Ei kai tässä mitään sen kummempaa. Ex-pääministeri ja SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Moraalitonta oman edun tavoittelua Päivin ja Paavon tyyliin.
Jos ainoa yhteistyökumppani on Gazprom onkin sitten mielenkiintoista nähdä Lipposten yrityksen tämän vuoden liikevaihto ja tulos… Vieläkö pokka kestää veljeilyn venäläisten kanssa Venäjän barbaarisen hyökkäyksen jälkeen.
Edit.
Jos joku muuten kokee OldFekin jyrähtämisen Paavo Lipposelle epäreiluksi… Pistäkääpä “Paavo Lipponen jyrähti” hakusanoiksi valitsemaanne hakukoneeseen. Sieltä pitäisi löytyä ainakin seuraavia.
Paavo Lipponen jyrähti teollisuudelle.
Lipponen jyrähti “paremmille ihmisille”.
Paavo Lipponen jyrähti ruotsalaisille.
Paavo Lipponen jyrähti Lappia-talossa.
Lipponen jyrähti: Barentskeskuksen kohtelu sanoin kuvaamatonta.
Paavo Lipponen jyrähti Anneli Jäätteenmäelle.
Lipponen jyrähti “politrukille”
.
.
Avasin pitkästä aikaa CNN:n tietokoneen ruudun kulmaan. Ihan vaan katsoakseni, miten maailma ja politiikka makaa USA:ssa. Eihän siellä mikään ole muuttunut.
Trump haukkuu hallinnon ja sanoo ettei oikeusministeriöön voi luottaa. No eipä tietenkään… Samaan aikaan media jakaa kuvia Trumpin kotietsinnästä, jossa salaiseksi leimatut paperit ovat sikin sokin jossain Maralagon tiskillä.
Alaskassa Peltolan Genen uus vaimo, yu’pik eskimo ja demokraatti Mary Peltola, teki historiaa voittamalla kongressivaalit. Hän on ensimmäinen natiivi alaskalainen kongressiedustaja kautta historian. Vaalit hävisi tuttu nimi, republikaani Sarah Palin, joka muuten kertoi syyksi epäreilun vaalijärjestelmän jne. Mistähän oli moista saanut päähänsä?
Alabaman Childesburgissa matkalla olleen naapurin kukkia puutarhaletkulla kastellut mustaihoinen pastori Michael Jennings pidätettiin, vaikka mies kertoi olleensa ihan sovitulla asialla. Siis kastelemassa kukkia. Video meni viraaliksi hetkessä ja asianajajilla on taas töitä pitkäksi aikaa. USA:ssa aprikoidaan varmaan ihan aiheellisesti, olisiko valkoihoinen kukkien kastelija pidätetty.
Tuli jotenkin lämmin ja turvallinen olo arjen jatkumisesta USA:ssa. Taidan silti sulkea CNN:n ja keskittyä Bloombergiin. Jossain vaiheessa pitäisi käydä haravoimassa kaikki mädät omenat pihamaalta…
Väität virheellisesti, että opiskelija saisi tt-tukea heti opintojen aluksi - tuohan ei pidä paikkaansa, sillä opiskelijan täytyy ensin nostaa ja käyttää opintolainat elääkseen, toisin kuin yhdenkään muun kansanosan Suomessa. Pointtisi on muuten ihan hyvä, mutta opiskelijana näen lähes automaattisesti punaista, kun opiskelijoiden raha-asioita koitetaan yksinkertaistaa tukien varaan heittäytymiseksi heti, kun pitäisi tehdä hetken verran töitä.
Aiheeseen liittyen: alla olevan twiitin kaaviosta löytyy hieman osviittaa sille, miksi opiskelijat välillä hieman epätykkäävät taloustilanteistaan.
Kun v. 2018 oli tienannut palkkatuloja sen verran, että 9 kuukauden opintotuen tuloraja oli täynnä, niin seuraavan tienatun kymppitonnin “veroaste” on luokkaa 75-80 %. Nettotulot ovat tuossa vaiheessa luokkaa 1300€/kk. Jos olet passiivinen, olet köyhyysrajalla, ja olemalla aktiivinen on lähinnä ihan helvetisti hävittävää, kun tukia peritään takaisin jokaista palkkaeuroa kohti aivan liikaa ja opintojen viivästyessä lähtee sitten enemmänkin. Tällaisia tilanteita ei saisi tulla vastaan kenellekään Suomessa. Moni opiskelija tekisi niin mielellään enemmän töitä korottaakseen elintasoaan ja ennen kaikkea hyvinvointiaan, mutta kun valtio palkitsee kepillä, niin eipä se useinkaan kannata.
Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä liberaalipuolueen edustajan mielipiteiden kanssa, mutta kyllä tässä annetaan hyviä esimerkkejä konkreettisistä leikkauskohteista. Kyllä pistääkin ärsyttämään mitä kaikkea turhaa hallintohimmeliä, byrokratiaa ja muuta julkisiin menoihin sisältyy joilla ei ole mitään virkaa, siellä vaan suojatyöpaikoissa elellään yksityisen sektorin loisena. Ensi keväänä on vaalit. Nyt tarvitaan oikeasti puolue/ehdokkaita jotka lähtevät tekemään uudistuksia koko Suomen hyvinvoinnin kannalta jatkoa ajatellen eivätkä aja vain oman kohderyhmänsä etua välittämättä muusta. Jos nykyisenlainen meininki jatkuu tässä nousevien korkojen ympäristössä nykyisellä demografiakehityksellä niin synkältä näyttää jatkoa ajatellen.
Usein kuuluu sanottavan, että Suomessa kaikki valtapuolueet ovat toinen toistaan sosialistisempia. Tätä ajatusta vastaan on vaikea argumentoida, kun Suomen “oikeistopuolueet” ovat Kokoomus, RKP ja kristilliset.
Viime kuntavaaleista löytyy Iltalehdeltä vaalikoneen ‘arvokartta’
Suomen monipuoluejärjestelmässä on tyypillisesti tehty konsensuspolitiikkaa ja hallituksessa on ollut aina 2 isoa valtapuoluetta, joten järjestelmä ja päätökset ovat pysyneet varsin vakaina.
Oppositiopuolueet tykkäävät esitellä vaihtoehtobudjettejaan. Tyypillisesti varjobudjetit ovat kuitenkin hyvin lähellä toteutuneita budjetteja; eli kun “oikeistopuolue” Kokoomus on oppositiossa, niin ei heidän varjobudjettinsa eroa kovinkaan paljoa hallituksen budjettiesityksestä.
Toki Suomessa on pitkät verottamisen ja tulonjakamisen perinteet. Lupaamalla kaikille kaikkea kivaa on paljon helpompi ostaa ääniä, kuin lupaamalla palveluiden ja tulonsiirtojen leikkauksia. Ainut kerta kun Suomessa on yritetty sopeuttaa menoja tuloihin valtiotasolla oli Sipilän hallitus ja yritys päättyi poliittiseen katastrofiin ennen kuin menojen leikkauksissa päästiin alkuunkaan.
Tässä rupeaa kuitenkin tulemaan vähän pää vetävään käteen kun työllisyysasteen ollessa Suomessa ATH 2023 budjetti on yli 8 miljardia euroa alijäämäinen . Velanhoitokustannukset tuskin ovat tulevaisuudessa kovasti laskemassa ja ikääntyminen vain lisää kestävyysvajetta tulevina vuosina.
Suomen yhteiskuntajärjestelmä on hyvä ja toimiva, sitä ei kannata ‘pilata’ hätiköimällä. Pidän tuosta liberaalipuolueen lähestymistavasta talouden kestävyysongelmiin; käydään läpi jokainen valtion meno ja mietitään onko se valtiolle tarpeellinen.
Oma ajatusleikkini aiheeseen on ollut samanlainen, mutta lähtökohta toisesta päästä; rakennetaan valtion budjetti alusta pitäen uusiksi. Käydään läpi mitä välttämättömiä menoja valtiolla on ja kuinka paljon niihin tarvitaan rahaa, mihinkään muuhun ei käytetä valtion rahaa.
Omaan makuun turhan raaka ja radikaali “leikkausbudjetti”, mutta perusidea (karsitaan turhia menoja yksitellen pois) kyllä erittäin kannatettava!
Onkohan kukaan hahmotellut, kuinka monta työpaikkaa katoaisi tuon liberaalipuolueen budjetin myötä? Hankalahan sitä on kovin tarkkaan laskea, tiedetään…
Samoilla linjoilla, mutta tuohon karsimiskeskusteluun saatetaan tulevina vuosina olla pakotettuja. Sitten saa taas joku pääministeri kurat niskaansa, kuten Sipilä ja Aho omina aikakausinaan. Marinia ei leikkurin kahvassa tulla näkemään.
Julkinen sektori Suomessa on valtava ja niin on julkisella sektorilla työskentelevien määräkin. Kukaan ei varmasti ole karsimassa hoitajia, opettajia tai palomiehiä, mutta verorahoja kerätään valtavat määrät kaiken maailman virkamiesten työllistämiseen. Maassa on samaan aikaan pula osaajista yksityisellä sektorilla – siis sillä puolella taloutta, jolta ne verot kerätään.
Sipilä leikkasi lomarahoja ja lisiä + lisäsi työaikaa 6min. Saman hyödyn valtion budjettiin olisi saanut leikkaamalla avustuksia kaiken maailman oopperaan, älyttömiin kehityshankkeisiin ym. Ehkä siksi sai siis kuraa niskaan.
Tämä on mielestäni todella huolestuttavaa jos suurin osa äänestäjistä ei ymmärrä kokonaisuutta ja näkevät vaan ne omaan elämäänsä vaikuttavat asiat. Tälläisen lyhytnäköisyyden kautta ajetaan itsemme hiljalleen seinää päin ja sittenkö kaikki ihmettelevät että miten tässä nyt näin kävi, velkaantuminen riistäytyy käsistä ja koko valtio on kriisissä. En vain käsitä tätä yhtään.
Kovin radikaaleihin toimiin ei yksikään pääministeri pysty, mutta toiset hallitukset vain lisäävät menoja ja toiset sitten yrittävät hillitä tai leikata. Ei niin yllättäen, menojen lisääjän rooli on poikkeuksetta demarivetoisilla hallituksilla.
En ole mikään Sipilä-fani, mutta hänen hallituksensa ansiosta Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyky parani pienen napsun, jolla voi olla yllättävänkin iso merkitys. Ei se Sipilän saama kura jostain lomarahoista ja kuuden minuutin työajan lisäämisestä ollut hänen tekemäänsä palvelukseen nähden missään suhteessa.
Oopperasta ei merkittävää säästöä tule vaikka sulkisi koko puljun, on populismia väittää mitään muuta, ja kehityshankkeita tarvitaan aina, vaikka osa osoittautuisi älyttömiksi.
Yhden nykyhallituksen toimien seurauksen voi kokea ihan itse, jos sattuu sairastumaan ja joutuu paikallisen terveysaseman päivystykseen tai operaatioihin. Ideologisista syistä yksityisen sektorin roolia ja ihmisten valinnanvaraa lähdettiin järjestelmällisesti pienentämään, mikä heikentää tehokkuutta ja huonontaa palveluita. Älkää sairastuko.
Ehkäpä vaikutukset julkiseen talouteen olisivat olleet samat, en viitsi lähteä penkomaan. Oleellista Sipilän hallituksen tavoitteessa kuitenkin oli parantaa yritysten kilpailukykyä, mikä oli tuolloin varsin suuri ongelma.
Yritykset neuvottelevat työehtosopimuksista työntekijöiden kanssa. Mikäli kilpailukyky on heikko, neuvotteluissa se tuodaan ilmi ja pyritään löytämään ratkaisu neuvotteluilla. Nyt Sipilä talloi neuvottelut ja saneli niiden ohi erilaisia työntekijän asemaa heikentäviä leikkauksia. Pitäisikö siis tupo -neuvottelut tuoda takaisin, vai mikä olisi ratkaisu? Paikallinen sopiminenkaan ei oikein tuntunut metsä-sektorin työnantajille sittenkään käyvän. Olen itsekin siis sitä mieltä, että kaiken maailman saunalisiä ym. voitaisiin työntekijöiltä kyllä poistaa/leikata kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, mutta mm. nuo lomarahaleikkaukset koskivat VAIN julkisen sektorin työntekijöitä, miten se parantaa kilpailukykyämme?
Eli hallituksen tehtävä ei ole puuttua työehtosopimiseen vaan valtion budjetointiin. Valtion budjetoinnissa on kyllä jos jonkinmoista rahareikää, joita pitäisi alkaa korjaamaan. Julkisen sektorin lomarahoihin kajoaminen tai 6min työajan lisäys ei ole niitä tehokkaimpia keinoja, niinkuin nähtiin.
Jos oletettaisiin, että valtion budjetti olisi tasapainossa (Menot=Tulot ja velkaantuminen ei ole tuloa, toisin kuin hallituksen ensi vuoden budjetissa) seuraavassa esimerkissä:
Pienemmät lomarahat tarkoittavat pienempiä julkisia menoja. Pienemmät julkiset menot tarkoittavat pienempää tarvetta veroille. Pienemmät verot hillitsevät palkankorotuspaineita esimerkiksi vientiyrityksissä ja niiden asiakasyrityksissä. Maltilliset palkankorotukset palvelevat Suomen taloutta, jos keskeiset tuotantokustannukset kasvavat keskeisissä kilpailijamaissa meitä kovemmin.
Vastaavasti voitaisiin palkata esimerkiksi lisää hoitohenkilökuntaa samalla rahalla, jolloin hoitoonpääsy nopeutuu, työntekijöiden kuormitus laskee, huoltosuhde paranee, työttömyysmenot laskevat ja tämän uuden työllistyjän elämänlaatu paranee yleisesti.
Itseasiassa verotuksen takia julkisen alan työntekijän hyvinvointi paranee enemmän/käytetty euro, jos palkankorotuksen sijaan samalla rahalla palkataan mielummin uusia työntekijöitä.
Hallituksella on valtuus päättää vain tuloverosta, jonka maksaminen alkaa vasta 40k€ eteenpäin. Eli “duunari” menettää lomarahansa ja yli 40k€ tienaavat (joista iso osa toki myös aikalailla “duunareita”) puolestaan hyötyvät veroalen myötä?
Tuosta verojen ja palkkojen kotmrrelaatiosta kiinnostuin; olisiko aiheesta jotain kätyä pidempää, eli onko havaittu korrelaatiota?
Voitaisiin, jos hoitohenkilöitä olisi, mutta kun kukaan ei enää halua hoitoalalle. Eli ketä aikoisit palkata?
On muuten huolestuttavaa, että uudesta budjetista on varattu 5,36 Mrd VM + 5,04 Mrd STM = 10,4Mrd euroa eläkkeisiin (1). Suuret ikäluokat ja sodan kokeneet sukupolvet kehittivät 60-luvulla pyramidihuijauksen (2), jossa myöhemmät sukupolvet takaavat järjestelmään aiemmin osallistuneille muhkeat tuotot hyvin pienillä maksuilla. Nykyiset työssäkäyvät maksavat palkastaan 24,85% (3) tähän kupruun, mutta lisäksi karkeasti joka kuudes veroeuro upotetaan tähän suohon. Tähän päälle kun lasketaan terveyden- ja vanhustenhuoltopalvelut, joita nämä ikäluokat kuluttavat* (4), niin mielestäni kyseessä on jopa kaikkien aikojen kupru, josta lisäksi leviää urbaanilegenda “He ovat eläkkeensä ansainneet”.
*Valtio maksaa kunnille keskimäärin (ei lukumääräpainotettu keskiarvo) 10300€ per yli 65-vuotias (yksiköt tuhansia):
65—74-vuotiaat (2 306,20 euroa/as) |1 624 139| → 704 000 henkilöä
75—84-vuotiaat (6 457,42 euroa/as) |2 522 688| → 390 000 henkilöä
+85-vuotiaat (22 359,45 euroa/as) |3 445 435| → 154 000 henkilöä
Karkeasti siis pelkästään valtionosuudet (7,5) + eläkkeet budjetista (10,4) + työeläkemaksut (24,1-3=21,1) = 39 Mrd euroa menee työssäkäyvien ihmisten panoksesta tämän reilu miljoonan ihmisen eduksi. Se tekee yhteensä 31 250 / 65+ -vuotias. Tosiasiassa päälle tulee vielä heidän osuutensa teiden kunnossapidosta, poliisista, puolustusvoimista yms yhteisistä palveluista. Vertailun vuoksi suomalaisen mediaanipalkka oli 35 616 (6) ja päälle 1157€ (4) valtion osuuksia = 36 773
Valtio voi laskea myös esim arvonlisäveroa, yhteisöveroa, polttoaineveroa, jotka vaikuttavat yrityksen kuluihin.
Tämähän toimii siten, että työntekijän nettopalkka paranee, kun verojen ja veronluonteisten maksujen suuruus laskee. Ainakaan itselleni ei ole väliä mistä se nettopalkankorotus tulee. Bruttopalkka ei ole itseäni koskaan edes kiinnostanut.
Varmasti välille löytyy korrelaatio, mutta en oikein ymmärrä miksi se kiinnostaisi. Kausaliteetti on sitten täysin eri asia.
Hyvä pointti, ammattiliitoille tämä ei näytä olevan sama asia. Asenne on erikoinen kun julkisesti ilmoitetaan, ettei veronalennuksilla saatu hyöty palkansaajille kiinnosta, ainoastaan palkankorotukset.
Yle uutiset
“Teollisuusliiton Riku Aalto torjuu veronkevennykset ja vaatii maksusiirtoja palkansaajilta työnantajalle”
Ei se ole ihmeellistä. Veronkevennys koskee kaikkia mutta oman ryhmän palkankorotus vain omia “kavereita”. Liiton asiamiehet ja -naiset saavat kunnian vain omiensa asioiden ajamisesta ja siihen heidät on valittukin. Vain existentiaalinen uhka saisi ammattiliitot ajamaan yhteistä etua oman ryhmän kärsiessä. Valtiolle esim. Hoitajien 20% palkankorotus kustantaa ehkä saman verran kuin tuloveron 0,1% pienentäminen kaikille. Kumpikohan olisi mieluismpi vaikka Tehylle?
Tämä ei ole kritiikkiä ammattiliittoja kohtaan, heillä on oma ja järkevä paikka yhteiskunnassa työnantajien vallan vastapainona. Tämä on kuitenkin se kuinka asiat toimivat reaalimaailmassa.
. Velanhoitokustannukset tuskin ovat tulevaisuudessa kovasti laskemassa ja ikääntyminen vain lisää kestävyysvajetta tulevina vuosina.