Miksei muuten sdp vetoinen hallitus ole koskaan ottanut näitä käyttöön? Viime hallituksen vasemmistoenemmistö olisi ollut täydellinen paikka?
Jos äänestäjät haluavat ne parhaat puolet käyttöön ja hallitus ei sitä tee, niin sitten varmaan tehdään kuten missä tahansa muissakin asioissa, eli sdp alkaa sitten vaan ajamaan niitä ja halukkaat äänestää, ei kai siinä sen kummempaa.
Hyvä pointti muuten. Sitä pitää kysyä niiltä. Ehkä he hyökkäävät ensi kerralla työnantajapuolta vastaan yhtä suurella tarmolla kuin oikeistohallitus työntekijöitä vastaan. 
Section 59 If an organisation, which is bound by a collective agreement, or a superior organization has organized or caused illegal industrial action, damages cannot be imposed on an individual employer or employee because he has participated in the action.
Compensation cannot be imposed on an employee if, with the approval of his organization, he has refused to perform work that the employer has demanded in accordance with section 34, second paragraph.
Kyllä tuo minusta näyttää siltä, ettei yksilö joudu liiton järjestämistä laittomista lakoista korvausvastuuseen.
Ne kaikkein köyhimmät joilta leikataan eniten poistui Persujen rivistä takavasemmalle, miettimään miten tuli tehtyä virhe äänestyksessä. Mutta ne on varmaankin olleet Persujen omissa laskelmissa jo mukana etukäteen tiedettyinä menetettyinä tapauksina säästöjen jälkeen.
Googlasin kun asia kiinnosteli, ei aivan tuorein, mutta ei hirveän vanhakaan.
– Suomi on muiden pienten Pohjoismaiden alapuolella menetetyissä lakkopäivissä tuhatta palkansaajaa kohden, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.
Ruotsi on toista maata. Erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan syy on se, että Ruotsin työlainsäädäntö antaa luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille hyvin vahvan aseman paikallisissa kiistoissa ja neuvotteluissa.
– Minusta itse asiassa Ruotsi on Pohjoismaiden joukossa se poikkeus, eikä suinkaan Suomi, sanoo Tapio Bergholm.
Bergholm muistuttaa, että myös Ruotsin irtisanomissuojalaki ja myötämääräämislaki ovat työntekijäpuolelle edullisempia kuin vastaavat Suomessa.
– Siksi Ruotsista puuttuvat meille tyypilliset lyhyet yt-neuvotteluiden ja joukkoirtisanomisten yhteydessä tapahtuvat ulosmarssit, sanoo erikoistutkija Tapio Bergholm.
Yleensä nämä asiat tuppaa menemään niin ettei se ilmiselvä asia yksin määrää tilannetta. Tanskan mallissa on muutakin kuin lyhyt ansiosidonnainen, ruotsissa on muutakin eroa kuin sakko laittomista lakoista.
Ehkä laittomien lakkojen säätäminen rangaistaviksi loisi välittömästi maanpäällisen paratiisin, tai sitten ei.
Tämä on ihan normaalia meillä konsulteilla. Itse nyt tehnyt 7-17 päiviä pari viikkoa kun työkuormaa vaan on kertynyt. Pidän sitten pidemmät lomat yms. plussilla. Pitäisi olla ihan normaalia joustoa kaikille.
Eihän siinä ole mitään ongelmaa jos asia on sovittu etukäteen ja kaikki tietää töihin mennessään mihin on ryhtymässä. Kyseisessä tapauksessa työnantaja yrittää määrätä sitä “joustoa”. Eipä se asia toimi toisin päinkään. Jos työntekijä ilmoittaa yhtäkkiä, että hän tekeekin 20h viikkoja oman mielensä mukaan niin vaaditaanko samalla tavalla joustoa? Kyllä se on parempi, että kunnioitetaan sitä mitä on sovittu. Jos joku sopinut työsopimuksella 40h viikot niin sillä mennään ja yli menevä osuus on ylityötä, josta joustoja kaipaava työnantaja maksaa korvauksen.
Ruotsin ongelma on tasan se että pakolaisia on otettu todella paljon, enemmän kuin muihin pohjoismaihin yhteensä. Samoin varmaan myös matalapalkkaista maahanmuuttoa. Eikä Ruotsalaisella yhteiskunnalla ei ole ollut kykyä hoitaa tällaista määrää ja seuraukset ovat nähtävissä. Toisekseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia on naapurimaassa siloiteltu, selitetty parhain päin, toivottu parasta tai jätetty ihan vaan hoitamatta, liian paljon ja liian kauan.
Ei tietenkään yksi asia sitä määrää. Meillä on monta asiaa pielessä liittyen työ- ja lakkolainsäädäntöön. Mutta Suomessa laittomien lakkojen sanktiottomuus on poikkeuksellista. Ainakaan vuosituhannen alussa missään muussa pohjoismaassa ei ollut lakkojen sanktiomaksulla ylärajaa, kuten Suomessa yhä on. Siis liittojen sanktioilla. Yksittäinen lakkoilija ei saa mitään seuraamusta.
Hallitus ei ole tätä ylärajaa poistamassa, mutta kasvattamassa moninkertaiseksi, noin 32k:sta 150k:hon. Monilla liitoilla on kymmenien miljoonien omaisuus pelkästään osakkeissa, joten eipä tuollainen 150k sanktiokaan kauheasti missään tunnu, mutta onpahan jotain. Talous on tässä keskeinen tekijä, sillä siinä kohtaa kun raha lakkoavustuksiin alkaa loppua, loppuu myös into lakkoiluun.
Jos on joustotunteja ja ei kiirettä, niin ei tuommonen 20h viikot mitenkään ihmeellinen asia ole vain ilmoittamalla ole hoitaa. Tietysti pitkänajan tuntimäärä menee sopimuksen mukaisesti.
Joustot on se korvaus, eikö? Saat pitää tehdyt tunnit muuna aikana pois. Eri asia olisi tietenkin jos vaadittaisiin tekemään enemmän, ilman että saat vastaavasti rahaa tai aikaa takaisin.
Sfinskin kirjoitus nyt täysin tuomittava ole mutta maininta “pitkän aikavälin” tunnit ei oikein innosta. Palkkakauden, eli yleensä 1kk sisällä tapahtuvat joustot ovat ehkä ihan ok, mutta pidemmät ei oikein taida toimia. Mitäköhän vuokraisäntä tuumaisi jos soittaisin ja kertoisin maksavani vuokran Helmikuussa kun tunnit on tasattu ? Itseäni ei ole tuommoiset joustot koskaan pelottaneet, mutta on niillä saatu myös hlö kohtaisia etuja, esim lomat saan aina kun haluan ja saikkulappuja ei ole tarvinnut toimittaa vuosiin
Siis onko jossain ongelmia joustotuntienkin kanssa? Omassa duunissa on käytössä liukumat, enkä ole kuullut, että kenelläkään olisi ollut ongelmia niiden kanssa. Suurimmalla osalla kavereista sama homma ja ei ongelmia. Laskutettavaa työtä tekevillä konsulteilla on mun kokemuksen mukaan ollut vähiten mahdollisuuksia sovittaa joustoja, mutta on ne sielläkin onnistuneet, vaikkei ihan yhtä ilmoitusluonteisesti, kuin muualla. Ja toki työntekijät juttelevat aina itse ensin duunikavereiden kanssa, että milloin olisi sopiva aika ja että eivät pidä samana päivänä kaikki, jne. Osa porukasta jatkaa välillä lomiaankin viikolla jouston voimin.
Ei näissä olekaan mitään ongelmaa jos pelisäännöt on etukäteen sovittu. Kritisoin sitä, että toinen osapuoli yrittää muuttaa sopimusta määräämällä. Eri aloilla ja työpaikoilla on erilaiset käytännöt ja sopimukset. Sopimuksia voidaan tietysti yhdessä muuttaa, mutta kyllä siihen tarvitaan molempien osapuolien suostumus eikä mitään sanelua.
Esim meillä on käytössä normi 8h päivät ja 40h viikko. Jos työnantaja tarvitsee kiireellisiin tilauksiin tai muuten vaan ylitöitä niin kyllä se maksaa mukisematta ylityökorvaukset ja toisinaan ekstraa jos ei muuten löydy tekijöitä. Ei siellä olisi ainuttakaan tekijää vähään aikaan jos alkaisivat ehdottelemaan jotain “tehkää 5 lauantaita töitä niin siitte viikon vapaata joskus kun meille sopii”- tyyppistä kuningasideaa.
Eli toisin sanoen asiat voitaisiin sopia työpaikoilla = paikallinen sopiminen. Se nimenomaan vastaa tuohon eri alojen ja työpaikkojen erilaisten käytäntöjen ja toimintaympäristöjen haasteisiin.
Välilä vähän kevyempää sisältöä tähän ketjuun. Vaalien alla persujen Miko Bergbom ja kumppanit laittoivat liikkeelle bensaveron puolittamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen ja vaalikampanjaa tehtiin puolueen toimista bensanhintakärjellä muuutenkin.
Kansalaisaloite on tulossa eduskunnan käsittelyyn, mutta Bergbom ei enää lupaa äänestää sen puolesta, vaan ottaa asiaan kantaa vasta vasta valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Populisimia parhaimmillaan!
Taikasana on sopiminen. Ei tällaiset ehdotukset voi olla syy nousta takajaloille ja haastaa riitaa. Joustot hyödyttävät sekä yrityksiä että niiden työntekijöitä. Työntekijöiden joukossa on aina niitä, joille tällainen malli sopii oikein hyvin. Kaikille ei sovi ja sekin on tietenkin hyväksyttävä.
Isoissa hankkeissa ja projekteissa tällainen on ollut arkipäivää jo ties kuinka pitkään. Ei tunteja katsella silloin, jos hätä on kädessä ja pöydällä on sopimussakot ja muut sanktiot, joista kärsii koko yritys tekijöineen.
Ay-liikkeen elinehto on pitää jostain 40h viikosta ja 8h työpäivästä kiinni ja “suojella” työntekijöitä. Ainoa vaan, ettei kukaan sellaista suojelua oikeasti kaipaa. Eivät tämän vuosituhannen työntekijät ole enää mitään tyhmiä vasaranheiluttajia, joille jonkun pitää kertoa oma parhaansa.
Poikkeuksia on tietenkin myös työnantajissa. Mutta sopimiseen kykenemättömät työnantajat eivät työvoimapulan koko ajan pahentuessa ole kovin pitkään kestävä ongelma. Hyvät yhtiöt pitävät hyvistä työntekijöistään huolta.
Millä tapaa tällainen joustaminen hyödyttää tehtaan työntekijää jonka tehtävänä on pitää linja pyörimässä 8h päivästä? Tilanne on toki erilainen projektitöissä tai paljon vaihtelevuutta sisältävissä toimissa, joissa jäykät työajat aiheuttavat helposti paljon tyhjäkäyntiä ja odottelua. Sellaisia eivät kuitenkaan kaikki tee, eivät varsinkaan AY-liikkeen perinteisesti edustamat duunarit. Palkattomilla ylitöillä saa toki jokainen kilpailla jos siltä tuntuu, mutta ei minusta pidä ihmetellä jos siitä kanssatyöntekijät suuttuvat.
Heität epämääräisiä kommentteja idänpolitiikan linjausten säilymisestä, kun keskustelua käytiin Paasikiven-Kekkosen linjasta, joka päättyi sen maan hajoamiseen, jota varten Paasikivi-Kekkosen linjaukset aikanaan tehtiin.
Et tuo esille lähteitä, jotka toisivat taustaa näkemyksillesi, mutta olet valmis arvostelemaan lukuisia kirjoja suomen itsenäisyyden ajasta Neuvostoliiton hajoamiseen asti kirjoittanutta valtiotieteiden tohtoria ja hengissä olevaa kylmän sodan aikalaista siitä, että hän ei ole “ulkopolitiikan tutkimuksessa akateemista kärkikaartia”. Olisi mukava kuulla mikä se “kärkikaarti” nyt sitten on. Se anonyymi yliopistojengikö, joka arvosteli Tarkan näkemystä 2000-luvun jälkisuomettumisesta Halosen syleillessä entistä aikaa siten, ettei Angela Merkel suostunut enää kättelemään häntä?
Halosen suhtautuminen Venäjään oli osoitus huonosta johtajuudesta. Hän ei nähnyt Venäjän kehitystä vaikka se lyötiin hänen naamansa eteen. Hän ei tuominnut Venäjän tekoja, vaikka kaikki muut niin tekivät. Hän oli omalla toiminnallaan Putinin politiikan läntinen tukija, jonka seuraukset näemme nyt Ukrainassa. Hän levitti sanomaa ystävällisestä itänaapurista kaikille suomalaisille vaikka todellisuus oli koko 2000-luvun alun aivan toinen. Hän oli merkittävä auktoriteetti erittäin huonossa päätöksessä, jonka vuoksi armeijallamme ei ole käytössä jalkaväkimiinoja.
Suurlähettiläs Patokallio totesi kommentoimassasi uutisessa, että Suomen puolustuksen tarpeet olivat presidentti Haloselle toissijaisia.
Toit keskusteluun myös Naton. Natoon liittymistä ei pitänyt juuri kukaan poliitikko tärkeänä vuosituhannen alussa etenkin, kun maamme puolustusvoimat tehtiin Nato-yhteensopiviksi vuosituhannen alun aikana ja Naton ovet olivat väitetysti “avoimet kaikille”. Se kuuluisa Nato-optio…
Harmi, että jätit kirjoituksesi perustelemattomien mielipiteiden tasolle ja toteat, että “ei lisättävää”. Aihe on mielenkiintoinen. Toivottavasti joku tämän vuosituhannen “tarkka” päätyy tutkimaan Tarja Halosen intressejä ja hänen johtamaansa, Venäjän johdateltavissa edelleen olevaa, Suomen ulkopolitiikkaa.
Itse asiassa lupaa äänestää omaa kansalaisaloitettaan vastaan, tai vähintään ei aio äänestää sen puolesta:
Bergbom sanoi opposition edustajien toistuvien vaatimusten jälkeen suoraan, ettei mahdollisessa äänestyksessä tukisi itse liikkeelle panemaansa kansalaisaloitetta.
Oh the irony No, saahan sitä mielipidettään muuttaa kun tilanne sitä vaatii 
Hyvä meininki, Tiku ja Taku