Otan kantaa tähän.
Kun olet maksanut veroja puolet tuloistasi toista tai kolmatta vuosikymmentä ja palkankorotukset valuvat vuosi toisensa perään pääosin verottajalle tulee jossain vaiheessa mieleen: Onko tässä mitään järkeä?
Elämänlaatu - kuten @OldFeki ja muutama muukin hyvätuloinen on maininnut - ei ole pelkästään rahaa, vaan sitä omaa vapaa-aikaa. Itse asiassa, yhteiskuntamme kannustaa pitämään vapaa-aikaa (pitkät lomat vrt. esim. USA), joka puolestaan lisää elämäniloa ja työssä jaksamista. Työ on suuri osa identiteettiä, mutta sen ei ole hyvä olla kaikki. Kukaan ei ole tainnut kuolinvuoteellaan manata sitä, ettei tehnyt enemmän töitä. 
Niinpä voi myös ajatella, että tuo suurien tulojen progressio myös kannustaa hyvätuloisia pitämään sitä vapaata, eikä työskentelemään 24/7, joka itse asiassa on useiden hyvätuloisten ongelma. Työnarkomania, kunnianhimo, kyvykkyys ja tekemisen into tuppaa antamaan maallista hyvää paljon.
Kun ihmisellä no perustarpeet tyydytetty, tuo rahallinen kompensaatio hetken iloa, mutta ei se jaksa pitkällä tähtäimellä innostaa entistä suurempiin saavutuksiin.
Esimerkki: Tekisitkö @Smulder tuplasti enemmän ylitöitä, jos veroprosenttisi olisi puolet nykyisestä, eli käteen jäisi lähes tuplat nykyisestä? Lisäisikö se rahamäärä elämänlaatuasi tai tyytyväisyyttäsi pitkällä tähtäimellä? Audin sijaan ostaisit ehkä Porchen tai 1-kerroksisen omakotitalon sijaan ostaisit neliön Eirasta. Eli se lisääntynyt rahamäärä menisi todennäköisesti ulkoisten puitteiden parantamiseen. Silti, ovatko Porchen omistajat elämäänsä tyytyväisempiä kuin Audin omistajat tai Eiran asukkaat tyytyväisempiä kuin Tapiolan? Vaikea sanoa.
Disclaimer: @Smulder: En arvostele sinua, en tunne sinua tai tiedä sinusta mitään ja käytän sinua esimerkkinä pelkästään ilmoittamasi tulojen vuoksi ja siksi, ettet halua tehdä ylimääräistä työtä rahan vuoksi. Jos haluat, voit avata meille, mikä sinua motivoi tekemään töitä tai viettämään vapaa aikaa.
Paul Krugmanilla on teoria, miksi varakkaat eivät tekisi vähemmän töitä suuremmalla verotuksella (Huom! tässä on kyseessä USA:n verotus, joka on huomattavan paljon kevyempää varakkaille, kuin Suomessa). Eli varakkaat tekisivät hänen mukaansa yhtä lailla töitä kireässäkin verotuksessa, koska elintasokilpailu oman viiteryhmän kanssa säilyy samana veroasteesta riippumatta, koska muutos koskee kaikkia viiteryhmän henkilöitä.
One answer, which I suspect is relevant in the uppermost strata of the income distribution, is that at that level people don’t seek more money so they can afford more things, since they’re already able to afford far more luxury than anyone can enjoy. Instead, it’s about keeping score; that is, their goal is to make as much or more than the people they compare themselves with. And raising taxes on rich people in general doesn’t eliminate the race to out-earn one’s rivals.
Even to the extent that the rich seek income for what it can buy, however, it’s not clear that cutting their taxes will lead to greater effort. Indeed, it could lead to reduced effort, because it becomes easier for them to afford what they want.
Huomautan vielä, että Paul Krugman on itse (Suomalaisittain) suht. varakas 2,5 miljoonan dollarin varallisuudellaan.
Vertailun vuoksi, omat bruttovuositulot on himpun yli 50 k€/vuosi ja ne harvat ylityöt teen mielelläni. Kokonaisveroprosenttini heiluu siinä 36 kieppeillä, eli jokainen sentti kannattaa tienata, mitä voin peruspalkan yli tehdä. Sijoituksieni tarkoitus on turvata eläkkeellejäämistäni sitten kun (Hyzon on 50$) saan tarpeellisen pääoman kasaan ja voin laittaa niitä osinko-osakkeisiin (kuten Fortum). 