Tämän tiedän, vaan en ymmärrä. Keskitytään oman sidosryhmän hyvinvointiin, ei siihen, että kaikilla menisi hyvin ja lopulta omallakin sidosryhmällä paremmin. Pelataan lyhyttä peliä - kateus voittaa kiiman.
6 tykkäystä
Tarkoitin, että jos (tulo)veroja lasketaan, vähentääkö se jotenkin neuvotteluissa palkankorotuspaineita? Sitähän sinä tarkoitit nimittäin.
Eikös tämä ole ollut yksi kolmikantaneuvotteluiden kulmakivistä, jossa valtiovalta tarjoaa porkkanaa osana palkkaneuvotteluita. Tai ainakin joskus oli
1 tykkäys
”Tilanne on kehittymässä siihen, että tällä kertaa hallitus joutuu oikeasti pakottamaan hoitajat työhön, mikäli sopimusta ei ennen lakkoja synny. Sitä ennen haastemiehet tavoittelevat hoitajia tiedoksiantojen kanssa ja pahimmassa tapauksessa poliisit ohjaavat hoitajia töihin, jos tavoittavat heidät”
Aikamoista, Taas napsu edemmäs P-Koreaa… eipä ihmetytä kun hoitajat itse irtisanoo lupansa valviralta. Tehyltä ja hallitukselta kyllä taas ala-arvoista toimintaa.
15 tykkäystä
Tätä laillista riistoa on jatkunut jo monta vuosikymmentä. Nyt yritetään viedä lakko-oikeus ja määrätä työntekovelvollisuus. Melkoista touhua. Tälle työntekijäryhmälle rahat pitää löytyä. Muutaman viraston voisi sulkea sen sijaan samantien.
Ammatinvalintaansa juuri nyt tekevällä nuorella täytyy olla melkoinen kutsumus tähän työhön, jos hoitajaksi lähtee itseään lukemaan.
21 tykkäystä
Vuosien varrella olen tavannut melkoisen joukon hoitajia, joista osalle olen ollut asiakas, osalle asiakkaan omainen tai läheinen, osan tuntenut muista ympyröistä. Sama kuin muissakin ammateissa, suuri pääosa on ammattilaisia ja hoitaa homman ammattiylpeydellä. Joukossa on, erityisesti vanhustenhuollossa, myös tapauksia, jotka ovat ehkä väärällä alalla tai motivaation menettäneitä, jos kutsumusta on ollutkaan. Näitä ei ole paljon, mutta vaikuttavat kertyvän samoihin yksiköihin?! Näiden joidenkin kohdalla aiheutuu lisäkuormitusta potilaille ja työkavereille ja tauti tarttuu. Tämä on asia, josta ei saisi mainita, kun kaikki mahdolliset halukaat käsiparit tarvitaan nyt hoitohommiin.
Vielä merkittävämpi tuottavuusongelma on keskijohdossa, töiden järjestelyssä ja halllinnossa. Erilaisten toimintojen rajapinnoissa kinataan, kenelle mikäkin asia kuuluu. Tämä vaakasuunnassa. Pystysuunnassa vallitseva hierarkia on voimakkaampi kuin sotaväessä. Keskustelu pystysuunnassa on liian yksisuuntaista ja joustavat, kevyet kanavat ovat satunnaisia. “Ei kuulu mulle, ei kuulu sulle.”
Kun tähän vielä lisätään huonosti toimiva, huonosti perehdytetty ja jatkuvasti muuttuva (ict)teknologia syömään motivaatiota, on monenlaista kitkaa rattaissa. Lopullisesti ongelmien (hups, siis haasteiden) ratkaisuhalun pehmittää byrokratia ja poliittinen johtaminen, joka tietää asiat valmiiksi niiden tekijöiden puolesta pienimmän mittayksikön tarkkuudella. Kaavamainen hoitajamitoitus ja muu mitoitus esimerkkinä.
Lisärahan (henkilöiden) ja teknologian ja sääntöjen lisäämisen sijaan asioihin pitäisi tarttua aidosti kehittävällä ja tarkoituksenmukaisella otteella, prosessitasolla. Yksityistäminenkään ei ole ratkaisu, koska se johtaa rahan tekemiseen, yritysten yhdistymiseen ja kasvottomuuteen. Miksi julkinen palvelu ei voisi itse toimia, kuten odottaa yksityiseltä.
EDIT: Tällainen hoitotyöstä olisi mielenkiintoinen, mutta tietenkin hankala toteuttaa (ei kuitenkaan mahdoton):
9 tykkäystä
Samaa mieltä kehityksen osalta, mutta mukavalla ja toimivalla työpaikalla ei ole arvoa, jos on palkkakuopassa. Eivät hoitajat ole sen kummoisempia tässä asiassa kuin mikään muukaan ammattiryhmä.
Hoitotyön tehokkuus on Suomessa jo ennestään huipputasolla saman elintason verrokkeihin verrattuna, joten tehostamisen varaakaan ei liiemmin ole. Hoitajamitoitus sen sijaan kertoo hallitsemattomaksi paisuneesta työkuormasta, jota hallitus yrittää päätöksillään paikata. Aika vaikeaa sekin, jos työvoimaa ei kertakaikkiaan ole.
Mistään tempuista ei kuitenkaan ole apua, jos työvoiman suunta hoitoalalta on muille aloille. Se suunta ei käänny ellei isoihin ongelmiin, kuten palkkaukseen, puututa heti.
3 tykkäystä
Tuo “hoitajamitoitus” jo nimenä johtaa harhaan; kyse on henkilöstömitoituksesta, johon siis sisältyy hoitajat, hoiva-avustajat, fysio- ja toimintaterapeutit, soaionomit, vastuuhenkilöt sekä kuntoutusohjaajat. Jos voittoa takovat hoiva-alan yritykaet viitsisivät palkata noita muita kuin hoitajia, jäisi hoitajille enemmän aikaa tehdä niitä töitä, jotka heille kuuluvat. Mutta kun ei.
2 tykkäystä
AVIt eivät ole kelpuuttaneet hoiva-avustajia,sosionomeja yms lain sallimia ammattiryhmä laskettavaksi mitoitukseen kuin vähäisessä määrin.
2 tykkäystä
Lisään tässä samalla, että Ziibran mainitsemat riittämättömät resurssit ja niihin liittyvät ongelmat eivät ole pelkästään “voittoa takovien hoiva-alan yritysten” ongelmia vaan niitä on ollut ihan tasapuolisesti myös mm. kunnallisten yksiköiden puolella. Se tiedetään, että jostain syystä yksityiset ovat olleet tehokkaampia toteuttamaan palveluita. Liekö paremmalla palkalla ja ehkä johtamisellakin jotain tekemistä asian kanssa.
Yksityisellä sektorilla on hoitoalalla maksettu perinteisesti pienempää liksaa. Nykyään osa yksityisistä maksaa selvästi paremmin.
Julkisella sektorilla osa osastonhoitajista ei edes yritä täyttää henkilöstöpuutteita, koska se on kallista ja saa osaston taloudellisen tuloksen paremmaksi. Hoitotyötä ei voi tehdä varastoon ja paikalla oleva henkilökunta tekee sen minkä ehtii. Tuohon halukkuuteen löytää sijaisia olisi helppona ratkaisuna maksaa töissä oleville puuttuvan henkilökunnan liksa, joutuvathan he tekemään niiden puutteiden työtkin.
3 tykkäystä
Ongelma on ilman muuta myös julkisissa hoivayksiköissä, mutta kokonaan julkisia on nykypäivänä reilusti vähemmän.
Niinkuin tuossa mainittiinkin jo, pääsääntöisesti palkkaus (ja etenkin työsuhteen muut ehdot/edut) ovat yksityispuolella heikommat kuin julkisella. Palvelun tehokkuudesta yksityinen vs. julkinen en osaa itse sanoa mitään, enkä luotettavaa faktaakaan ole nähnyt, liekö sellaista edes olemassa.
Määritelkää hoitajapula. Minusta kaikessa paistaa läpi lähinnä suuret rakenteelliset ongelmat ja johtamisen puutteet. Ei se, että hoitajia olisi liian vähän, tai että he olisivat palkkakuopassa.
Mikä on riittävä määrä hoitajia? Myös lääkärien määrä on Suomessa maailman kärkeä.
Miten Ruotsissa pärjätään? Saatika vaikka Virossa?
Mikä on oikeasti hoitajien palkkakuoppa ja mitä sillä ratkaistaan? Nostamalla palkkaa huomattavasti kuluja varmasti tulee lisää, mutta mikä oikeasti muuttuu paremmaksi? Pitäisikö oikeasti rohkeasti puuttua niihin oikeisiin ongelmakohtiin?
Organisaatioiden läpikohtainen perkaaminen, puhdistaminen ja uudelleenjärjesteleminen yksikkö kerrallaan tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi? Luodaan vaan kaiken maailman hässäköitä ja vaaditaan lisää palkkaa ja ihmisiä alalle, jolla on kansainvälisesti mitattuna jo suorastaan ruuhkaa tekijöistä.
Lähde: OECD Health Statistics 2021.
22 tykkäystä
En tiedä, mihin jps:n tieto perustui, mutta ymmärsin, että asia on joskus näin ollut, mutta ei ole enää. Tämä oli omakin käsitykseni. Toki edut yksityisellä ovat huonommat eikä 10 vuoden palveluksen jälkeen voi odotella 6 viikon kesälomia…
Perustelemattoman huono palkka on ihan oikea ongelmakohta. Tätä ei kai kukaan sentään kiistä? Tai sitä etteikö hoitajat olisi selvästi alipalkattuja lähes millä tahansa kriteerillä?
Omasta mielestäni tässä on taustalla pitkä historiallinen taakka, jota kukaan ei ole uskaltanut korjata. Asian korjaamista ei helpota se, että valtaosa hoitajista on naisia. Tulipahan sekin sanottua. 
Organisaatioiden läpikohtainen perkaaminen, puhdistaminen ja uudelleenjärjesteleminen yksikkö kerrallaan tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi?
Hmm… Sairaaloiden hoito ei ole mitään sattumanvaraista puuhastelua, josta voi otttaa löysät pois. Nyt puhumme siis niistä käsistä, jotka tekevät varsinaisen hoitotyön ja joita on ihan liian vähän tulevaisuutta ajatellen. Siihen ei auta byrokratian vähentäminen.tai organisaatiouudistukset, paitsi jos niistä säästetyt rahat suunnataan suoraan hoitotyön resursseihin.
4 tykkäystä
Mitä tuo “vähäisessä määrin” tarkoittaa? Eihän kaikki voi tietenkään olla muita kuin hoitajia, mutta tällä hetkellä terapeutteja tai hoiva-avustajiakaan ei palkata, en tiedä miksi.
Palkka ei ole ainoa, mutta toki tärkein työn arvostuksen, mutta myös palkanmaksukyvyn mittari. Osallistava, keskusteleva ja muutenkin motivoiva johtaminen on kuitenkin tuloksen kannalta palkkaa vaikuttavampi tekijä. Kokonaistulos syntyy osatuloksien summana.
Hoitajamitoitus on puolueilla myös vaalikikkailua. Lupauksia, joita tiedetään jo annettaessa, että ei tule onnistumaan. Äänestäjiä halutaan hoitajista ja hoidettavista = iso kohderyhmä kerralla. Kukaan ei uskalla sanoa, että prosesseihin ja johtamiseen olisi puututtava. Rakenteisiin kyllä puututaan, mutta ylimmällä tasolla - sote tulee kipuilemaan vielä pitkään.
Tässä voi verrata työterveyshuollon ja julkisen palvelun toimivuutta ja prosesseja. Hoitajapula koskee erityisesti julkisen puolen yksiköitä. Työterveyspuolella lienee maksukykyisempi tilaaja? Kun prosessit (ml. välineet ja ohjaus) ja johtaminen saadaan kuntoon, on varaa maksaa enemmän myös julkisella puolella.
1 tykkäys
Palkkatasossa tosi usein käytetään verrokkeina vaikka Norjaa ja palkkaeron massiivisuutta. Kun verrataan maiden keskipalkkoihin, on suomalaiset hoitajat n. 10% jäljessä ja Sveitsiä hieman edellä. Mikä muuttuu jos tämä ero korjataan? Onko Sveitsiläiset hoitajat alipalkattuja kaikilla mittareilla? Kun hoitaja saa marginaaliveron ansiosta 100€ enemmän käteen kuussa, onko alipalkkaus korjattu?
4 tykkäystä
Ihmisten johtamisesta on itsellänikin hieman kokemusta, mutta sanon, että panostaminen huippujohtamiseen on täysin turhaa, jos työntekijöiden palkka ei ole oikealla tasolla. Palkka on se ensimmäinen asia, joka pitää olla kunnossa. Ei toinen tai viides.
4 tykkäystä
Hoitajien vastuut ja koulutus vaihtelevat maasta toiseen, joten suora vertailu ei tee järkeä. Myöskään terveydenhoidon kustannuksia ei voi verrata suoraan toisiinsa, sillä terveydenhoidollakin on eri vastuut eri maissa.
En tiedä Sveitsin hoitajista, mutta pysytään nyt kuitenkin Suomessa. Suomalainen sairaanhoitaja on nykyisin korkeakoulutettu siinä missä ammattikorkeakouluinsinöörikin. Siitä voisi vaikka lähteä.
Satanen kuussa palkkaan lisää olisi pieni korjaus ja hyvä alku. Joskin sen satasen pitäisi olla satanen sen palkankorotuksen päälle, jonka kunnan rakennusinsinööri saa.
4 tykkäystä