveneitä joilla seilataan Kreikan saaristossa tai ihan vaan lähdetään Pattayalle lomailemaan.? Näin saadaan valtion velka pienenemään?
Eiku oho, ne veronkevennysrahat hujahtikin ulkomaille 
PS: Kukin voi itse laskea/arvioida kuinka suuren osan yhden kuukauden tai vuoden menoista kuluttaa ulkomailla/ulkomaisiin tuotteisiin/ulkomaisiin yhtiöihin. Jokaikinen em. € on pois Suomen valtion taloudesta. Niin kauan kun me lapataan tätä tahtia rahaa ulkomaille, toivon, että verojakin maksetaan mahdollisimman paljon SUOMEEN. Jääpähän edes hetkeksi meidän talouteen pyörimään.
Jotta pääsen sisälle ajatusmaailmaasi kysyisin, että mitä tekisit, jos sinulle tarjottaisiin työtä, jossa olisi 1000 € / kk korkeampi kuukausipalkka nykypalkkaasi verrattuna? Ottaisitko vastaan tämän työn, jos se tarkottaisi sitä, että se vaatisi sinulta saman työpanoksen ajallisesti ja muutenkin henkisten resurssien puolelta, kuin nykyinen työpaikkais. Tämä uusi työpaikka voisi jopa tarjota sinulle uutta mielenkiintoista tekemistä uusien asioiden parissa ja ehkä jopa uusia mukavia kollegoita?
