Pääministeri Marin ja Sabina Särkän rinnat – tätä on uuden ajan politiikka
Sanna kirjoittaa Sannasta…minusta vähän turhan raflaavasti haettu yhtäläisyyksiä Trumpismin kulttuurimurrokseen, (tämän historia on jo paljon kauempana). Trumpiin verrattuna Marinin taustalla on asiaosaamista, mutta ehkä olen sen verran boomeri että olen huolestunut avaako tämä ”esteettinen politiikka” ovet laajemmalti uusille ”tähdille”…joilla asiaosaaminen on vaillinaisempaa. Ehkäpä tämä on itselleni lopulta tämän kohun piilevä huolenaihe. Onko tämä tosiaan politiikan uusi suunta?
”Sanna Marin on puhdas uuden ajan poliitikko, jossa tärkeintä ei ole substanssi eikä osaaminen vaan visuaalisuus, kuori – ulkonäkö ja kulttuuriset meemit, joita hän symboloi.
Moni haluaa hänen onnistuvan juuri asioiden takia, joita hän edustaa: hän on nuori, nainen, kaunis, tarmokas, haavoittunut ja inhimillinen. Prinsessa Rohkea”
Niinistö on vanhana kokoomuslaisena ollut NATO kannattaja jo -90 luvulta vaan harkitsee sanansa tarkoin julkisuudessa. En kyllä sen puoleenkaan ymmärrä Saulin vankkumatonta kannatusta että tämä herra oli hyvin isolta osalta vastuussa Suomen viemisestä EU:hun johon on pumpattu rahaa järjettömiä määriä, kun aina on jokin rengas tyhjänä ja etenkin yhteisvaluuttaan joka oli absoluuttinen virhe.
EU on ollut Suomen kannalta hyvä valinta. Eurosta voi olla montaa mieltä, se on hieman eri asia. Ollaan nettomaksajia joo, mutta vastineeksi saadaan tullitomat ja vähäbyrokraattiset sisämarkkinat. Katsokaapas nyt vaikka UK:n tuskailua uusien byrokratian rattaiden ja tullimuodollisuuksien ja tullimaksujen kanssa.
The introduction of a new regulatory and customs border has made it more difficult and more expensive to trade with the EU. This impacts UK firms who import and export from and to that market.
On niitä hyötyjiäkin!
It would be remiss not to mention the very small proportion of companies that were able to benefit from Brexit. For example, the customs brokerage sector has experienced unapparelled demand and growth.
Suomen talous on aina ollut vientipainotteinen ja kaikki vientiä helpottavat asiat ovat hyödyttäneet meitä. EU vuosimaksut on helppo laskea, mutta esim. vientipuolen hyötyjä voi olla vaikeampi mitata. Kuitenkin tuo UK:n esimerkki demonstroi, ettei se niin helppoa ole olla EU:n ulkopuolella ja samalla käydä kauppaa EU:n kanssa.
Heitot “EU:hun pumpattu rahaa järjettömiä määriä”, on hyvä laittaa kontekstiin ja arvioida, mitä on saatu vastineeksi, vai onko saatu mitään? EU kokonaisuudessaan on ollut Eurooppaa stabiloiva voima ja osaltaan luonut pitkän rauhan edellytyksiä, joka puolestaan on luonut edellytykset vuosikymmenien talouskasvulle. Tietääkseni kukaan EU maa ei ole hyökännyt toisen kimppuun ja yhteenkään EU maahan ei ole hyökätty, vaikka EU itsessään ei ole sotilaallinen voima. Se on kuitenkin varteenotettava poliittinen voima.
Sallinet että olen hieman eri mieltä? Ei Eu himmeliin olisi tarvinnut liittyä vaan pysyä EEC:n kaltaisessa kauppaliitossa joka nimenomaan poisti suuren osan tästä byrokratiasta. Norjallahan on tämän kaltaiset sopimukset edelleen saanen huomattaa. Brittien kohdalla siellä on tällä hetkellä semmoiset pe*iksen mittaus kilpailut menossa. Britit ei anna periksi omista periaatteistaan ja Eu ajattelee että ei tästä kerhosta niin vaan lähdetä ilman sanktioita. Umpikuja valmis.
Tässä kattava analyysi Niinistön Nato-näkemyksistä vuosien varrelta:
Ja tässä vielä IS:n sisäpiirilähteisiin pohjautuva kuvaus viime kevään Nato-päätöksentekoprosessista:
Niinistö suhtautui siis nihkeästi Natoon presidenttiytensä ensimmäiset 9,5 vuotta, ja alkoi – ihan omien sanojensa mukaan – nopeasti muuttaa suhtautumistaan Venäjän viime syksyn ukaasien jälkeen. Ilmeisesti Marin alkoi muuttaa kantaansa samoihin aikoihin. Marin tosin antoi tämän vuoden tammikuussa huonosti harkitun lausunnon, jonka mukaan ”on erittäin epätodennäköistä” että Suomi hakisi Natoon tämän parlamenttikauden aikana. Tuossa saattoi näkyä sekin, että oli vaikea nähdä, miten kansan mielipide voisi muuttua niin rajusti niin lyhyessä ajassa. Ilman kansan enemmistön tukea Natoon ei voi hakea. Venäjän suoraan hyökkäykseen suhtauduttiin ympäri Eurooppaa vielä tuolloin hyvin epäuskoisesti. USA:ssa jo tiedettiin mitä tulee tapahtumaan.
Kun hetimiten sodan alkamisen jälkeen gallupit kääntyivät 53-prosenttisesti Naton kannalle, Marin oli kuvailujen pohjalta heti etukenossa menossa kohti Natoa. Joku varmaan tuonkin tulkitsee niin että hän on tuuliviiri joka on aina samaa mieltä kuin kansan enemmistö. Nähdäkseni se kuitenkin vahvistaa ennemmin sitä, että hänellä oli jo tilannekuva, ja kun kansalta alkoi tulla mandaatti, hän oli valmis painamaan kaasua.
Suomen viime kevään Nato-prosessista on kyllä vaikea löytää mitään heikkouksia, on helpottavaa että vaikka aidon demokratian luonteelle ominaisesti asiat usein puuroutuvat ja menevät riitelyksi, eksistentiaalisessa kysymyksessä pienen maan päätöksentekoprosessi toimi kuin hyvin öljytty rataskoneisto.
Otan kantaa koko pääministerikauteen, jolloin Marin on ollut pääministerinä. Hän on tuonut paljon hyvää näkyvyyttä Suomi-brändille. Samaan on onnistunut esim. Stubb, jota moitittiin aikoinaan epäreilusti. En ole nähnyt viimeisen viikon aikana lehtijuttuja ulkomailta tai kuullut tuttavilta ulkomailla kommentteja, joiden sävy olisi Suomea kohtaan negatiivinen. Päinvastoin.
Toivottavasti päästään pois vastenmielisistä kommenteista, kuten “päissään sekoileva pääministeri” ja siirrytään niihin asiakysymyksiin ja kaikkia hyödyttäviin päämääriin, kuten miten saada Suomen talous kondikseen. Viikon verran puitu tätä murhenäytelmää ja kukaan ei hyödy tästä.
On perinteinen sanonta että ‘sen lauluja laulat kenen leipää syöt’. Pätee erinomaisesti vasemmistotaustaiseen ammattiliikkeeseen, jonka verovapaus on kiinni poliitikkojen toiminnasta, ja joka myös rahoittaa vasemmistoehdokkaita vaaleissa, sekä tarjoaa myös työtehtäviäkin pudokkaille.
Takaisin twiittiin. ‘Velkasuhde romahtaa peräti 4%-yksikköä tänä vuonna’ onkin totta.
Poliitikon tavoin puhutaan jostain detaljista, ja tehdään siitä mielikuvituksellinen yleistys.
Kuvan yläpuolen käyrästä tietenkin näkee että velka/ BKT on noussut vuodesta 2008 eli finanssikriisistä jatkuvasti.
Kuvan alapuolen palkeista näkyy että vaje/ BKT on Sipilän hallituksen vajepienennysten jälkeen noussut ja tulee olemaan vajeella. Vaikkakin 2022 on pienempi vaje/ BKT kuin ennätysvuonna 2021.
Toisinsanoen tuo Lainan twiitti on vasemmistolaistukea ja täten poliittinen heitto, koska olen lähes varma että ekonomistina ja tohtorismiehenä hän osaa kyllä dataa lukea.
Vaikka ainahan voi saivarrella onko mikä on holtitonta velkaantumista.
-yli 3%/BKT ?
-yli 100% / BKT ?
En ymmärrä tuon kommentin vastenmielisyyttä. Jos pääministeri sekoilee päissään voi kai sanoa pääministerin sekoilevan päissään? Vai väittääkö vielä joku Marin-fani, ettei pääministeri ollut päissään tai sekoillut.
Se suurin ongelmahan on nimenomaan se, että Marinin henkilökohtaisen elämän puiminen julkisuudessa on vienyt pääosan uutisoinnista jättäen oikeat asiat varjoonsa. Nostin varmuuden vuoksi – useaan otteeseen – näitä oikeita asioitakin vahvasti esille. Tältä kaikelta vältytään tulevaisuudessa, jos pääministeri lopettaa päissään sekoilut.
Jos talous oikella ja arvo liberaalilla puolueella (jota kokoomus ei ole) olisi yhtä taidokas politiikan pelaaja kuin Sanna Marin, niin fanittaisin häntä yhtä kiilusilmäisesti kuin vasemmisto, nuoret naiset ja 30v betahannut tällä hetkellä Sannaa. Se, mitenkä hän käänti tämän koko keissin vielä itselleen eduksi on kyllä aivan uskomattoman hyvin pelattu, ei voi muuta kuin hattua nostaa.
Mietin vain, että paljonko tämän kohun jälkeen seuraava Pääministeri saa perseillä, ennen kuin kenkää tulee.
Uniper-keissistä tulee vähintään 10 miljardia Suomen valtiolle takkiin ja päätöksen tehneitä ihmisiä on kourallinen. Mukana toki ministeri Lintilä. Olisikohan jo aika unohtaa puheet kapitalismin ja politiikan erillään pitämisestä ja sosialisoida (termi toki aiheuttaa tällä foorumilla oksetusta) tätä valtionyhtiöiden päätöksentekoa. Lundmark, Baldauf ja kumppanit ovat aiheuttaneet Suomen taloushistorian suurimmat tappiot veronmaksajille ja itse raapineet samalle messevät bonukset. Tällainen on toki perin vasemmistolaista ajattelua, että kuvitellaan valtion voivan tehdä tuottavaa bisnestä, mutta nyt ei ole kyllä bisnesammattilaistenkaan näytöt tältä osin kovin vahvoja.
Päätöstä tuki käytännössä koko Suomen eduskunta. Ainoa ongelma poliitikoille oli Uniperin hiilivoima.
Jälkikäteen on helppoa viedä ihmisiä giljotiiniin, mutta todellisuudessa yrityksen johto ja valtio-omistaja tekivät yhdessä päätöksen, joka ei sinä ajankohtana vaikuttanut ongelmalliselta.
Busineksen tekeminen sisältää aina riskin. Tässä yhteydessä riskienhallinta epäonnistui, sillä Venäjän käynnistämän sodan kaltaista skenaariota ei kukaan uskonut.
Mielenkiintoisesti otsikoitu tuo ensimmäinen, vaan sisältö hieman toista.
Vuonna 1997 puheissa oli jo uutta sävyä. Tultuaan valituksi uudelleen kokoomuksen puheenjohtajaksi Niinistö sanoi, että “Suomen Nato-jäsenyys on varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto”.
2006: “Olen valmis eurooppalaisempaan Natoon”
Sitten olikin jo tuon otsikon mukaisen vuoro
Vetäköön näistä sitten jokainen omat johtopäätöksensä.
Ei todellakaan pitä paikaansa, että koko eduskunta olisi tukenut Uniper-kauppaa. Vasemmistopuolueet (jyrkimmin vasemmistoliitto) vastustivat ja oikeistopuoleet kannattivat.
Vasemmistopuolueet vastustavat aina kaikkea tuottavaa ja etsivät pääosin uusia käyttökohteita lainarahalle, jos byrokratian lisäämiseltä ja verojen korotusehdotuksilta ehtivät. Jos vasemmisto vastustikin kauppaa, syy oli Uniperin hiilivoima, ei Saksa/Venäjä-riski.
Joo kokkarit tarvitsisivat oman rokkistaran. Orpo on erittäin meh. Elina Valtonen taas on olemukseltaan liian rationaalinen ja fiksu ollakseen massoille samaistuttava.
Semmoinen nuori, kaunis ja cool oikeistomuija olisi tarpeen löytää. Toki vasemmistolainen media yrittäisi repiä tämän kappaileksi. Jos Marin olisi kokoomuksessa, niin moni häntä hännystelevä toimittaja olisi vaan kateellinen.
Kommentti on vastenmielinen siitä syystä, että siinä leimataan ihminen parin virheen takia ja se ei auta meitä yhdistämään voimavarat niihin aidosti tärkeisiin päämääriin, joita meidän tulisi kaikkien tarkastella. Riskinä on, että syntyy kahtiajakoa maan sisällä, joista esim. Yhdysvallat on valitettava esimerkki. Tässä häviää kaikki. Kyllä, hän on tehnyt muitakin virheitä poliittisessa kontekstissa, mutta virheillä viittaan tässä tähän viimeaikaiseen episodiin. Ja kyllä, hänen tulisi pääministerinä yhdistää kansa, ja tähän voimme pyrkiä yhdessä.
Demokratia on siitä hyvä, että pääsemme taas ensi keväänä vaikuttamaan ketkä ovat meille sopivimmat päättäjät. Se on sopivampi tapa ottaa kantaa.
Tässä mennään nyt aika vahvasti metsään. Suomen taloushistoriasta löytyy valtavasti oikeistopuoleiden ajamia, täysin järjenvastaisia päätöksiä, mitkä ovat koituneet Suomen valtiolle hyvin kalliiksi. Taustalla monesti ideologiset syyt valtion roolin pienentämisestä ja valtion omistusten myynnistä.
Esimerkin omaisesti on tullut läheltä seurattua Häkämiehen ja Pekkarisen taiteileman Kemiran myynnin seuraksia. Kemira myynti loi Yaralle pohjoismaisen lannoitemonopolin ja on sittemmin maksanut suomalaisille maanviljelijöille ja ruoan hinnan kautta veronmaksajille poskettoman paljon… ja tehnyt samalla Yarasta rikkaan pohjoismaiden merkittävimmän apatiittiesiintymän avulla. Jo tuolloin esitettiin laajasti kysymyksiä Yaralle tulevan monopolin vaikutuksista ja fosforilannoitteiden hinnannoususta, mutta tuota ei pidetty todellisena uhkana…
Lisätään tähän vielä sen verran, että yhtä huonoja päätöksiä on tehty myös demaripoliitikkojen toimesta ja olihan Caruna-kauppojen aikaan omistajaohjausministerinä Haavisto, mutta tämä aika usein esitettävä tarina oikeistopoliitikkojen bisnestajusta vs vasemmisto on historian valossa epärehellistä.
En lähde kommentoimaan Suomen taloushistoriaa tai valtion roolia omistajana laajemmin. Itse lähden siitä, että valtiolle ei kuulu pörssiyhtiöiden omistus eikä siihen ole edes hyvää osaamista. Osaamista ei löydy edes niiden myyntiin. Mutta virheet ovat osa elämää, kuten ideologiakin. Avoimet markkinat ovat paras tapa huolehtia kasvusta ja kehityksestä ja hoitaa kilpailu. Valtion, tai eduskunnan, tehtävä on säätää lait, jotka mahdollistavat tai pakottavat avoimeen kilpailuun (ja puuttuvat mielellään tilanteeseen vakavassa markkinahäiriössä vrt. sähkömarkkina)
Mutta, keskustelimme Uniperista, pysytään siinä. Jos löydät jonkun kansanedustajan – oikealta tai vasemmalta – kommentin, jossa hän olisi tuonut esille Uniperin miljardiriskin Fortumille Venäjän vuoksi, muutan välittömästi kantani ja perun puheeni.
