Politiikkanurkkaus (Osa 1)

En todellakaan ottanut kirjoitustasi arvosteluna :smiling_face: Hyvää pohdintaa sinulla työstä ja arvoista.

Mun tilanne on tällä hetkellä sellainen, että velkaa meidän taloudella ei ole. Ulkoiset puitteet ovat hyvinkin ns keskiluokkaiset. Oma talo on. Taloudessa on yksi 8v polttomoottorilla kulkeva auto ja mitään järkisyytä vaihtaa uudempaan en tähän hätään keksi. Perheen harrastukset ovat vähintäänkin huokeahintaisia. Keräämme S-Bonuksia ja kaupan tarjoukset käytetään hyväksi. Matkustelusta tosin pidän kovasti, koronavuosina sekin on ollut jäissä. Ehkä taas tässä jossain vaiheessa pääsee taas matkalaukkuakin pakkaamaan.

Mutta siis menopuoli meillä on vähintäänkin maltillista ja mitään tarvetta “kilpavarusteluun” ulkoisten puitteiden tai elintason suhteen minulla ei ole kenenkään kanssa. Mitään köyhäilyä emme harrasta. Se asia hankitaan, jolle tarvetta meillä ilmenee. Maltilliset menot ja hyvät tulot ovat mahdollistaneet sen, että sukan varteen on jo jonkin verran säästöjä karttunut. Kasaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti sijoitussalkkua. Salkkua kasailen osinkopainotteisesti ja tavoitteena on n. 10-15 vuoden päähän saada kasattua osakesalkku, jonka tuottojen turvin pystyn säätämään työmääräni juuri sen kokoiseksi, kuin itsestä hyvältä tuntuu.

Raha on työntekoon hyvä motivaattori, mutta yksinään se vuosikausia kanna. Pidän todella työstäni, teen sitä mielelläni. Mutta se, että pitää työstään ei tarkoita, että sitä tarvitsee tehdä hyväntekeväisyytenä. Hyväntekeväisyyshommat on sitten erikseen. Kuten edellä kuvasin, alalla on työtä, joka jää tällä hetkellä tekemättä. En pääse siitä mihinkään, että se tekemättä jäävä työ vähän harmittaa. Hyvin voisin nykyistä lisätyömäärääni lisätä. Nykyistä työmäärää en koe kuormittavaksi. Työni on mielekästä ja työkuntoni on hyvä. Ei olisi mitään ongelmaa tuplata nykyistä ylityömäärääni. Mutta vaikka veroilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi, jossain menee laillisen ryöstön raja. Pienemmällä veroprosentilla varmasti lisäisin töideni määrää. Siinä mielessä tiedän olevani erittäin hyvässä asemassa, että voin oman lisätyöni määrää säädellä tahtoni mukaan. Optimoin työn ja vapaa-ajan suhdetta. Nykyisellä nettotulolla (eli siis brutto - verot ym) rajan olen vetänyt siihen, missä se nyt on. Vapaa-ajallakin on hintansa ja halvemmalla en lähde sitä myymään.

14 tykkäystä

Seuraavaa Sanna-gatea pukkaa, liittyy jo legendaariseen Ruisrock-viikonloppuun tämäkin. Ongelmahan on, että tuolloin Sanna oli siellä (juttujen mukaan kännissä) lauantaina 9.7 kun Uniper-riski realisoitui. Sunnuntainahan puolestaan oli sitten ehkemmin vielä legendaarisemmat Kesäranta -bileet.

Tuona viikonloppuna kritisoitiin miksei Marin perunut lomaansa, kun Scholtz sen esimerkiksi teki ja lopulta Saksa neuvottelikin itsellensä suosiolliset ehdot Uniperin pelastuspakettiin.

Maanantaina 12.7. kansa sai viestiä pääministerin kansliasta että “Marin on ollut yhteydessä Scholtziin” ja Tuppurainen kehui estoitta Marinin roolia Uniper-neuvotteluissa hyvinkin ratkaisevaksi.

Nyt asioiden selvitessä toimittajat ovat nivuttaneet palasia toisiinsa viikonlopulta ja siksi heräsi kysymys: oliko Marin todellisuudessa yhteydessä Scholtziin kyseisenä lauantaina.

Marinilta asiaa kysyttäessä vastaus lähinnä pönkitti huhuja ettei välttämättä itse edes ollut yhteydessä:

"Olivatko nämä yhteydenotot Scholzille puheluita?

– En lähde tarkemmin avaamaan, miten tätä yhteyttä on pidetty, mutta olemme olleet yhteydessä liittokansleri Scholziin, ja kuten sanoin, päällimmäinen viestini on ollut tukea ministeri Tuppuraista."

Ja jälleen jää käteen tukku yksinkertaisia kysymyksiä:

  • Oliko Marin itse edes yhteydessä Scholtziin, Suomen isoimman kriisin äärellä?
  • Vaikka vastuu oli Tuppuraisella, miksi Marinin roolia sitten kehuttiin jos nyt ei voida edes osoittaa hänen olleen yhteydessä?
  • Riittääkö mahdollinen avustajan tekstari tai sähköposti alkuunkaan tälläisessä asiassa?

Kyllä nämä kiertelyt ja vastuunpakoilut vaan syö ihmistä.

50 tykkäystä

Minusta on vähän turha vaatia pääministerin osallistumista yhteen Suomen kaikkien aikojen kalleimman kriisin hoitamiseen jos hänellä kuitenkin oli samaan aikaan jo ennakkoon hankitut festariliput.

114 tykkäystä

Taitaa puhe olla vain poliittisesta korruptiosta, jota muiden mielestä NS2 putkeen ei tainnut liittyä, paitsi kenties “ex”-poliitikkojen osalta. Ja tämän takia halla-ahoa tässä kiusataan, kun vetää poliittisen korruption sekä NS2 putken / energia riippuvuuden venäjästä samaan koriin?

Viesti siirretty mielummin politiikka-ketjuun.

4 tykkäystä

Ei huvittaisi tästä sonnasta edes jutella, niin käsittämätön Halosen lausunto on, mutta siirrettäköön se tänne muistutuksena siitä, että Suomen paskin presidentti kautta historian jatkaa edelleen Suomen maineen pilaamista paskimpana ex-presidenttinä kautta historian.

Mitä sanoo Halonen Suomesta kaikille miljoonille New York Timesin lukijoille? Hän sanoo näin: ”Naisvoittoinen (Suomen) hallitus loukkaa tiettyjä vanhempia miehiä, jotka pelkäävät tilannetta, jossa kaiken ikäiset naiset ottavat politiikassa rooleja ja että naiset ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.”

48 tykkäystä
10 tykkäystä

Jurrissahan sitä on helpompi uhkapelailla, varsinkin kun ei ole omat rahat kyseessä

21 tykkäystä

Miten voi neuvotella ja kokoustaa sähköpostilla? Me saada asiakkaiden kanssa edes mittauspäiviä sovittua ilman että viestejä on puolin ja toisin kymmeniä ja puhelut päälle.

6 tykkäystä

Varhaista pohdintaa eduskuntavaaleista

Ensi kevään eduskuntavaaleihin on seitsemän kuukautta. Vaikka mitä yllättävää voi tapahtua sinä aikana, mutta laitanpa jo muutaman hupiarvion. Katsotaan ensin pari viimeisintä gallupia:

Kuten nähdään, neljän suurimman kannatuserot ovat jotakuinkin irti virhemarginaaleista, joten on oikeutettua arvioida, että tuo on todellinen suosiojärjestys tällä hetkellä.

Tulevasta talvesta tulee luultavasti eri tavoin epämiellyttävä, ruokkien kansalaisten tyytymättömyyttä ja sitä kautta lisää oppositiota. Petteri Orpolla oli pieniä käynnistymisvaikeuksia oppositiojohtajana, ja ensimmäisen vuoden aikana kuppikunnissa jupistiin jo, lähtisikö Häkkänen tai Valtonen haastamaan 2022 puoluekokouksessa. Sitten tuli korona, iso kriisi joka politiikan lainalaisuuksien mukaisesti sinkautti pääministeripuolueen kannatuksen poikkeuksellisiin huippuihin. Hallitusta oli hyvin vaikeaa haastaa mistään keväällä 2020, ja Kokoomuksen kannatus matasi.

Hiljalleen Orpon ja puolueen rytmi kuitenkin löytyi hallituksen koronahoidon sekavoituessa. Oppositiopolitiikka on ollut pääosin koherenttia ja vaihtoehdot perusteltuja. Kansa on hiljalleen ymmärtänyt tarpeen aidoille rakenteellisille uudistuksille, ja kokoomus nähdään puolueena joka näkee ja ajaa järkeviä asioita ennen muita, puhuttiin sitten Nato-jäsenyydestä tai ydinvoimasta. Kokoomus laskettelee kohti isoa voittoa varman päälle pelaten.

Marinin tuoreen kohun luulisi kolhaisevan Demareita, joka on voimakkaasti ja vaarallisesti Marinin kasvojen varassa. Voi kysyä, realisoituuko tämä voimakas henkilöityminen uurnilla samoin kuin gallupeissa. Viime vuoden kuntavaaleissa Demarit sai vain 17,7% kannatuksen. Kannatus laski 1,5 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista, jolloin tahtipuikkoa heilutti vielä Antti Rinne. 2010 silloinen pääministeripuolue Kepu oli kannatusalhossa, mutta pääministeri Kiviniemi oli suosittu. Kepu lähti vaaleihin voimakkaasti Kiviniemen kasvoilla, mutta tulos jäi surkeaksi. Valovoimainen johtaja voi olla vain yhdessä paikassa ehdolla, muualle täytyy olla tarjolla myös ihan sitä puolueen vahvaa viestiä joka säteilee riviehdokkaistakin. Saako SDP viestin läpi? Ehkä tilanne tästä paranee, mutta lupaa en ruusutarhaa. 20% jäänee haaveeksi.
En usko, että Kokoomuksen ykköspaikkaa uhkaa enää mikään.

Riikka Purra on jäänyt täysin edeltäjänsä varjoon kuin Ville Itälä vuosina 2001-2003 Kokoomuksessa. Samoin kuin valtiovarainministerinä pysynyt ja edelleen kansan silmissä puolueen todellisena alfana näyttäytynyt Sauli Niinistö tuolloin, myös Purran edeltäjä Jussi Halla-aho on pysynyt korkean profiilin hommissa Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana. Purra oli erinomainen strategi ja Halla-ahon oikea käsi, mutta puheenjohtajana karisma ei tunnu millään riittävän, eikä puolueen ydinkannattajajoukko tunnu syttyvän. Mitä harmaampaan apatiaan poliitikko tai puolue ajautuu, sitä houkuttelevammalta riskinotto alkaa vaikuttaa. Seisova vesi on saatava liikkeelle.

Purran tulisi tarttua Wille Rydmaniin. Marin-kohun alle jäi, että Rydman ei lopulta enää kestänyt kovaa kohteluaan Kokoomuksen taholta, vaan haukkui ryhmyri Kai Mykkäsen. Välit näyttäisivät olevan poikki. Rydman on jo vuosia edustanut Kokoomuksen konservatiivisinta laitaa. EU-kysymyksissä hän on paljon lähempänä Persuja kuin Kokoomusta. Hän on sanalla sanoen täysin Persu-yhteensopiva. Persuilla on aina ollut verenvähyyttä sellaisista kokeneista ja ihan varhaisnuoruudesta asti politiikassa marinoituneista broilereista kuin Rydman on. Mahdolliset esitutkinnat Rydmanin ja Hesarin ympärillä ovat riski, mutta myös mahdollisuus. Kunnianloukkaustuomio vastapuolelle olisi jackpot, joka nostaisi Rydmanin kertaheitolla korkeaan statukseen puolueessa. Tarvitaan gamechangereitä kirimään kaula Demareihin umpeen.

Kepu on virunut terminaalivaiheessa vihervasemmistohallituksessa nyt 3,5 vuotta. Liki jokainen päivä on ollut kärsimystä maakuntien satraapeille. Pahaa oloa ryöppysi ulos jo ensimmäisenä vuonna Rinteen erottamisessa, mutta samalla se vei Kepulta roppakaupalla poliittista pääomaa tehdä muita peliliikkeitä kauden mittaan. Puolue ei ole nelossijalta nousemassa mihinkään. Gallup-prosentteihin voi turtua ja niissä on aina samaa abstraktioita kuin heiluvissa, realisoimattomissa osakesalkuissa, mutta kun vaalitulos tulee ja Kepu vajoaa 20+ edustajan puolueeksi, kouraisu mahasta on jotain mihin ei voi valmistautua. Kepun on yksinkertaisesti pakko päästä oppositioon ottamaan happea ja saamaan kotimaista lihaa luiden ympärille.

Kepun kohdalla on huomattava myös se strateginen aspekti surkean vaalituloksen jälkeen, että ensimmäistä kertaa sitten 2000 sillä on realistisia mahdollisuuksia voittaa presidentinvaalit 2024. Edellinen voitto onkin vuodelta 1978, tosin silloin kuusi puoluetta voitti vaalit. Presidenttiehdokaskin saa yleisesti ottaen paremmin henkeä ylle oppositiopuolueen kuin hallituspuolueen pohjalta. Ahtisaari -94, Aho -00 ja Niinistö -06 tekivät kaikki raikkaat ja noususuuntaiset kampanjat oppositiopuolueiden ehdokkaina. Kepulle oppositiokausi voi olla liki eksistentiaalinen kysymys.

Vihreiden loistonpäivät ajoittuivat Ville Niinistön loppukauden oppositiovuosiin 2015-17. Sen jälkeen trendi on ollut laskeva. Kokemattomasta Aallosta ei ollut puheenjohtajaksi, eikä alkuun raikkaana tuulahduksena pidetty Maria Ohisalo ole hänkään inspiroinut. Ohisalo on hiljaisen äänen tutkijatyyppi, jonka on ollut vaikea pyristellä esiin valovoimaisen pääministerin halosta. Vihreitä rassaa myös tulevan talven energiaongelmat. Vihreät on hyvien aikojen puolue; kun kaikki on omassa elämässä suht stabiilisti, ehtii miettiä ilmastonmuutosta, ehkä jopa identiteettipolitiikkaa ja intersektionaalista feminismiä. Mutta kun lainakorkojen ja sähkölaskujen maksu alkaa tehdä tiukkaa, tuollaisille abstrakteille pohdinnoille ei jää aikaa, vaan mieli siirtyy selviytymismoodiin. Vihreiden tulos jäänee laihaksi.

Vasemmistoliitolla on niin hyvä puheenjohtaja kuin mahdollista. Li Andersson on raikas ja karismaattinen, kuitenkin aina asialinjalla. Vaikka hänen äidinkielensä on ruotsi, hän kairaa puolueelle aina ylimääräisiä promilleja hyvillä viime viikkojen TV-esiintymisillään. Mariniin iskoutunut pintaliitäjäleima satanee jossain määrin Anderssonin laariin. Yhtäkkiä hän voikin tuntua vaikka joillekin rasvanahkaduunareille omemmalta kuin Insta-Sanna. Mutta vaikka Vassarit saattavat saada oikein mukana kaksinumeroisen kannatusprosentin, Säätytalon ovi pysynee säpissä; kokoomus oppi Sixpack-hallituksen aikana karvaasti läksynsä molempien vasemmistopuolueiden ottamisesta hallitukseen. Ainoa henkilö joka on saanut Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton pelittämään samassa hallituksessa, on voimiensa tunnossa ollut Paavo Lipponen. Kataisesta ei tähän ollut, ei alkuunkaan.

Miltä hallituspohja voisi näiden arvelujen pohjalta näyttää? Siinä missä vaali-iltana kokoomuseliitti kaataa hurmiossa Bollingeria kurkusta alas Club Capitalissa, seuraavana aamuna kykypuolue herää krapulassa siihen, ettei hallituksen muodostamisesta tule taaskaan hevon helvettiä. Kokoomuksella voi olla sama ongelma kuin Demareilla 1995: oma tulos on loistava, mutta hallitukseen pitää parsia häviäjiä. Kokoomuksella on kaksi mahdollista tanssiparia, Persut tai Demarit. Yhteistyö Persujen kanssa on mahdollinen vain niin, että kolmantena mukana on Kepu. Vihervasemmistosta kukaan ei lähde. Kepulla on liki ylitsepääsemätön tarve oppositioon. Sinänsä perusporvaripohja voisi olla vaalituloksen hengen mukainen ja jopa jossain määrin harmoninen. Orpo tosin paalutti keväällä -17 ettei voi olla samassa hallituksessa Halla-ahon kanssa, mutta Purra johtajana voisi onnistua. Mutta taipuuko Kepu mukaan millään ilveellä?

Demareiden kanssa apupuolueiksi on pakko saada ainakin Vihreät ja RKP, todennäköisesti myös Krisut. Tällöinkin pohja voi jäädä hieman ohueksi, puhumattakaan ideologisesta liimasta. Miten kahden kärkipuolueen voimakkaasti toisistaan eroavat taloudelliset tilannekuvat hitsataan yhteen? -Vaikealta näyttää, toisaalta juuri sellaiselta jota Kepu mielellään oppositiosta seuraisi. Tällä pohjalla ulkoministerin salkusta tulisi muuten kauhea tappelu Kokoomuksen, Demareiden ja Vihreiden kesken. Pohja ja sen dynamiikka muistuttaisi aika paljon vuotta 1999, jolloin Demarit otti ulkoministerin salkun vain viisi paikkaa suurempana kuin Kokoomus. Nyt ero toisin päin voi olla suurempi. Kyseinen salkku antaisi kokoomukselle harvinaisen ulkopoliittisen värisuoran vajaaksi vuodeksi, mikä voisi olla karu pala Demareille – olkoonkin, että teknisesti ottaen Niinistö ei ollut Kokoomuksen ehdokas viime vaaleissa.

Marin varmasti himoitsisi ulkoministerin salkkua itselleen, istuttaen vaikka Tuppuraisen Tytin valtiovarainministeriksi. Marin voisi perustella tätä modernina ajatteluna, jossa puolueen osaamista optimoitaisiin. Hän pitäisi ulkoministerinä hyvän kansainvälisen momentuminsa käynnissä, kun taas valtiovarainministerin ankea kamreerinvirka tuskin istuisi hänen pirtaansa.

Ja vielä Vihreät samassa sopassa, ratkaisevana tekijänä hallituksen muodostumiselle ylipäätään. Haavisto jatkaa tai me ei aleta oleen. Ei vihreillä ole mitään hinkua hallitukseen, se on laskevan kannatuksensa kanssa kepu junior.

Hankalaa tulee taas. Ennen vuotta 2011 homma rullasi aina samalla sapluunalla, suurin puolue nappasi kahdesta muusta suuresta helposti sopivamman pelkääjänpaikalle kun kaikki olivat enemmän tai vähemmän demareita, pari täytepuoluetta takapenkille, 12 koppaa gepardia taakse ja ministeri-Mersu käyntiin.

36 tykkäystä

Minun on vaikea nähdä miten Persujen suosio ei nousisi nykyisessä tilanteessa jossa epätyytyväisyys on kuin katettu heille. Toki puoluetta vastustetaan ja mustamaalataan mediassa niin paljon kuin pystytään ja suuremmat kohut saattavat laskea kannatusta mutta tuleva energiakriisi sataa kyllä mielestäni ennemmin persuille kuin kellekään muulle ehkä vasemmistoliittoa lukuunottamatta.

Demareiden kannatuksestakaan en olisi niin varma enkä siitä että Sanna Marinin huippusuosio jatkuu jos ja kun somejulkisuus korvautuu asiakysymyksillä Tukea tuen perään ja keskiluokka, jota kutsutaan hyväosaisiksi kun ihan joka penniä ei täydy laskea, maksajaksi saattaa toki toimia kommenttipalstoilla mutta häviäjiä tässä on liian monta ettei se vaikuttaisi. Toki some julkkiksella on some julkkiksen työkalupakki joten sieltä saattaa tulla vielä mitä tahansa äiti theresaan vertauksia, pienten lasten ja koiranpentujen kanssa halailua ja muutama väkisin väännetty kyynel kun haluaa vain hyvää kaikille heikko-osaisille samalla kun päälle sattui sattumalta nämä pienyrittäjän suunnittelemat trendikkään vaatteet. Se saattaa upota kansaan ja varsinkin mediaan kuin veitsi voihin mutta riittääkö se.

8 tykkäystä

Persujen kannatus nousi viime ek-vaalien alla huimaa vauhtia. Ja näin voi hyvinkin käydä nytkin. Kokoomus ja Orpo pelaavat varman päälle ja tuskin sanovat mitään. Marinin sädekehä on saanut kolhun ja talvi on tulossa. Kepun maine vihervasemmistolaisen hölypölyn takaajana pitää kentän apatiassa. Viherhössötys ei kiinnosta kansalaisia, kun sähkölasku jää maksamatta ja duuni voi lähteä alta. Tuohon pitäisi riittää, että Halla-aho on kampanioinin ytimessä sekä se, että Purra opettelee hymyilemään.

Jos haluaa/toivoo talouspoliittisesti järkevän hallitusta, niin kannattaa toivoa, että persut saavat vähintään sen kakkospaikan. Kuka tosissaan uskoo, että Orpon jengi, jonka mukana hallituksessa olisi Sanna Marinin demarit, Vihreät ja RKP tekisivät täyskäännöstä, mikä tarvittaisiin?

Kokkareilla olisi persujen kanssa kaikkien aikojen tilaisuus tehdä Suomessa niitä taloudellisia muutoksia mihin muut hallitukset eivät ole kyenneet. Tässä punnitaan nyt Kokoomuksen luonne. Onko EU-fantsuillu tärkeämpää kuin Suomen talouden kestävyys? Persut hyväksyvät verotusasioissa lähes kaiken, jos vastineeksi EU:ssa liitytään “änkyröiden” eli Tanskan, Alankomaiden ja Ruotsin tiimiin sekä, että turvapaikkashoppailun estossa otetaan askel kohti Tanskan ja Ruotsin nykymallia. Joku sinipunavihreä jakkukalkkuna ala Kirsi Piha saattaisi tästä pyöristyä, mutta jakkukalkkunoita on Helsingin ulkopuolella vähän.

14 tykkäystä

On ihan realistinen skenaario että Persut ohittaa Demarit vaaleihin mennessä, varmaan jo seuraavissa gallupeissa ero on selvästi kaventunut. Kokoomukseen on hirveästi eroa ja Kok hyötyy myös hankalasta talvesta, joten ykkössija mielestäni hyvin epätodennäköinen. Vaatisi mokailua Kokoomukselta.

Se, kummin päin Persut ja Demarit lopulta ovat, ei välttämättä hirveästi vaikuta hallituskokoonpanoon, Kepun tulos voi olla merkittävämpi tekijä.

1 tykkäys

Niin tai jos Kok, PS, KD ja RKP saisivat semmoisen 108-111 paikkaa. Eli pitäisi toivoa mahdollisimman kovaa tulosta molemmille sekä persuille, että kokkareille.

Kannatusprosentit eivät yksin aina ole tae lopullisesta paikkajaosta. Kok sai joku vaali 0,5% enemmän ääniä kuin PS, mutta persut sai enemmän paikkoja.

Kepun kannatus on avaintekijä. Sen pitää olla joko riittävän hyvä, että se uskaltaa lähteä hallitukseen tai totaallisen surkea, että paikat menee persuille ja kokoomukselle. Joku 12% kannatus olisi pahin. Veisi kok + ps enemmistön paikat, mutta liian huono, että voisivat mennä hallitukseen.

5 tykkäystä

Kepun kentälle perusporvari olisi mieluisampi kuin punavihreä, mutta heille mikään sellainen pohja ei ole varsinaisesti mieluinen, jossa Kepu on apupuolueena. Osa Kepun identiteettiä viimeiset 35 vuotta on ollut, että se on joko pääministeripuolue, tai kerää oppositiossa voimia noustakseen sellaiseksi. Mitään välimuotoa ei ollut vuosina 1987-2019. Nyt se on ollut 30 paikan kakkospuolueena, ja oireilu on ollut kovaa. Seuraavaksi sille ehkä tarjotaan 20 paikan täytepuolueen paikkaa Perusporvarissa. Kenttä saattaa pelätä, että Kepu on kutistumassa pysyvämmin keskisuureksi puolueeksi, jota heitellään eri pohjien apupuolueena. Se voi olla hyvin vaikea pala. Onko mitään takeita, että se nousisi yhtään suuremmaksi Perusporvarissa?

Mainitsemasi Kok PS RKP Kris vaatisi kyllä hurjaa yhteenlaskettua tulosta kahdelta ensimmäiseltä. Kaksi pikkupuoluetta saa yhteensä noin 15 paikkaa. Alle 110 paikan hallitus olisi aika nihkeä seuraaviksi neljäksi vuodeksi, RKP:lläkin olisi vaa’ankieliasema!

4 tykkäystä

Oikein mainio tiivistys.

Demareiden gallup-suosiota pohtiessa kannattaa muistaa 2000-luvulla paikkansa pitänyt demografia: Demareita kuolee vaalikausien aikana keskisuuren kaupungin verran. Uskoakseni tämä alkaa myös näkyä Keskustan kannatuksessa. Gallupeissa tämä trendi ymmärtääkseni näkyy siten, että niissä on vähemmän näiden puolueiden vaihtajia.

3 tykkäystä

Hieman huumoripohjalta, mutta silti tarkoituksella vedetty heitto, jonka laittamista tämän ja kahvihuoneen välillä pohdein. Turpaan tulee varmaan oikealta sekä varsinkin vasemmalta.

Suomessa kun tuntuu jokaisen poliittisen ehdotuksen vaatimuksena olevan, että heikkotuloisien tuloja pitää tukea, tai verokiristysten ei pidä ainakaan heihin vaikuttaa.

Mitä jos sen sijaan ratkottaisiinkin Suomen tulevaisuuden väistämätön talouskriisi kehittämällä uusi ‘Lusmuvero’, jolla nipistetään kaikesta hieman pois kaikilta alle 50v Ei-opiskelijoilta/palvelusmiehiltä ilman terveydellistä syytä työttöminä olevilta, ja perään lähetetään kirjekuori, jossa on isoilla kirjaimilla perinteinen kansansanonta “Mee töihin” :smiley:.

Työllisyys nousuun, valtion työttömyystukikulut laskuun ja ex-työttömien elämänlaatu ja varallisuus ylös :slightly_smiling_face:.

4 tykkäystä

Suomessa vasemmisto on keksinyt median täysin nielemänä tämän perusteesin. “Veronalennus hyödyttää suurituloista”. Näyttäkää minulle veronalennus, mikä ei hyödytä määrällisesti eniten suurituloista, niin minä näytän unikorni-farmin.

Se mikä vasemmistolaiselta, joko sillkaa tyhmyyttä tai sitten esittämällä vain tyhmää jää huomioimatta, niin kaiken toiminnan ydin pitäisi olla pienituloisen ostovoiman kasvattaminen. Vasemmiston mielestä tilanne, jossa pienituloisen tulot nousee 100e on huono, jos suurituloisen tulot nousevat samalla. Kun taas tilanne, jossa pienituloisen tulot tippuvat 100e, mutta suurituloisen 1000e on hyvä juttu, koska tuloerot laskevat. Pienituloiselle voi sitten hymistellä torilla sitä, että se audi-mies menetti enemmän.

Sitten täytyy kyllä sanoa, että näitä vale-ekonomeja on vaarallisen paljon ollut mediassa esillä. Osan jutut ovat ihan mielenvikaisia.

34 tykkäystä

Vasemmiston toiminnan jatkuvuuden kannalta niiden tulee pyrkiä pitämään kansa köyhänä ja tukien varassa. Kun kansa tienaa ja pärjää omillaan kansalaiset alkavat miettimään joko omia veroja (äänestetään oikestoa) tai muita tarpeita/arvoja (äänestetään mahdollisesti vihreitä). Tukien varassa elävät äänestävät niitä, jotka lisäävät tukia ja tukevat narratiivia siitä ettei vika ole itsessä vaan esim rikkaissa osakesijoittajissa jotka voivat kiertää veroja mm osakesäästötilin kautta.

22 tykkäystä

Hallituksen ensimmäiset ideat sähkön hinnan kompensoimisesta ovat tulleet ilmoille. Kuten arvata saattoi mikään näistä ei auta yrityksiä, he kun eivät kuulu siihen porukkaan, joka valitsisi nykyiset päättäjät takaisin virkaan. Ei ole mitään väliä sillä, paljonko palkansaajan sähkölaskusta tippuu pois, jos ei ole palkkaa millä maksaa tämä lasku tai seuraava ruoka, käsittämätöntä toimintaa. Yritysten konkurssit ovat edessä. Normaalioloissa täysin kannattavia yrityksiä kaatuu. Näitä ei jälkikäteen saada enää jaloilleen. Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne, eikä tätä ole tapahtunut sitten 90- luvun laman ja valuuttalainojen jälkeen, osa muistaa kuinka kauan tätä tilannetta maksettiin. Vielä erikoisemmaksi tilanteen kääntää sopimusten aikasidonnaisuus. Monen yritysten selviäminen on kiinni siitä milloin sähkösopimus on solmitttu. Osa maksaa vielä 3 vuotta hintaa 0,04 € /kwh ja toinen osa 0,40 € /kwh

16 tykkäystä

-Jos pienituloisten verotusta kevennetään ja suurituloisten ei, niin lisätulojen veroprogressio entisestään kiristyy voimakkaasti. Jolloin nykyinen keskituloisen lisätulojen veroprosentti noin 50% nousisi noin 60%:n ja sitä ei haluta, alkaisi työnteko näyttämään hyvin kannattamattomalle keskituloisellekin.

4 tykkäystä