Haluaisin aloittaa tällä kuvalla
Postauksellasi on 28 tykkäystä. Mikäli inderesin klikkilaskuri ei ole ihan hajalla, linkin on avannut 2 ihmistä. Minä ja oletettavasti toinen on
@Hawkmountdiver. Onko tosiaan niin, että kukaan muu ei ole edes kehdannut avata itse raporttia? Huh.
Enivei, muutamia mietteitä tästä raportista joka postataan tänne aivan liian usein mielestäni väärillä saate sanoilla. (Varoitus, jonkinlaista tajunnanvirtaa edessä)
1
Artikkeli on hyvin obtuusi metodologialtaan. Pohja teoria ei ole aivan Hawkin laittama vaan ennemmin tämä https://eml.berkeley.edu/~saez/derive.pdf. Mutta esimerkiksi sitä miten nuo “hyvinvointi painot” on saatu, millä elastisuudella ja mistä datasta, ei avata ainakaan tässä. Ovat kyllä mukavasti lisänneet footnoten jossa sanotaa käytännössä, että btw, toinen kalibraatio antaisi ihan muut tulokset. Toisessa taas mainitaan viitaten Hawkin löytämään koontiin, että yleensä välillä 0.1-0.4. Lähde väitteelle on esim tämä https://eml.berkeley.edu/~saez/saez-slemrod-giertzJEL12.pdf. (Saez taas, I see a pattern). Tämä on tosin amerikkalaisella datalla tehty ja kuten artikkeli sanoo, elastisuus ei ole luonno vakio vaan funktio verojärjestelmästä. Eli ei ehkä sovellu suomeen. Saezin artikkeli viittaa tosin sitten tähän https://eml.berkeley.edu/~saez/course/kleven-schultz_jan2012.pdf
joka on tanskalainen. Tämä arvioi huomattavasti pienempiä lukuja elastisuudeksi, joka tarkoittaisi korkeampaa tulot maksivoivaa veroastetta. Tanskan verolainsäädäntö on ehkä lähempänä suomea. Tiedä ja voita.
Jokatapauksessa, koko raportin antama arvio siitä miten voisi laskea perustuu tähän skenaarioon jossa nuo painot on oikeat, niin en ihan vakavissani voi ottaa tuota tulosta.
2
Yleinen harmitus tässä Laffer pöhinässä on, että yritetään taloustietelijämäiseen tapaan survoa asioita yhdelle akselille. On triviaalia löytää laffer huippu jos sinulla on yksi säädin taloudessa ja se on marginaaliveroaste. On kuitenkin naivia kuvitella, että sellainen olisi totta. Yleisesti ottaen pitää puhua veropolitiikasta. Kaikki verot, jotka vaikuttaa marginaaliveroon ei yleisestiottaen ole tasa-arvoisia sen suhteen, millaiset substituutiovaikutukset niillä on (ekstreemissä casessa maanarvo verotuksen pitäisi olla teoreettisesti hyvinvointitappiotonta).
Tuossa raportin linkkaamassa Lundbeg artikkelissa sanottu mielestäni hauskasti, “The Laeer curve expression, along with expressions for the revenue-maximizing rate and the degree of self-nancing, is a powerful tool for analyzing top-income taxation with minimal data requirements.” Niinpä niin. Matemaatikkona taipuisin sanomaan, että nyt taidetaan sovittaa meluun mallia. Millaisen vain käyrän voi sovittaa millaiseen vain varpuspilveen. Tämä ei sinänsä ole Lafferin vika vain sen syy että oikea koe on vaikea suorittaa, niin pakko käyttää mitä on.
3
Saez tuli usein esille, kuriositeettina hänestä sellaista että hän on melko tunnettu nykyää koska tehnyt työtä Pikettyn (Capital in the 21st century) kanssa, ja taisi olla Bernie Sandersin presidenttikampanjan talousneuvonantaja.
Lopuksi
Noh, joka tapauksessa minusta useampi voisi ehkä jopa avata täällä noita linkkejä eikä vain painaa sitä sydäntä heti kuin omat priorit varmistuu.