Toistan, yrityksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten valtio/kunta verottaa. Mutta voin vastata jos jotain keksit kuitenkin tähän. Ulkopuolisella.
Verotuskeskustelu taas on mielestäni todella vahvasti kytköksissä politiikkaan, esim. vaikka juuri huoltosuhteen kehittymiseen, jonka itsekin mainitsit.
Verot ovat hyvin tärkeä poliittinen kysymys. Paljonko niitä keneltäkin kerätään ja millä perusteilla, mihin verorahat käytetään. On selvästikin olemassa koulukunta, jonka mielestä verotuksen ensisijainen tehtävä on tuloerojen tasaus. Meidän yksilönvastuuta puolustavien liberaalimpien kansalaisten mielestä taas on niin, että verotuksen tarkoitus on yhteisten asioiden hoito, aivan kuten politiikankin. Ollaan siis politiikan ydinkysymyksessä.
Pyrkimällä pääsemään eroon tuloeroista äärimmäisellä veroprogressiolla tapetaan kannustavuus ja torpedoidaan kansakuntamme menestys. Se on väärä suunta, meitä pitäisi kannustaa vastuunottoon ja kehittymiseen. Se ei ole vastuunottoa, että verotetaan muita ihmisiä mahdollisimman ankarasti ja “investoidaan” ne rahat ihmisten passivoimiseen. Sillä kaivetaan kuoppaa tulevaisuudelle ja niille ihmisille, joiden vastuulle yhteiskunnan velkalasti jää. Velkarahoitteiseen “hyvinvointimalliin” tuolla nimittäin päädytään, harmillisesti vain se hyvinvointi tapetaan sivutuotteena.
Mikä teidän mielestä selittää tilanteen Tanskassa, jossa selvästi Suomea suurempi kokonaisveroaste ja samalla talous- ja tuottavuuslukemat ovat korkeammat Suomeen verrattuna?
Höpö höpö näille kirjoituksille, missä yritetään jakaa olkiukkoilulla “meihin” ja “muihin”. Varsinkin tuo esiintyminen yksilönvastuuta puolustavana liberaalina on erikoista, kuka antoi jollekin nettikirjoittajalle oikeuden määritellä tai kertoa mitä se sisältää tai mitä siihen kuuluu? Ei kukaan, on vastaus, eikä sitä avoimessa debatissa kukaan luovutakaan.
Jossain kuplassa toki voi ajatella että ollaan vain me ja muut, mutta verotukseen löytyy esim. Suomen puolueilta erilaisia kantoja, joten verojärjestelmän rakenteesta on useampia erilaisia tavoitteita puolueiden kautta.
Tämä verojenkäsittelyn voisi siirtää oman otsikkonsa alle, sillä voisi jokainen asiasta kiinnostunut osallistua.
Ei se nyt taida olla selvästi Suomea korkeampi, vaan ymmärtääkseni samaa tasoa. Noita jonkin verran hämärtää se, että miten vaikkapa eläkemaksut verrataan. Joka tapauksessa, hyvä kysymys, koska ainakaan Tanskassa ei ole merkittävästi Suomea matalampi verotaso. Eli olisi mielenkiintoista tutkia, että missä asioissa systeemitasolla Suomi ja Tanska sitten eroavat? Tanskassahan on esim. olematon työntekijän palkkaamisen riski (lue: irtisanomissuoja) ja todella korkea työllisyys.
Mutta yleisesti kauempaa katsottuna Suomi ja Tanskahan ovat molemmat korkean tuottavuuden, korkean verotuksen ja korkean vapauden maita koko maailman tasolla.
Onko sitten nyt niin, että sinun mielestäsi näitä yhteisiä asioita ei hoideta?
Sekin on lopulta mielipideasia, että mikä on ns. yhteinen asia. Laissez-faire liberaalien mielestä valtion ainoa tehtävä on suurin piirtein järjestää oikeusjärjestelmä ja puolustus, kun taas vasemmistolaisempi mielipide lienee se, että yhteisiin asioihin sisältyy monia muitakin asioita, kuten esimerkiksi erilaiset julkiset palvelut. Tällä palstalla monesti puhutaan siitä, että verorahat menevät “turhuuksiin” jotka “eivät valtiolle kuulu”. Ja se on ihan OK mielipide, kunhan myönnetään että se nimenomaan on mielipide, eikä mikään absoluuttinen fakta.
Mielestäni on kuitenkin hyvä katsoa laajempaa kuvaa. Meidän pohjoismaalainen hyvinvointisysteemi on luonut yhteiskunnan, jossa mahdollisimman pieni määrä ihmisiä esimerkiksi elää köyhyydessä ja jossa mahdollistetaan se, että kaupan kassasta tulee pääministeri. Jos sen hinta on se, että joku ei palkkatyöllä saa ostettua Porchea tai isompaa taloa, niin kelpaa mulle. Verrataan tätä esimerkiksi yksilöllisyyden mallimaa USAan, jossa verotus on minimoitu ja julkiset palvelut sitä myöten ajettu alas, jossa köyhyys ja kadulla asuvat ihmiset ovat valtava ongelma. Siellä menestyjät todellakin rikastuvat, mutta luokkayhteiskunta myös luo näköalattomuutta laajasti. Toki sellainen systeemi hyödyttää niitä, joiden mielestä Atlas Shrugged on maailman paras kirja. Minun mielestäni meidän systeemimme on parempi, joskin ei tietenkään täydellinen.
Ei toki. Mun mielestä siis koko verojen keruun tarkoitus on yhteisten asioiden hoitaminen, ja tokihan niitä rahoja siihen käytetään, niin kuin pitääkin. Kysymys on, miten paljon vastuuta kannattaa siirtää terveiltä, työkykyisiltä yksilöiltä valtiolle tai kunnille verorahoilla tehtäviksi. Haluaisin, että raha riittää maksuttomaan koulutukseen ja sairaiden sekä muiden apua tarvitsevien hoitoon. Sen sijaan multa ei kannata kerätä verorahaa, jolla maksetaan esim. mun sähkölasku, semmoiset asiat kannattaa jättää mun omalle vastuulle ja jättää verottamatta sen verran, että pystyn itse sähkölaskuni maksamaan.
Ei se ihan olkiukkoilua ole, tuo “verotuksen ensisijainen tarkoitus on tuloerojen tasaaminen” oli ihan suora lainaus yhdeltä ystävältäni, joka edustaa HY:n tiedostavia opiskelijoita. Toki voi olla, että mukana on pientä provokaatiota ja ironiaa, nykymaailmassa tämmöisen vanhemman sedän on vaikea ymmärtää enää, milloin ihmiset ovat tosissaan ja milloin eivät, senkin vuoksi lienee parempi keskustella kuin olla keskustelematta.
Kuka antoi kaltaiselleni nettikirjoittajalle oikeuden määritellä ja kertoa, millä perusteella pitää itseään yksilönvastuuta puolustavana liberaalina? Se oikeus tulee perustuslaista, samasta laista, joka antaa muillekin oikeuden olla, mitä mieltä haluaa ja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Lisäksi olen maksellut veroja elinaikanani niin paljon, että se antaa minulle mielestäni jonkinlaisen moraalisen oikeuden ottaa kantaa, mihin verorahoja tulee käyttää ja mihin ei.
Jos lainaat, niin lainaa rehellisesti äläkä spinnaa. Alkuperäinen meni " kuka antoi jollekin nettikirjoittajalle oikeuden määritellä tai kertoa mitä se sisältää tai mitä siihen kuuluu? Ei kukaan, on vastaus, eikä sitä avoimessa debatissa kukaan luovutakaan."
Tuossa puhutaan käsitteestä ja sen konsensus mielipiteestä. Ei sinun oikeudestasi määritellä omalta kohdaltasi mitä vain haluat.
Olkiukkoilua oli aiempi kirjoitus ja verotus ei tosiaan ole Suomessakaan vain kahden vaihtoehdon välillä valitsemista. Esimerkiksi keskustalla, kokoomuksella ja demareilla on keskenään erilaiset tavoitteet verotuksen rakenteelle. Ja ko. puolueiden sisälläkin löytyy sisäisiä linjaeroja.
Oikein päätelty. Suomi on moniarvoinen yhteiskunta, ja lisäksi vieläpä demokratia. Eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä, ja niin on eri yksilöilläkin. Verotus ja verorahojen käyttö on hyvin keskeinen osa politiikkaa, yhteisten asioiden hoitoa. Kestävyysvaje on todellinen, koko ajan kasvavan velkasaldon korot ovat pois niistä tarpeista, joita samoilla verorahoilla voisimme hoitaa ilman kasvavia korkokulujamme.
Nämä velkojen ja niiden korkojen vastuut ovat tuttuja meistä monille ihan henkilökohtaisesta taloudenhoidostamme, näin ollen monille meistä ei tunnu ollenkaan vaikealta ymmärtää, että tulojen ja menojen pitäisi olla oikeassa suhteessa keskenään, ja velkoja ja korkoja ei voi aina vain panna muiden harteille, saati, että olisi kohtuullista jättää niitä surutta perillisten maksettavaksi. Omalta osaltani olen jo päässyt niin onnelliseen asemaan, että hyvin todennäköisesti pärjään, ja jos hyvinvointivaltio raunioitetaan Suomessa, on jo useampia uusia kotipaikkavaihtoehtoja pohdittuna. Suomi ei ole irrallaan muusta maailmasta, vaan meidän pitää ansaita työpanos ja taloudellinen panos niiltä työkykyisiltä, työhaluisilta ja maksukykyisiltä, jotka saavat itse päättää, missä asuvat. Ja mulla on lähtövalmius niin hyvä, että siinä vaiheessa, kun sosialistit ehtivät panna rajat kiinni ja sosialisoida kaikilta kaiken, olen jo muualla.
Tankassa Suomea korkeampi verotusaste johtuu osin korkeasta ALVista. Eli siellä toki verotetaan muutenkin paljon, mutta verotuksen painopiste on parempi kuin Suomessa. Eli verotetaan enemmän kulutusta kuin ansiotuloja verrattuna Suomeen. Tällä on vähemmän passivoiva vaikutus kuin Suomen verotuksella. Toki sielläkin luultavasti verotusta viilaamalla voisi mennä vieläkin paremmin.
Tukeeko tämä ajatustasi siitä, että verotuksen painopiste on parempi Tanskassa? Nähtävästi keskituloista verotetaan Suomessa kevyemmin kuin Tanskassa ja suurituloista about saman verran. Erittäin suurituloisten osalta sitten Suomessa hiukan kireämpi Tanskaan nähden.
Valitettavasti tuossa ei näy se ALV. Se kyllä kiinnostaisi, mikä on se koko totuus, eli jossa on otettu sekä tulojen että kulutuksen verotus huomioon.
Tanskaan verrattaessa on hyvä muistaa sekin, että maa on pinta-alaltaan reilut 10% Suomen pinta-alasta. Sielä ilmeisesti tehdään hyvin saman tyyppistä aluepolitiikkaa kuin Suomessa ja pyritään pitämään koko maa asuttuna ja kilpailukykyisenä. Se on tietenkin helpompaa ja halvempaa pienemmässä maassa.
Vasemmiston yleinen narratiivi on että hyvin korkea verotus on synonyymi hyvinvointiyhteiskunnalla. Kun kokonaisveroasteessa olemme sijalla 5/40 kaikista OECD-maista niin ei kai pointti voi olla että on 4 maata jossa se on vieläkin korkeampi.
Ei se kansalaisten passivoiminen, yritteliäisyyden lannistaminen ja velkaantuminen sillä lopu että vielä vähän nostaisimme veroa, ja saavuttaisimme ylpeänä sijan #1?
Toinen näkemys on priorisointi, keskitytään julkisen sektorin tekemisesä merkityksellisiin asioihin eikä kaikenlaiseen kivaan erilaisille sidosryhmille budjetin kautta.
Ja niitä merkityksellisempiäkin asioita voi tehdä oikeammin, paremmin ja tehokkaammin.
En sano että linkin takaa löytyy oikeanlainen ratkaisu verorasitteeseen ja velkaantumisen lopettamiseen, mutta esimerkkinä vaan että jotain voisi yrittää marginaalisen puuhastelun sijaan.
Ovatko Tanskan kansalaiset passivoituneita ja yrittäjät lannistuneita?
Eivät varmaankaan ole, taitavat yrittää sellaista politiikkaa jolla joka ei passivoi, lannista ja julkinen talous on tasapainossa.
Monethan ovat puhuneet kateellisena että Suomeen pitäisi saada demarit Tanskasta ja Ruotsista, en tiedä onko siinä perää mutta ainakin noissa maissa talous- ja tasapainomielessä siellä pärjätään.
Eli ei Suomen ongelmat kuten siedettävät terveydenhoitojonot jne ole siitä kiinni että oltaisiin verottaja numero yksi-
Tällaista politiikkaa voi siis mielestäsi harjoittaa vaikka kokonaisveroaste olisi OECD-maiden korkein ja veroprogressio suurinpiirtein Suomen tasolla? Passivointi, lannistaminen ja korkeat verot eivät liitykään toisiinsa?
Pisti sen verran vihaksi tuo ysikymppisen vanhuksen puukottaminen, että jatkan vielä hetken aiheesta. Minä en usko, että pelkällä viranomaistoiminnalla tätä asiaa saadaan kuriin (enkä nyt siis edes mene maahanmuuttoon, joka on se juurisyy), vaan yhteiskunnan pitää laajana rintama asettaa stoppi ja nollatoleranssi tuollaiselle toiminnalle. Hienoa, että tuossa tapauksessa joku pariskunta oli tullut väliin ja ilmeisesti siksi ryöstö/pahoinpitely oli keskeytynyt. Tämä on mielestäni väistämättä tärkeä osa ratkaisua. Eli kun keppostelijat ryöstävät bussissa, julkisella paikalla tms. nuorilta vaatteita tms. niin koko bussin, kaikkien ohikulkijoiden tulee puuttua asiaan ja osoittaa, että tämä ei vain täällä käy. Ymmärrettävästi monella on pelko siitä, että puuttumisesta joudut itse joko syytteeseen, tai väkivallan kohteeksi, mutta jos tätä ei tehdä, niin “pelko on voittanut” ja keppostelijat voivat jatkaa röyhkeitä kepposiaan, koska tietävät että kukaan ei kuitenkaan puutu asiaan (ja poliisi ei ehdi paikalle).
Poliittisesti asiaan voidaan ainakin vaikuttaa viestimällä (ihan lainsäädännönkin kautta), että vääryyksiin puuttuminen ei johdata sinua pulaan.
Niin, joo, Hesari uutinen vielä: