Uskon, että työjaksamisessa on yksilöllisiä eroja ja siksi ei pitäisi tehdä rajoitteita ylityötuntejen tekoon. En sanoisi heitä niin sanotuiksi “paremmiksi yksilöiksi” , mutta on olemassa työntekijöitä jotka jaksavat hyvin sen 12h päivässä. Jos täällä on niitä 6h työpäivän kannattajia ehdotan ottamaan lennon Kiinaan tai muualle Aasiaan ja menemään tutustumaan siihen miten pitkät työpäivät tasapainoitetaan muun elämän kanssa sujuvasti. Työmoraali on siellä erittäin korkealla ja terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota, joka auttaa tietenkin jaksamaan työnteossa.
Yhtäkkiä keskustelussa ollaan Aasiassa ja 6h työpäivässä. Työaikalaki antaa Suomessa hyvät mahdollisuudet ylitöihin. Kannattaa kouluttaa itseään, jos yleiset raamit ei riitä. Mutta ei mitään rajatonta työaikalakia ole olemassakaan. Sitä varten on yrittäjyys, tervetuloa joukkoon!
4 tykkäystä
Suomenkin koulutusjärjestelmä muutettu nykyään niin, että se suosii sosiaalisia tyyppejä. Vielä 20 vuotta sitten melkein kaikki kurssit pysty suorittamaan tenteillä, mutta nyt vaaditaan ryhmätöitä yms ja vaihtoehtoa ei ole. Samalla kuitenkin kerrotaan kuinka jokainen on yksilöllinen oppija. Siitä huolimatta kaikki pyritään alistamaan tuohon sosiaalisten muottiin.
Kun kurssi jaetaan ryhmiin, niin monet valitsee ryhmän kavereittensa joukosta. Sitten ilman ryhmää jääneet laitetaan kurssin vetäjän toimesta ryhmäksi. Kun tää ylijäämäporukka sitten yrittää tehdä jotain, niin ryhmäläisiä ei kiinnosta. Monikaan näistä ei edes vaivaudu käymään koululla koko kurssin aikana ja yrittävät vain jotenki roikkua kurssilla jos sattuisi pääsemään läpi. Teet siis ite monen työt, koska luonnollisesti ryhmätyö annetaan tehdä yksin. Se on nähkääs hyvä mahdollisuus niille joilla ei ole kavereita, joiden kanssa jakaa työt.
Onko yrittäjät sitten näitä parempia yksilöitä, kun voivat tehdä enemmän töitä? Tekeekö yrittäjä tappiota tunneilta, jotka sillä menisi normityössä reippaasti ylitöiksi? Tuskin. Oliskohan se sitten parempi, että alkaisi oman firman kautta myymään työpanostaan, jotta voisi kiertää ylityölaisäädännön?
Vaikea sen tarkemmin kommentoida juuri sinun työsi vaatimuksia, mutta kyllä sosiaalisuus ja sosiaalinen älykkyys on tänä päivänä hyvin tärkeä ominaisuus. Yleisesti ottaen suurimmassa osassa työtehtäviä vaaditaan yhteistyökyvykkyyttä, neuvottelu/sovitteluhalukkuutta, toisten huomioon ottamista yms. Jos näitä ei ole, varmasti on vaikeuksia pärjätä tänä päivänä. Lisäksi yhä enemmän, varsinkin pienempien työyhteisöjen yrittäjät, haluavat varmistaa, että uusi työntekijä istuu olemassa olevaan työkulttuuriin ja -henkeen. Tämän vuoksi jo opiskeluvaiheessa tehdään ryhmätöitä, jotta oppii nykyajan työelämän vaatimuksiin. Puhun nyt siis yleisellä tasolla, enkä mitenkään sinulle erityisesti.
Minusta sinä vähän hassusti puhut paljon “superyksilöistä” tai ylipäätään esim. ylitöiden osalta yksittäisistä tapauksista. Jos joku on erityisen poikkeuksellinen, laadukas ja kova työmyyrä, varmasti työnantaja ottaa tämän huomioon työtilanteiden ja tilauskannan mukaan. Mutta kun olet omistajayrittäjä, on pakko ottaa huomioon myös muut seikat kuten töiden kate. Jos kate häviää ylityökorvauksiin, ei se ole työnantajalle missään tapauksessa järkevää. Silloin on lisäksi vaarana, että yksilö väsyy, loukkaantuu tai sairastuu ja on poissa vahvuudesta, kun häntä eniten tarvittaisiin.
Yrittäjät on niitä perheen äitejä, jotka tekee mitä tahansa yrityksessä tarvitaan, usein kellonajoista riippumatta. Yrittäen täyttää asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet sovitusti. Suosittelen kokeilemaan töiden tekoa laskutuksen kautta, niin ehkä sen myötä ajatukset muuttuu, kun joutuu kantamaan myös riskit. Tällä tavoin on kuitenkin mahdollista saavuttaa niitä pienyrittäjän mahdollisesti parempia tuloja, mutta sinulla ei voi olla vain yhtä asiakasta. Se ei täytä yrittäjyyden ominaisuuksia verottajan puolelta.
1 tykkäys
Näinhän se on ja ei tota voi mitenkään kiistäkkään. Kyse oliki lähinnä siitä, että jos sulla on motivoituneita kavereita, niin saat niiden kanssa tehdä koulussa kaiken. Jos sulla ei oo kavereita teet 4 hengen työt yksin tai sitten sellasten kanssa, joita ei pätkääkään kiinnosta. Jos pakko tehdä ryhmätöitä, niin sitten ryhmät pitäisi arpoa. Nykynen systeemi tietysti hyvi niille, jotka omaa sen hyvän sosiaalisen kyvyn ja sitä kautta kavereita. Millään tavalla nykynen korkeakouluympäristö ei tue monenlaisia oppijoita, vaikka niin tykätään aina muistuttaa. Itseasiassa, jos sulla on jokin lääkärin diagnoosi, niin saat kyllä erivapauksia. Muussa tapauksessa voit sitten jättää koulun kesken.
En mä mistään superyksilöistä ole puhunut. Ainoastaan siitä, että on yksilöstä kiinni paljonko jaksaa tehdä töitä. Jotkut ei pysty edes siihen 40 tuntiin ja ovat osatyökykyisiä ja jollekkin tuo 40 tuntia ei ole mikään luonnollinen pitkän aikavälin maksimi. Tähän toki vaikuttaa myös työnkuva. Pointti oli lähinnä siinä, että ei ole olemassa mitään absoluuttista lukua, jonka yli yksilö ei kykynesi tehokkaasti työskentelemään. Voisi siis määritellä ihan hyvin markkinaehtosemmin sen paljonko töitä voisi tehdä.
Silloin työnantaja ei luonollisestikkaan tarjoa ylitöitä. Eihän tossa oo mitään ongelmaa. Eihän se ole mitenkään työntekijän päätettävissä saako tehdä ylitöitä. Työntekijä on vain vapaanehtoinen ylitöihin ja työntanaja päättää tarjoaako ylitöitä. Jos tarjoaa, niin silloin nuo “vaarat” pitäisi olla otettuna huomioon.
3 tykkäystä
[quote] Pointti oli lähinnä siinä, että ei ole olemassa mitään absoluuttista lukua, jonka yli yksilö ei kykynesi tehokkaasti työskentelemään. Voisi siis määritellä ihan hyvin markkinaehtosemmin sen paljonko töitä voisi tehdä.
[/quote]
Ymmärsin, kyllä mitä ajat takaa. Eikä näitä määritelmiä koskaan saada kaikille sopiviksi, mikäli ne pohjautuu johonkin lakiin. Lakien säätäminen ottaen huomioon kaikki poikkeukset on yksinkertaisesti mahdottomuus. Joten näistä pitäisi sopia jotenkin paikallisesti, mutta silloinkin tulee kaikenlaista hankalaa asiaa etukäteen sovittavaksi - kuka korvaa vaikkapa onnettomuudesta johtuvan korvauksen, työkyvyttömyyden tms. kun vahingon todetaan johtuvan vaikkapa väsymyksestä johtuvasta huolimattomuudesta. Normaali vakuutukset eivät ole enää voimassa, joten tämä jäisi työnantajan korvattavaksi eikä siihen kukaan järkevä yrittäjä voi suostua. Asia on siis hankala helposti järjestellä ilman yleisiä raamisopimuksia asiasta (asia = ylitöiden määrä yli nykyisten max. rajojen).
1 tykkäys
Ei siis kirjata lakiin.
Jos työnantaja teettää ylitöitä, niin työnantaja ottaa riskin. Jos ei halua ottaa riskiä niin ei teetä ylitöitä.
Eikai vakuutusten voimassaolo siihen lakkaa, että joku tekee ylitöitä? Ja jos lakia muutetaan, niin luonnollisesti se vaikuttaisi myös kaikkeen muuhun. Jos tuo kuvailemasi tilanne pitäisikin paikkaansa, niin lainsäädännön muutoksen seurauksena myös vakuutusehdot todennäköisesti muuttuisivat.
1 tykkäys
Tämän vuoksi työnantajat eivät voi teettää ylitöitä, mikäli siihen ei ole yleistä raamia. Sen vuoksi se ei auta, vaikka yksittäinen työntekijä itse haluaisi tehdä töitä tuntimääräisesti enemmän kuin raamit sallii. Tätä olen yrittänyt sinulle kertoa. Vakuutukset on voimassa vain, kun on noudatettu työsopimuksia ja työaikalakia.
Eli ongelma on se, että asiat on kirjattu lakiin nykyisellä tavalla. Tämähän oli asia, jonka nostinkin alunperin esiin. Kun ei ole turhia kirjauksia, niin työmäärä määräytyy markkinaehtosemmin ja myös vakuutusten voimassaolo seuraa perässä.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin ei tässä suurta erimielisyyttä ollutkaan.
1 tykkäys
Hyvä. Tuon lain muuttuminen ei kuitenkaan taida olla realistista. En tarkoita tätä pahalla, mutta edunvalvontajärjestöt on aika voimakkaita tasapäistäjiä. Molemmin puolin. Pienyrityksissä asiat on niin erilaisia ja siellä kun tunnetaan ihmiset hyvin ja heistä halutaan huolehtia, joustoa yleensä löytyy molempiin suuntiin. Mutta nuo työsuojelulliset asiat on todella monimutkaisia. IT-ala on ei ole fyysisesti vaarallinen, mutta olen nähnyt läheltä burnoutteja, perheellisiä ihmisiä ja ne jättää jälkensä. Kenenkään rajoja ei tiedetä, ennenkuin ne ylitetään.
Sen vuoksi - vanhana työnarkomaanina - olen muuttanut näkemyksiäni tämän suhteen aika rankasti. Toivottavasti pääset työnantajasi kanssa johonkin hyvään sopimukseen - näiden kanssa on aina mahdollisuuksia pieneen junailuun, jos tarve/syy on hyvä.
3 tykkäystä
En pidäkkään muutosta realistisena. Asiat voisivat olla paremmin, mutta mun mielipide ei muutu, vaikka muutos olis mahdoton. Lähtökohtasesti yhteiskunnan ei kuitenkaan pitäisi säätää ylimääräsiä rajotuksia. Jos nykynen työlainsäädäntö ei estä noita burnoutteja, niin onko siihen ratkasuna asettaa vielä enemmän rajotuksia, jotta niistä päästäisiin? Taitaa ratkasut löytä ihan muualta kuin työaikalainsäädännöstä. Käsittääkseni burnoutit vaivaa enemmänkin asiantuntijatöissä olevia kuin niitä, joihin työaikalainsäädäntö eniten puree.
Mitä enemmän teet tietotyötä, niin sen enemmän työt seuraavat myös vapaa-ajallesi ja asia ei poistu, vaikka kuinka virallisia työtunteja vähennettäisiin. Kyse on ennemminkin muista asioista ja työyhteisöstä kuin siitä, mitä laissa lukee.
Enkai missään vaiheessa sanonut, että tää olisi mulle suuri henkilökohtanen ongelma? Aina voi palata koulunpenkille kuluttamaan verovaroja, vaikka järjestelmä olisi kuinka typerä. Ainakin Heikki Pursiainen tuntuu olevan sitä mieltä, että koulutus on enemminkin yhteiskunnalle kulu kuin investointi. Tää onkin oikeestaan ainuita asioita, joista oon vasemmistopuolueiden kannalla. Koulutus on hyvä olla ainakin jossain määrin yhteiskunnan vastuulla, niin kauan kuin pidämme yllä nykyisenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos koko järjestelmä siirtyy enemmän markkinalähtöiseksi, kuten yhdysvalloissa, niin sitten voi myös koulutuksen kustannukset siirtää opiskelijoille.
Nykysin edes koulutus ei takaa mitään muuta kuin jos pääset hyväpalkkaseen työhön, niin joudut maksaa reilusti veroja ja nettovaikutus ei ole lähellekkään kannustavaa. Koko koulutus pitisi tosin muuttaa entistä joustavammaksi ja opiskelijoilla tulisi olla entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa itse tutkinnon sisältöön. Korkeakouluissa oleva pakkoruotsi on hyvä esimerkki siitä kuinka tutkintoihin pakolla sisällytetään jotakin, josta ei mitään hyötyä ole kenellekkään.
En oikein lopulta saa kiinni, mitä idealistina haet. Haluat rikastua työntekijänä? Sun kannattaisi ryhtyä politiikoksi, jotta voit itse vaikuttaa asioihin, jos yrittäjyys ei kiinnosta. Pelkkä valittaminen ei auta.
2 tykkäystä
No jo on ihmeellinen logiikkaa. Sun näkemys on kaiketi se, että mitään asioita ei voi pohtia, jos ei aktiivisesti ala edistämään asioita. Ilmeisesti Juhana Vartiainen on ainut järkevä VATTin työntekijä, kun tajusi mennä eduskuntaan päättämään asioista. Muut VATTin työntekijät on kaiketi turhia valittajia. Sama koskenee mitä tahansa tutkimusorganisaatiota.
Björn Wahlrooskin ihmeellinen valittaja, kun osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taitaa ainakin jollain mittapuulla olla yrittäjä ja silti jaksaa valittaa. Kukaan ei oo tainnut väittää, että yrittäjälläkään olisi sen helpompaa. Niillä ei vaan ole työaikalainsäädäntöä rajottamassa.
Ilmeisesti et itse koskaan nosta esiin epäkohtaa, jos et ite ryhdy politiikoksi edistämään ko. asian muuttamista. Maksat ilomielin veroja ja enemmänkin, jos vaan vasemmisto hallitus niin päättää.
2 tykkäystä
Ehkä sitten näin. En vain näe sinun logiikassa mitään realismia. Kun sun viestit lukee uudestaan, ne on tosiaan ideologista haihattelua tai jotain. Case closed minun osalta.
2 tykkäystä
Minä olin joskus nuorena sellaisessa firmassa hetken töissä, jossa sain kuulla, että teen liian nopeasti töitä ja että he yrittävät hidastella, jotta saisivat tehdä ylitöitä. Palkat oli niin huonot.
Firmakin meni konkurssiin, mutta poistuin jo aikaisemmin paikalta.
Minun tilanne oli :, asuin kotona, sinkku, ei pahemmin kuluja. Palkka oli surkea, joten ymmärrän tavallaan niitä muita.
Muuten en kyllä liiemmin ymmärtänyt, ei ollut mulle se.
7 tykkäystä
Ootetko sitä mieltä, että työntekijät toimi tuossa tilanteessa väärin? Työntekijäthän toimi taloudellisesti täysin rationaalisesti maksimoidessaan omaa hyvinvointiaan. Ekai työntekijöiltäkään voi markkinataloudessa vaatia tiettyä työtahtia. Tuottavuuden pitäisi näkyä suoraan palkassa, mutta jos ei näy, niin sitten hidastetaan tahtia. Ei ole työntekijän vika, että yhteiskunta on rakentanut jäykät työmarkkinat ja korkean irtisanomiskynnyksen.
Työntekijät toimii tuossa tilanteessa juurikin taloustieteen oppikirjan mukaan. Onko siinä jotain väärää, että työntekijät pyrkivät toimimaan markkinaehtosesti. Ei ole. Ainut ongelma tuossa oli työntekijöiden laeilla liian vahvaksi säädetty asema. Tämäkin oli nyt kärjistysti ilmaistu ja todellisuudessa tämäkään ei ole näin yksioikoista, mutta tuo on selkeänä tekijänä siellä taustalla.
Ja olkookin sitten vaikka ideologinan näkemys. Jos joku nyt kuvittelee, että ratkaisisin asiat käytännössä ihan niin kuin miten olen asian täällä esittänyt, niin ei se ihan niinkään ole. Ne on näkemyksiä vain yksittäisistä asioista ilman kompromisseja, joten käytännön toteutus olisi toki toisenlainen. Tähänkin varmaan joku takertuu, mutta keskustelusta tulee täysin mahdotonta, jos pitää täysin tyhjentävästi alkaa jokaisen sanomisen perään suuret ehdot, jossa tää sanomiseni näkemykseni mukaan pätee.
Ihan vastaavia tilanteita tulee politiikkojen vaalilupauksissa. Ne on oikeesti tavotteita, joita kohti pyritään, mutta ei se tarkota, että ne olisi sellasenaan täysin toteutettavissa. Poliitikot toki markkinoi niitä väärin lupauksina, koska ne ovat todellisuudessa vain senhetkisiä tavotteita, jotka muuttuvat tilanteiden ja kompromissen mukana.
1 tykkäys
No ei kuvittele (että ratkaisisit). Ratkaisujasi ei missään tapauksessa hyväksyttäisi yhdessäkään kehittyneessä yhteiskunnassa. Ja se on iloinen asia - maailmalla on siis jokin toivonkipinä vielä jäljellä…
2 tykkäystä
Et ymmärrä ilmeisesti konditionaalin merkitystä. Teit juuri sen tulkinnan, minkä ajattelinki.
Voiko oikeesti olla enemmän ristiriitaa. Ensin väität, ettei kukaan kuvittele, mutta silti pyrit kumomaan kuvitelman, jonka ensin kiistit.
Se, että ratkaisua ei hyväksyttäisi yhdessäkään kehittyneessä yhteiskunnassa, ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten mä asian ratkaisisin.
Ilmeisesti et myöskään ymmärtänyt aiemman viestini sisältöä siitä, että käytäntö ja teoria ovat kaksi eri asiaa.
Viitaten tuohon viljon esittämään asiaan: Jos täällä porukka saisi kiinteää tuloa, jonka eteen voisi tehdä työmäärän väliltä 0-ääretön. Paljonko te tekisitte töitä tuon tulon eteen?
Täysin vastaava kysymys kohdataan siinä, kun kasvatetaan irtisanomissuojaa. Mitä vahvempi irtisanomissuoja, niin sen laiskemmin työntekijät voivat tehdä töitä. Jos ihmisillä on yhtään taipumusta laiskuuteen tai työkuormansa vähentämiseen, niin tuon suuntainen kehitys on tällasessa tilanteessa väistämätöntä.
Jos taas gravytrainer viittasi ensisijaisesti kysymykseen työaikalainsäädännöstä, niin en edelleenkään nää mitään selkeää syytä, miksei se voisi olla enemmän markkinaehtoista. Täällä porukka yrittää olla niin markkinalähtöistä ja liberaalia, mutta sitten kuitenkin halutaan pitää tiukasti kiinni lailla määrätystä työajasta. Ihan työnantajilta ja eduskunnastakin on kuultu, että työaikaa pitäisi pidentää. Täällä porukka on kuitenki niin jumiutun siihen, että sen on oltava juuri se mikä nyt on säädetty. Eli porukka täällä ei kannata kikylle jatkoa tai työajan edelleen pidentämistä?
Kiky-sopimus muuten tarkotti maksimityötunneissa käytännössä samaa kuin ylityötuntirajan korottamista kymmenisen prosenttia. Ihme, että siihen pystyttiin, vaikka on kuulemma niin järkyttävän suuri riski, että työntekijä mokaa, jos tekee enemmän töitä.
Minusta se tuntui kyllä vähän pahalta että tahallaan tekivät hitaasti, mutta oliko parempaa palkkaa maksamalla saatu hommat normaalin työajan puitteissa tehtyä, se vaatisi keskustelua ja paikallista sopimista. Sinällään varmasti olisi ollut hyödyllisempää maksaa se sama raha normi työajan puitteissa.
Aika hankala asia sinällään. Firma meni nurin, niin varmaan ei siellä hommien koordinointi ja johtokasn olleet hyviä. Paljon sielläkin olisi järkeistämistä itse keksinyt.