Ja joillekin tämän palstan maailman halaajille tekisi hyvää joutua joskus kovempaan paikkaan kuin sinne omalle sohvalle. Jos Hamasille/Venäjälle tai muulle maailmalle paskasakille ei vastaa voimalla saa olla koko ajan kääntämässä poskea. Länsimaisesta viitekehyksessä näitä ei voi tulkita/ratkoa, osa porukasta kuvittelee että näiden kanssa voidaan toimia samoin kuin vaikkapa ruotsalaisten kanssa diskuteeraten. Ei voi. Maailmankuva, arvot ja koko järjestelmä on tyystin erilainen kuin meillä. Vähän sama kuin pelaisi jalkapalloa eurooppalaisin säännöin Dallas Cowboysia vastaan ilman tuomaria ja toinen puoli vyöryy päälle jefu-säännöin hartisuoja kohti keskivartaloa. Idealisti häviää tuon kerta kerrasta ja panoksena ei tällä kertaa ole urheilutulos vaan oma ja läheisten elämä.
Kotimaassa konfliktiin reagoidaan näin:
Miten Israel voisi näiden kanssa neuvotella jos Suomen johtavan sotepalvelufirman toimari laukoo tälläistä? Mitähän meno on paikanpäällä?
Kyllä se käy työstä tuokin että joutuu käyttämään kaiken energian siihen että kukaan ei pääse pakottamaan töihin. Tulee mieleen ne klo 8-16 työpaikat missä korkeintaan puolet päivästä tehdään jotain tuottavaa mutta kun työaika on kerran sovittu niin se sitten on se vaikka väkisin. Kumpi on sitten reilumpaa olla kotona työtön vai työtön työpaikalla.
Voi kun joskus näkisi sen päivän että kaikki osapuolet kunnioittaisivat naapurin uskontoa, ihonväriä tai mielipidettä eikä tarvitse heti puukottaa/pommittaa. Ja tarkoitan Kaikki. Valitettavasti näin ei tule kyllä ihan heti tapahtumaan.
Tulen nyt tähän keskusteluun hieman takavasemmalta, mutta tämänlaista työpaikkaa ei oikeasti ole olemassa joten siitä on melko turha spekuloida.
Aikaisemminkin taidettiin mainita että tuossa 2000-4000€ /kk palkkaluokassa, mihin kaikki keskituloisetkit kuuluvat, lisätienestien rajavero on vasta lähestymässä maksimia ja lisätuloja on mahdollista saada ilman aivan järkyttävää lisäpäänsärkyä lisääntyvien alaisten tai vastuiden kautta.
4000-6000€ tasolta alkaen käytännössä kaikki polut parempiin tienesteihin nostavat päänsäryn määrää merkittävästi em syistä. Tiedän tämän koska olen yksi näistä masokisteista jotka yrittävät edetä uralla. Tuo ~50% veroaste kuitenkin tekee sen, että eihän meikäläisen nyt kannata missään nimessä rehkiä minimiä enempää koska tuo käteen jäävä osuus ei ole niin suuri. Enemminkin priorisoin mahdollisuuksien mukaan erilaisia bonusmalleja, koska niistä sentään jää kerralla enemmän käteen. Verot ovat samat, mutta edes tuntuu että saa jotain vaivojensa palkaksi.
Jos meitä tässä foorumilla on nyt nopealla otoksella jo iso kasa porukkaa jotka käytännössä ovat törmänneet tuohon “Lafferin seinään”, niin tässä tuntuu olevan taas tilanne että käytäntöä ei saada toimimaan teoriassa?
Kaipa tämäkin yhden sortin politiikkaa on, venäläistä ulkopolitiikkaa. Lännen tukea Ukrainalle yritetään saada hiipumaan - ei ole sattumaa, että merikaapelin ja kaasuputken tuhot ajoittuivat juuri sopivasti samaan, kun ohjukset ja luodit viuhuvat Israelin ja Palestiinan taivaalla. Kremlin taktiselta hämmennysosastolta on lähtenyt komento, että “Annetaan niille muita murheita, että saadaan huseerata Ukrainassa, eivätkä tunge nokkaansa meidän erikoisoperaatiota sotkemaan. Ja höynäytetään vielä Härmälandiasta hönökansanedustajat, graffitihuligaanit ja muu jauhojengi, taikaseinäuskovaiset ja pilvenpolttelijat, häsläämään pystyyn lukiolaisten mielenosoituksia Suomessa, uskotellaan niille, että meillä Neuvostoliitossakin on jokaiselle lukiolaiselle valtion kustantama yksiö.” Ynnä muuta.
Tiedoksi sinne Kremliin: ei toimi. Me avustetaan Ukrainaa entistä enemmän, että saadaan teidät pysäytettyä. Kaivatte vain verta omasta nenästänne, entistä syvemmältä.
Tälläkään kertaa ei tainnut kyse olla natsikulkueista:
Surullista luettavaa miten katuturvallisuutta menetetään pikkuhiljaa myös ns. parempiosaisilla alueilla. Jos tänne halutaan saada osaavaa ja koulutettua työvoimaa (joilla usein perhe mukana), niin tämä kehitys tuskin lisää maamme houkuttelevuutta.
Kasvava väkivallan uhka näkyy myös perheiden elämässä. HS kysyi vanhemmilta rajoittavatko he esimerkiksi lastensa elämää ryöstön pelossa. ”Pystyryöstöjen” uhreiksi valikoituu usein tekijöiden ikätovereita eli nuoria. Monet lukijat kertoivat pelkäävänsä lastensa puolesta. Moni kertoi myös rajoittavansa ryöstöjen pelossa lastensa kulkemista.
Monissa perheissä lasten kanssa on vastausten perusteella sovittu, ettei merkkivaatteita kannata käyttää, ainakaan iltaisin ulkona liikkuessa. Vanhemmat ovat myös ohjeistaneet pitämään kännyköitä taskussa ja välttämään käteisen pitämistä mukana. Yksi perhe kertoi siirtyneensä kalliista merkkivaatteista vaateostoksille Prismaan. Vaatteet valitaan sen perusteella, etteivät ne ainakaan kiinnosta mahdollisia ryöstelijöitä.
Tähän on pakko kommentoida, koska tunnen paljon tapauksia joilla vuositulot ylittävät 100 t eur. Kyse ei ole mistään superihmisistä vaan työntekijöistä tai yrittäjistä, jotka eivät välttämättä edes ole akateemiseti koulutettuja tai teoreettisesti mitenkään eritysen lahjakkaita, He ovat vain perusahkeria, osa heistä tekee kyllä liikaa töitä, mutta heissä ei ole mitään sellaisia yli-inhimimillisä ominaisuuksia, joita ei keskivertotallaajalla ole.
On aika hämmentävää ja jollain tasolla masentavaakin kuunnella tämän palstan ihmisten näköalattomuutta ja ainakin itselleni tulee väistämättä mieleen, että tärkeää olisi vain uskoa itseensä ja omaan ammattitaitoonsa. Tuntuu, että suurella osalla teistä, joille verotus on suuri mörkö, on ehkä isoin ongelma kuitenkin se , että ette usko itseenne ja omaan ammattitaitoonne.
Mikä tekee Jari Sarasvuosta Jari Sarasvuon, keskilahjakkaan (hänen oma luonnehdinta itsestään) ihmisen miljonääriksi? Vastaus on pokka, ja se mitä monilta ehkä tällä palstalla puuttuu, on usko itseensä, itsetunto ja ennen kaikkea kaikkein tärkein, eli juuri tuo pokka.
Tällä em. yksinkertaisella reseptillä voi Suomessa rikastua, menestyä tai muuten vain pärjätä hyvin näilläkin veroasteilla. Usein ulkoisiin syihin vetoaminen peittää alleen sen, että yksinkertaisesti ei uskalleta ottaa riskejä elämässä, hakea omia rajoja ja luetellaan monia ulkoisia syitä tai tekosyitä sille, miksi oma tulotaso on jämähtänyt paikalleen.
Jälleen kerran voin sanoa, että tunnen paljon menestyjiä ja hyvätuloisia ihmisiä, Itse olen korkeintaan keskinkertaisuus. Useimmat teistä ovat minua fiksumpia, viisaampia ja pätevämpiä ja te pystytte menestymään ja tienaamaan tässä maassa. Vetoaminen veroasteeseen ja muihin ulkoisiin syihin on - anteeksi vaan - mielestäni tekosyy sille, että ei uskalleta ottaa edes pieniä riskejä elämäässä.
Tässä koko verotuskeskustelussa puhutaan mielestäni itse asiassa pohjimmiltaan muista asioista, kuin verotuksesta. Verotus vain käy helposti keppihevoseksi esim. sille, että ei uskalleta katsoa olisko ruoho vihreämpää aidan toisellla puolella työpaikkaa tai alaa vaihtamalla ja vieläpä paremmalla palkalla.
Miten usko itseeni ja omaan ammattitaitooni liittyy verotukseen, ja kokemukseen että verotuksen takia ei saa riittävää korvausta?
Onko esimerkkiä tällaisesta? Itse en ole huomannut kenenkään valittaaneen tulotasonsa jämähtämisestä.
Ei, ei puhuta. Sinä vain tulkitset sen niin, koska et halua ymmärtää meidän muiden mielipiteitä ja kokemuksia. Se, että tunnet menestyviä ihmisiä ei ole argumentti meidän muiden kokemuksia vastaan. Molemmat voivat aivan hyvin olla olemassa samaan aikaan.
Oletan nyt että tämä keskustelupalstatyylinen formaatti viestiä kärjistää sanomaasi, koska viestiäsi voi nyt vastaavasti tulkita että kyllä teidän nyt vaan pitää tehdä kovemmin töitä ja hyväksyä nöyrästi kaikki reunaehdot mitä teille on annettu, on siinä taloudellisesti järkeä tai ei, ja ei saa yhtään optimoida tätä yhtälöä koska meillä on kaikki niin hyvin ja valtio tietää paremmin. Ja Jari Sarasvuo myös.
Tässä tehdään melko vahvoja oletuksia meidän kanssakeskustelijoiden taustoista, eli että meillä ei olisi yrittäjätaustaa, meillä ei olisi draivia menestyä, tai että emme ottaisi riskejä työelämässä tai vapaa-ajalla.
Tulot ja verotus on vain yksi optimoitava tekijä yhtälössä. Sen vaikutus on henkilökohtaiseen motivaatioon on luonnollisesti yksilöllistä. Mutta jos millään tavalla vastaa oman, tiiminsä, liiketoimintayksikkönsä tai yrityksensä tuottavuudesta, joutuu laskemaan rajahyötyä ja kustannusta tehdyille työtunneille. Jos sitä ei tee niin kyse ei ole liiketoiminnasta vaan enemmän harrastuksesta.
Nyt jos meillä on älykkäitä ihmisiä jotka osaavat laskea, ja julkisesti tuovat esille että täällä kotimaassa verotus on selkeä kiila joka vaikuttaa tuohon yhtälöön, niin puhe jostain näköalattomuudesta ja uskon puutteesta menee komeasti metsään?
P.S. Jos nostaa Jari Sarasvuon esimerkiksi tässä kontekstissa, niin kannattaa ensin käydä verokoneessa katsomassa mikä Jarilla on palkkatulojen ja pääomatulojen suhde tuloista…
Jatkokysymys on, oletko omassa yrityksessäsi töissä vai ulkopuolisella työnantajalla ?
Kehitysehdotus palstalle: nämä veroista kirjoittelut voisi siirtää omaan ketjuunsa ja politiikkaketjussa käsiteltäisiin tärkeämpiä kysymyksiä, esim huoltosuhteen kehittyminen, segregaatio, kirjastoverkon säilyttäminen , lehdistön tuki jne.
Toistan, yrityksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten valtio/kunta verottaa. Mutta voin vastata jos jotain keksit kuitenkin tähän. Ulkopuolisella.
Verotuskeskustelu taas on mielestäni todella vahvasti kytköksissä politiikkaan, esim. vaikka juuri huoltosuhteen kehittymiseen, jonka itsekin mainitsit.
Verot ovat hyvin tärkeä poliittinen kysymys. Paljonko niitä keneltäkin kerätään ja millä perusteilla, mihin verorahat käytetään. On selvästikin olemassa koulukunta, jonka mielestä verotuksen ensisijainen tehtävä on tuloerojen tasaus. Meidän yksilönvastuuta puolustavien liberaalimpien kansalaisten mielestä taas on niin, että verotuksen tarkoitus on yhteisten asioiden hoito, aivan kuten politiikankin. Ollaan siis politiikan ydinkysymyksessä.
Pyrkimällä pääsemään eroon tuloeroista äärimmäisellä veroprogressiolla tapetaan kannustavuus ja torpedoidaan kansakuntamme menestys. Se on väärä suunta, meitä pitäisi kannustaa vastuunottoon ja kehittymiseen. Se ei ole vastuunottoa, että verotetaan muita ihmisiä mahdollisimman ankarasti ja “investoidaan” ne rahat ihmisten passivoimiseen. Sillä kaivetaan kuoppaa tulevaisuudelle ja niille ihmisille, joiden vastuulle yhteiskunnan velkalasti jää. Velkarahoitteiseen “hyvinvointimalliin” tuolla nimittäin päädytään, harmillisesti vain se hyvinvointi tapetaan sivutuotteena.
Mikä teidän mielestä selittää tilanteen Tanskassa, jossa selvästi Suomea suurempi kokonaisveroaste ja samalla talous- ja tuottavuuslukemat ovat korkeammat Suomeen verrattuna?
Höpö höpö näille kirjoituksille, missä yritetään jakaa olkiukkoilulla “meihin” ja “muihin”. Varsinkin tuo esiintyminen yksilönvastuuta puolustavana liberaalina on erikoista, kuka antoi jollekin nettikirjoittajalle oikeuden määritellä tai kertoa mitä se sisältää tai mitä siihen kuuluu? Ei kukaan, on vastaus, eikä sitä avoimessa debatissa kukaan luovutakaan.
Jossain kuplassa toki voi ajatella että ollaan vain me ja muut, mutta verotukseen löytyy esim. Suomen puolueilta erilaisia kantoja, joten verojärjestelmän rakenteesta on useampia erilaisia tavoitteita puolueiden kautta.
Tämä verojenkäsittelyn voisi siirtää oman otsikkonsa alle, sillä voisi jokainen asiasta kiinnostunut osallistua.
Ei se nyt taida olla selvästi Suomea korkeampi, vaan ymmärtääkseni samaa tasoa. Noita jonkin verran hämärtää se, että miten vaikkapa eläkemaksut verrataan. Joka tapauksessa, hyvä kysymys, koska ainakaan Tanskassa ei ole merkittävästi Suomea matalampi verotaso. Eli olisi mielenkiintoista tutkia, että missä asioissa systeemitasolla Suomi ja Tanska sitten eroavat? Tanskassahan on esim. olematon työntekijän palkkaamisen riski (lue: irtisanomissuoja) ja todella korkea työllisyys.
Mutta yleisesti kauempaa katsottuna Suomi ja Tanskahan ovat molemmat korkean tuottavuuden, korkean verotuksen ja korkean vapauden maita koko maailman tasolla.
Onko sitten nyt niin, että sinun mielestäsi näitä yhteisiä asioita ei hoideta?
Sekin on lopulta mielipideasia, että mikä on ns. yhteinen asia. Laissez-faire liberaalien mielestä valtion ainoa tehtävä on suurin piirtein järjestää oikeusjärjestelmä ja puolustus, kun taas vasemmistolaisempi mielipide lienee se, että yhteisiin asioihin sisältyy monia muitakin asioita, kuten esimerkiksi erilaiset julkiset palvelut. Tällä palstalla monesti puhutaan siitä, että verorahat menevät “turhuuksiin” jotka “eivät valtiolle kuulu”. Ja se on ihan OK mielipide, kunhan myönnetään että se nimenomaan on mielipide, eikä mikään absoluuttinen fakta.
Mielestäni on kuitenkin hyvä katsoa laajempaa kuvaa. Meidän pohjoismaalainen hyvinvointisysteemi on luonut yhteiskunnan, jossa mahdollisimman pieni määrä ihmisiä esimerkiksi elää köyhyydessä ja jossa mahdollistetaan se, että kaupan kassasta tulee pääministeri. Jos sen hinta on se, että joku ei palkkatyöllä saa ostettua Porchea tai isompaa taloa, niin kelpaa mulle. Verrataan tätä esimerkiksi yksilöllisyyden mallimaa USAan, jossa verotus on minimoitu ja julkiset palvelut sitä myöten ajettu alas, jossa köyhyys ja kadulla asuvat ihmiset ovat valtava ongelma. Siellä menestyjät todellakin rikastuvat, mutta luokkayhteiskunta myös luo näköalattomuutta laajasti. Toki sellainen systeemi hyödyttää niitä, joiden mielestä Atlas Shrugged on maailman paras kirja. Minun mielestäni meidän systeemimme on parempi, joskin ei tietenkään täydellinen.
Ei toki. Mun mielestä siis koko verojen keruun tarkoitus on yhteisten asioiden hoitaminen, ja tokihan niitä rahoja siihen käytetään, niin kuin pitääkin. Kysymys on, miten paljon vastuuta kannattaa siirtää terveiltä, työkykyisiltä yksilöiltä valtiolle tai kunnille verorahoilla tehtäviksi. Haluaisin, että raha riittää maksuttomaan koulutukseen ja sairaiden sekä muiden apua tarvitsevien hoitoon. Sen sijaan multa ei kannata kerätä verorahaa, jolla maksetaan esim. mun sähkölasku, semmoiset asiat kannattaa jättää mun omalle vastuulle ja jättää verottamatta sen verran, että pystyn itse sähkölaskuni maksamaan.