Rehellisyyden nimissä, tottahan tuokin.
Täytyy kuitenkin muistaa, miksi ideologia oikeiston käsissä tuntuu olevan eri kaliiberin pommi kuin vasemmiston käsissä.
Tämä hallitus on “näköisellään politiikalla” lisännyt velanottoa 40 miljardia tämän hallituskauden aikana(!) … ja vieläkin tehtiin viime hetken lisäykset ennen vaaleja.
Ihan sama minkä näköistä politiikkaa seuraava hallitus yrittää tehdä, sen on pakko lähteä korjaamaan nykyisen hallituksen holtitonta velkaantumista.
Mitä tapahtuu käytännössä Suomelle ja Suomalaisille, jos tuota velkaa ei korjatakaan?
Mikä on hyväksyttävä/tavoiteltava velkataso, ja millä perusteilla?
Onko velka ylipäänsä hyvästä vai pahasta?
Mitä Suomi olisi 2030, jos velkaa olisi otettukin vain 5mrd. tuon 40mrd. sijasta? Mistä ne 35mrd. olisi leikattu ja miten se olisi vaikuttanut hyvinvointiimme tai työllisyyteemme?
E: tuntuu, että itse olen joka toinen päivä lisävelan kannalla ja joka toinen en. Johtuu siitä, etten ymmärrä riittävästi enkä löydä riittävän hyviä argumentteja puolesta tai vastaan.
Leikkauslistoja on monia, sieltä vain poimimaan kohteita. Todennäköisesti vaikuttaisi vain positiivisesti hyvinvointiin ja työllisyyteen, kun rahaa ei syydetä turhaan vaan se jää tekijälle itselleen.
Voi vilkaista vaikka Kreikan suuntaan mitä ylivelkaantuminen aiheutti. Eläkkeiden puolitukset ja työttömyyden suuri kasvu jne.
Erittäin hyvä kysymys. Pelkään että iso osa velasta on mennyt julkisen sektorin kasvattamiseen vailla tarpeeksi kriittistä tarkastelua.
Yritän yksinkertaistaa - toivottavasti viestini ei yksinkertaista asiaa liikaa: velkaa saa markkinoilta juuri niin kauan, kunnes sitä ei enää saakaan. Tämän tien päässä on karmea tilanne, jossa rahat loppuvat ja uutta velkaa ei enää saa. Tämä lienee se uhkakuva, jolla perusteella sanotaan että nykyistä velkaantumistahtia ei voi loputtomasti jatkaa (ajautumatta IMF:n syliin).
Todellisuus on monimutkaisempi: jos taloudenpito alkaa rahan lainaajien (käytännössä luottoluokittajien) silmissä näyttää “rahan hassaamiselta”, alkaa valtionvelan korkotasot nousta. Jos Suomi joutuisi tänä päivänä maksamaan samaa korkoa kuin Italia maksaa valtionveloistaan, olisi aivan järkyttävän paljon lisäleikkauksia edessä kasvaneiden korkomenojen kattamiseksi. Tällä logiikalla ei kannata ajautua siihen seuraan, jolta pyydetään korkeampaa korkoa - vaan pitää talous kunnossa.
Tietysti tuosta kauhuskenaariosta ollaan todella, todella kaukana, mutta tyypillinen ajatus on sekin, että yhtään lähemmäksi ei kannattaisi mennä, koska lopulta velkaantuminen on kuitenkin pantava kuriin, joten miksi kaivaa kuoppaa enää syvemmälle. Lopulta se on kuitenkin edessä hyvällä tai pahalla.
Hyväksyttävä velkataso riippuu todella paljon talouden rakenteesta ja dynamiikasta. Mutta se pitää olla sellainen, että korot voidaan helposti maksaa, ja että velan antajat uskovat velanhoitokykyyn.
Ensinnäkin, ihan hyviä kysymyksiä. En kuitenkaan edes yritä vastata niihin kaikkiin kerralla.
Oleellisintahan velanotossa pitäisi olla, että sillä ei ainoastaan lisätä valtion kuluja vaan velanotolle odotetaan vastinetta. Ja sehän on nyt suurin ongelma. Mihin laskelmaan vaikkapa lukiolaisten oppikirjojen kustantaminen perustuu? Maksoin aikoinaan omat lukiokirjani ja myös jälkikasvuni kirjat. Se ei talouttani kaatanut. Ymmärtääkseni jo silloin heikompiosaisille oli mekanismit, joilla sai tukea koulukirjoihin. Ymmärrät varmaan pointtini.
Ei voi sanoa, että velka on pahasta, sillä oikein ajoitettu ja oikeaan kohteeseen otettu velka tuottaa kasvua, joka kattaa myöhemmin velan kustannuksia tai ylittää ne. Kyse on investoinnista koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen jne.
Mutta velka pitää myös maksaa takaisin. Myös valtionvelka. Siksi velkaa ei voi olla rajattomasti. Pelkästään velanhoitokustannukset nousevat nykytasolla nousevien korkojen takia niin paljon, että velkaa pitää ottaa lähivuodet taas lisää. Tämän kierteen jonkun tulevista hallituksista on pakko katkaista.
EU:ssa on määritelty valtionvelan terve taso suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä Suomi meni jo ryminällä yli. Ruotsi muuten ei mennyt. Mikäli velan taso on epäterve ja investoinnit eivät ole olleet kannattavia johtaa se varmuudella kustannusten nopeaan karsimiseen ennemmin tai myöhemmin. Sitä on meillä Suomessakin luvassa jo nykyisen velkatason ansiosta.
Veikkaan, että jo seuraava hallitus karsii esim. työttömyyskorvauksia (erityisesti ansiosidonnaisen ehdot). Lisäksi oikeistohallitus yrittää todennäköisesti palauttaa kilpailua ja valinnanvaraa mm. terveydenhuoltosektoriin sekä keskittyy takuulla Suomalaisten yritysten kilpailu- ja investointikyvyn parantamiseen, sillä sieltähän ne valtion rahat tulevat.
Kehitystukea lukuunottamatta lähes kaikki valtion menot suuntautuvat Suomeen, eikö totta? Tällöin se velkaraha tulee Suomalaisille. Mikäli sitä velkarahaa ei Suomalaisille tulisi, niin eikö silloin Suomesta katoaisi työpaikkoja? Vai mikä olisi se skenaario, että valtion “tukemat”/luomat työpaikat korvattaisiin yksityisillä, jos velalla hommatut (yritysten-, säätiöiden jne.) tuet poistettaisiin? Eli miksi ja miten nuo työpaikat saataisiin silti täytettyä?
Läheskään kaikki velkaraha ei mene työpaikkojen luontiin eikä tätä kautta myöskään suomalaisille. Myöskään velkarahalla ei kannata luoda työpaikkaa ihan vain että saadaan työpaikka aikaiseksi, kuten tämän hallituksen toimesta on tehty. Työn pitää olla tuottavaa, oli se yksityisellä tai julkisella.
Työpaikat saadaan täytetyksi tekemällä työnteosta kannattavampaa.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/00115992-d6f2-4bda-834a-4e44ebdf706f
Aivan naurettavaa populismia väittää että ”Suomi ei antanut euroakaan”. Tässä paloi miljardi tolkulla tuottavaa yhteistä omaisuutta. Mutta euroakaan ei annettu.
Hallitus vaihtaa roolia keskusteluissa 1) valtion ja 2) valtio-omistajan välillä aina haluamallaan tavalla. Valtio-omistaja voi vielä menettää Uniperista kaiken, Valtio ei mitään. 
Lopulta kyse on yhteisistä rahoistamme, veronmaksajien rahoista, luki lippiksessä mitä hyvänsä.
Jos velkarahalla maksetaan toimeentulotukea, asumistukea ja ansiosidonnaista, ei rahat ohjaudu työllisyyteen vaan päin vastoin. Isoin kulu taitaa tällä hetkellä olla eläkkeet, joihin olisi pitänyt puuttua jo ajat sitten. Joku olisi hiihtoreissullaan voinut saada idean ennen Vanhasta.
Totta.
Keskusteluiden innoittamina kannustaisinkin palstan väkeä ostamaan Suomalaisia tuotteita Suomalaisista kaupoista! Me pohdimme täällä, miten saataisiin yritykset investoimaan-, myymään- ja palkkaamaan enemmän, mutta samaan aikaan ostamme itse Fantaa eikä Jaffaa, Lidlistä eikä Prismasta, Haglöfsiä eikä Haltia…Kuinka monta työpaikkaa me luotaisiin, jos kaikki vaihtaisivat 10% ulkomaisostoksistaan Suomalaisiin tuotteisiin?! Kuinka paljon vähemmän valtio velkaantuisi?
Tämä on totta. Edellämainitsemasi ovat kuitenkin niitä, joilla ihmisen toimeentulo ja elämä edellytetään. Toimeentulotuen ja asumiatuen tasoista vs. elämisen kulut en osaa kyllä sanoa oikein mitään, mutta tuskin niillä tällä inflaatiotahdilla herroiksi elelee? Ja jos niitä lasketaan, lisääntyykö rikollisuus ja (mielen)terveyskustannukset? Mene ja tiedä.
Ansiosidonnaisen porrastusta kannatan, jotta uudelleentyöllistymisen “motivaatio” kasvaisi koko ajan, jättämättä ihmistä kuitenkaan heti vaikeuksiin.
Eikö toimeentulotuen nostot ole yksi syy inflaatioon. Työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Yritykset nostavat palkkoja - tuotteiden hinnat nousee ja oravanpyörä alkaa alusta. Tilanne ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Käsijarrua on kuitenkin vedettävä jossain vaiheessa, koska Suomi elää velaksi. Mitä nopeammin tämä tehdään, sitä kivuttomammin se käy. Koulutus on uudistettava ensimmäisten asioiden joukossa - ei ole mitään mieltä kouluttaa ihmisiä kalliilla ammatteihin, joista ei ole työmarkkinoilla kysyntää. Koulutuksen tilanne on käsittämätön. Polittisesti tilanne on hankala, koska harva äänestäjä näkee metsän puilta.
Varmasti näin. Tukien leikkaamista en itsekään kannata, poislukien ansiosidonnainen. Ajatus hyppää helposti itseäni lähellä olevaan työmarkkinaan. Pidän hyvin ongelmallisena tilannetta, missä yrityksillä on pula työvoimasta ja samaan aikaan työttömiä on edelleen runsaasti. Tilanne on johtanut siihen, että osa työvoimasta kompensoi tilanne tekemällä ylitöitä tai useampaa työtä. Tätä halutaan jarruttaa kiristämällä progressiota, vaikka ongelma selvästi on toisessa päässä. Laman tulo tähän väliin saattaa hyvin tervehdyttää tilannetta. Vuonna 1990 kun hain mäkkäriin töihin, hakijoita oli 60kpl ja kaksi valittiin. Nykypäivään kun peilaa, tuntuu tuo aika käsittämättömältä.
Toimeentulotuki ja asumistuki ovat tukia, joita ei tietenkään voi rahoittaa velalla. Ne pitää kyetä maksamaan verotuloilla.
Eivät näiden tukien saajat käy ulkomailla tai festareilla, mutta ei pidäkään. Näiden tukien pitäisi olla väliaikaisia tukia poikkeukselliseen elämäntilanteeseen. Nythän niistä on muodostunut tukiviidakon ansiosta monelle pysyvä elämisen tapa.
Ehkä näihinkin voisi harkita ainakin porrastusta, jossa tuen määrä heikkenee nopeasti työkykyisen tuenhakijan toimeentulotarpeen pitkittyessä.
Suurin osa tuosta 40 miljardista taitaa olla kuitenkin pandemiaan liittyvää, joten en tiedä onko mielekästä kutsua sitä “näköisekseen politiikaksi”, vaikka moni saattaa olla koronatoimmista tai budjeteista eri mieltä - mutta harvan on myöskään tarvinnut olla päättävässä roolissa, luultavasti varsin huonolla datalla tekemässä päätöksiä.
2020 koronan takia otettiin n.17 miljardia “extra” velkaa, kun tulot pienenivät ja menoja kasvatettiin rajusti. Nousua 15mrd verrattuna alkuperäiseen n.2mrd budjettiin.
2021 tai 2022 (VTVn sivujen upotukset ei toimi) en nopeasti löytänyt dataa, mutta esim. pelkät koronatestaukset taisivat ainakin 2020-2021 (tänä vuonna ehkä jo pienemmät) maksaa n. 2mrd p.a.
Kuten tuossa jo kirjoitinkin…
Osaako kukaan nopeasti kertoa, missä hallitus säästi tällä kaudella? Minä en osaa. Sama hallitus, joka tiesi nostaneensa Suomen valtionvelkaa 40 miljardilla eurolla ei säästänyt missään. On selvää, että maksamme tästä Marinin hallituksen miljardisokeudesta seuraavat vuodet. Tämä ei ole ensimmäinen demarihallitus omana elinaikanani, joka toimii samalla tavalla.
Sanoisinko, että hyvin minimaalinen syy.
Dilemmana lienee se, että jos toimeentulolla elättää itsensä jotenkuten, se riittää (liian) monille, eikä työnhaku kiinnosta/haku ja teko jännittää/muita syitä…jos sillä ei itseänsä elättäisi, niin kodittomia, itsemurhan tehneitä ym. olisi paljon enemmän. En tiedä mistä meidän leipäjonot johtuvat, jos toimeentulotuki ja eläkkeet ovat riittäviä saati liian korkeita. Voihan olla, että perustoimeentuloon tarkoitettu tuki menee muuhun (tupakka, alkoholi ym.) ja leipä haetaan sitten jonosta?
Tämä viime yön tviitti ei nyt vanhentunut kauniisti. Tänään aamulla tuloslaskenta näyttää siltä, että vasemmisto hävisi vaalit.
En tiedä ruotsin vaalien käytännöistä juuri mitään, mutta eikö tuo yhä pidä paikkaansa? Suurin puolue, mutta vasemmisto ei enemmistöä?