Tällä välin Italiassa… 
10 tykkäystä
Saksa on paska maa, Italia on paska maa, Suomi on paska maa. Ei ole niin vaikeeta olla nuoleskelematta Venäjää…
8 tykkäystä
Tietyistä syistä? Paavon kohdalla se voi tarkoittaa mitä hyvänsä.
Venäjä-tuntemuksella ei ole enää käyttöä, varsinkin kun opit on suomettuneisuuden vuosikymmeniltä. Voisihan sitä räväyttää vielä kerran… uutta mukia painoon ja presidentinvaaleihin. 
Paavo olisi tosin eläkkeensäkin ansainnut. Suosittelen.
12 tykkäystä
No syyhän on lähes selvä, Paavohan kertoo sen itsekin. Hän ei voi nyt liata itseään ja mainettaan toissijaisissa vaaleissa, vaan hänen täytyy säilyttää hohtonsa vuoteen 2024, kun on taas kiinnostavia tehtäviä vapautumassa … 
(sarkasmi).
Tuoreessa blogikirjoituksessaan Väyrynen kuitenkin väittää, että ”viime viikkoina on käynyt ilmi, että näköpiirissä oleva vaalitappio aiotaan panna minun syykseni.”
7 tykkäystä
Tänään on historiallinen päivä: Paavo Väyrysen päätös olla asettumatta ehdolle eduskuntavaaleissa tarkoittanee sitä, että hän ei enää tule tavoittelemaan mitään parlamentaarisia tehtäviä. Varmaan ihan teini-iästä lähtien hänelle on ollut selvää, että hän niitä tavoittelee niin nuoresta lähtien ja niin kauan kuin on mahdollista. Juhlan kunniaksi kokosin Top 10 -listan ikitaistelijan uran takaiskuista.
-
Kolmas sija vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Viimeistään siitä lähtien kun Väyrynen oli kolmekymppisenä lapsitähtenä noussut Suomen historian nuorimmaksi ulkoministeriksi, hänelle oli ollut selvää, että hän on Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa. Ensiesiintyminen presidentinvaaliareenalla 1988 oli mieluisa velvollisuus, mutta Väyrynen ymmärsi itsekin, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia Koivistoa vastaan. Tuosta vuodesta lähtien Väyrynen rakensi vuoden 1994 kampanjaa, sen piti olla vuosi jolloin muinainen ennustus Väyrysen presidenttiydestä toteutuu. Ennakkoon vaalien suosikiksi povattiin demareiden Sorsaa, mutta pakka meni uusiksi kun Lasse Lehtisen täysin puskista, politiikan ulkopuolelta löytämä Ahtisaari peittosi Sorsan demareiden sensaatiomaisessa esivaalissa. Väyrynen oli vakuuttunut voittavansa Ahtisaaren toisella kierroksella. Lopulta Väyrysen kohtaloksi koitui MTV:n ”mediapeli”. Väyrysen mukaan operaatio alkoi vaaleja edeltäneenä perjantaina, kun MTV julkaisi viimeisen vaaliväitttelyn alla ”täysin harhaanjohtavan” gallupin, jossa Väyrynen oli muka vasta neljäntenä, ja laittoi ehdokkaat istumaan tähän järjestykseen. Seuraavana päivänä iltauutisissa poliittiseen marginaaliin kuulunut Seppo Lehto arveli, että Väyrynen oli aiemmin tilannut Venäjän suurlähetystöltä nootin Suomelle parantaakseen mahdollisuuksiaan. Väyrysen mukaan nämä kaksi temppua pudottivat hänet toiselta kierrokselta, jossa Väyrysen inhoama Ahtisaari peittosi yllättäjä Elisabeth Rehnin. Väyrynen sinkoutui politiikan ulkokehille kolmeksitoista pitkäksi vuodeksi.
-
Kassakaappisopimuksen murtuminen 1987. Hirvittävän riitaisan punamultakauden jälkeen pääministeri Sorsa oli lopulta saanut tarpeekseen Väyrysestä. Yhteistyön jatkuminen vaikutti mahdottomalta. Samalla paine saada vuosikymmeniä Neuvostoliiton pelottelun vuoksi oppositiossa virunut kokoomus hallitukseen oli yhä kovempaa. Nyt se oli leutojen itätuulien vuoksi oikeasti mahdollista. Väyrysellä oli suunnitelma valmiina: hän sopi salaisesti kokoomuksen ja RKP:n kanssa, etä vaalien tuloksesta riippumatta he pyrkivät kasaamaan enemmistön eduskunnasta uuden porvarihallituksen taakse. Pääministeriksi nousee itseoikeutetusti Väyrynen. Kokoomusta oli pehmittelemässä sopimukseen myös Nokian pääjohtaja Kari Kairamo. Presidentti Koivisto pääsi kuitenkin sopimuksen jäljille, todennäköisesti kokoomuslaisen Suomen pankin johtajan Harri Holkerin kautta. Vaalien jälkeen Koivisto murskasi kassakaapin, ja ”Manuaalisessa ohjauksessa” pihtisynnytettiin sinipunahallitus, jonka pääministeriksi nousi yllättäen Holkeri, vaikka kokoomus ei ollut suurin puolue. Väyrysen osaksi koitui johdattaa kepu pitkästä aikaa oppositioon. Väyrynen kysyi ruudinsavun hälvettyä lääkäriltään kuuluisan kysymyksen: ”Voiko vitutukseen kuolla?”
-
Jääminen valtioneuvoston ulkopuolelle 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Väyrynen oli ennen 2012 presidentinvaaleja luvannut kepun tuoreelle puheenjohtajalle Mari Kiviniemelle, ettei aio tukea ketään asettumisessa Kiviniemeä vastaan tulevan kesän puoluekokouksessa. Vastineeksi tästä Kiviniemi lupasi ottaa kestohymyn ja tukea Väyrystä presidentinvaalissa niin paljon kuin kykeni. Aiemmin Kiviniemi oli tehnyt kaikkensa löytääkseen kenet tahansa muun puolueen ehdokkaaksi, mutta kaikki kieltäytyivät. Väyrynen oli ainoa ehdokas. Presidentinvaalit menivät hyvin, ja niiden nosteessa Väyrynen ilmoitti pian vaalien jälkeen haastavansa Kiviniemen kesällä. Kun vielä toinen vuoden 2010 kilpakumppani Mauri Pekkarinenkin ilmoittautui kisaan, sydänjuuriaan myöten loukkaantunut Kiviniemi vetäytyi koko kisasta. Lopulta puheenjohtajaksi valittiin tuiki tuntematon ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä. Väyrynen piti konservatiivisesta Sipilästä, jonka hän arveli voivan kääntää kepu katastrofaaliselta liberaalilinjalta takaisin alkiolaisille juurilleen. Kataisen Sixpackin piiputtaessa kepu nousi nopeasti gallupkärkeen, joka ei enää taittunut. Väyrysellä oli hyvä suhde Sipilään ja kepu oli menossa vaalivoittoon isolla marginaalilla. Tämä saattoi tarkoittaa vain yhtä asiaa: Väyrynen tulee 22 pitkän vuoden jälkeen nousemaan Suomen ulkoministeriksi 2015. Vaalien jälkeen Väyrynen pommitti Sipilää armottomalla sähköpostitulvalla, mutta lopulta maailma romahti: Sipilä ei edes vaatinut kepulle ulkoministerinpaikkaa, eikä tietenkään perusporvaripohjalla olisi millään voinutkaan. Väyrynen jäi ulos hallituksesta. Se oli isku, joka kylvi Väyrysen lopullisen poliittisen syöksykierteen siemenperunat.
-
Potkut kansalaispuolueesta keväällä 2018. Todettuaan menettäneensä otteen hänet pettäneestä Sipilästä Väyrynen perusti uuden puolueen, kansalaispuolueen. Hän ei kuitenkaan eronnut kepusta, vaan katsoi voivansa olla samaan aikaan molemmissa puolueissa kokoamassa laajempaa alkiolaista allianssia kohti 2018 presidentinvaaleja. Väyrynen saikin kannattajakortit kokoon syksyllä 2017, ja vetäytyi vaalikamppailun vuoksi kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta. Pian vaalien jälkeen maaliskuussa 2018 putosi pommi: Väyrynen on saanut kenkää omasta puolueestaan, syynä taloudelliset väärinkäytökset sekä asettuminen kilpailevan puolueen kepun puheenjohtajaehdokkaaksi kesän 2018 puoluekokoukseen. Väyrynen piti potkuja laittomina. Kohtelu kepun ja Sipilän taholta oli samaan aikaan niin kylmää, että Väyrynen ei lopulta vienyt puheenjohtajakampanjaansa maaliin, vaan luopui paitsi ehdokkuudestaan, myös puolueen jäsenkirjasta ja kunniapuheenjohtajan tittelistä. Tapahtumat olivat pohjana uudelle puolueelle: seitsemän tähden liikkeelle.
-
Putoaminen eduskunnasta 2011. Ministerikautensa päätteeksi Väyrynen asettui ehdolle Uudellamaalla tukeakseen kepun hataraa eteläsiipeä. Väyrynen kampanjoi paljon koko puolueen eteen ympäri maata, olettaen menevänsä itse korkean profiilin ministerinä ja valtiomiehenä automaattisesti läpi. Yllättäen hän kuitenkin putosi. Pari päivää hän oli kanveesissa, kunnes päätyi johtopäätökseen, että tämä meni juuri oikein, nyt hän voi keskittyä sataprosenttisesti voittamaan seuraavan tammikuun presidentinvaalit.
-
Jalasmökki. Keväällä 1982 syntyi kohu Suomen Kuvalehden jutusta, jonka mukaan Helsingissä asunut Väyrynen nosti luvatta ulkopaikkakuntalaisille kansanedustajille tarkoitettua päivärahaa. Väyrynen oli ilmoittanut toiseksi kotipaikkakunnakseen Keminmaan, jossa hänellä oli lehden selvityksen mukaan kuitenkin vain puhtaasti kesäasumiseen soveltuva pieni jalasmökki. Vielä vuonna 1986 Juice Leskinen lauloi television jouluhupailussa ”joulusta jalasmökissä”. Myöhemmin Väyrynen on arvioinut kyseessä olleen ensimmäinen häneen kohdistunut, koordinoitu median ajojahti.
-
Operaatio Karjalainen 1981. Jo 60-luvulta lähtien Ahti Karjalaista oltiin pidetty presidentti Kekkosen kruununprinssinä. Miehillä oli pitkään läheinen työtoveruus, mutta 70-luvun alkupuolella Kekkosta alkoi kalvaa epäluulo, kun Karjalainen vaikutti sooloilevan Neuvostoliiton kanssa, pyrkien ajoittain syventämään YYA-sopimuksen tulkintoja pidemmälle kuin Kekkonen oli valmis. Kekkonen sysäsi Karjalaisen syrjään lähipiiristään, mikä luultavasti osaltaan vaikutti Karjalaisen alkoholisoitumiseen. Kun Kekkonen lopulta erosi, kepun nuori puheenjohtaja Väyrynen kuitenkin halusi - Neuvostoliiton painostamana - Karjalaisen puolueen presidenttiehdokkaaksi. Samaan aikaan ilmestyi Hesarin politiikantoimituksen salanimellä tekemä kirja ”Tamminiemen pesänjakajat”, jonka tarkoituksena oli paitsi avata vailla sensuuria mitä Suomen politiikassa tapahtui, aivan erityisesti avata Karjalaisen alkoholismi ja torpata tämän kuningastie. Lopulta ehdokkaaksi nousi Neuvostoliiton inhoama Johannes Virolainen, mikä oli suuri arvovaltatappio Väyryselle.
-
Jääminen niukasti toiselta kierrokselta 2012 presidentinvaaleissa. Väyrynen teki yllättäen vahvan ja nousujohteisen vaalikampanjan, vaikka lähtökohta ei-toivottuna ehdokkaana oli kaukana optimaalisesta. Paavon ja Vuokon vaalimukeista tuli ilmiö. Väyrynen oli esiintymisissään hyväntuulinen ja rentoutunut. Paavossa oli vintage svengiä, toisin kuin kaimassaan Lipposessa, joka jäi täysin telineisiin. Vielä viikko ennen vaaleja Väyrynen oli menossa toiselle kierrokselle häviämään Niinistölle. Loppumetreillä Haavisto meni hirmukirillä niukasti ohi. Väyrynen olisi nauttinut suunnattomasti toisen kierroksen huomiosta ja kaksinkamppailuista Niinistön kanssa.
-
Jääminen Alexander Stubbin varjoon ulkoministeriössä 2008-2011. Vuosi 2007 oli yksi Väyrysen parhaista. Noustuaan yllättäen ulkomaankauppaministeriksi, hänen esimiehekseen Ulkoministeriössä tuli tuore ulkoministeri Ilkka Kanerva, johon Väyrysellä oli hyvät välit. Syksyllä 2007 hyväntuulinen Väyrynen juonsi ministerihommien ohella Subilla talk showtaan ”Me, Myself and I”. Keväällä 2008 Kanerva kaatui tekstarikohuun, ja tilalle tuli Europarlamentista Stubb, joka oli kuin etelästä eksynyt eksoottinen lintu peräpohjolan harmaalla taivaankannella. Media söi Stubbin kädestä, hänessä oli Suomen huippupolitiikassa aivan uudenlaista viehätysvoimaa. Ulkopoliittiselta ajattelultaan Stubb oli niin kaukana Väyrysestä kuin on mahdollista. Väyrysen oli liki mahdotonta sietää uutta esimiestään. Mieluisaan postiin tuli karvas, transatlanttinen sivumaku.
-
Pääministeri Ahoon kohdistuneen sabotoinnin jääminen piippuun lamavuosina. Vuonna 1990 Väyrynen luopui vapaaehtoisesti kepun puheenjohtajuudesta - päätös, jonka hän on monesti maininnut uransa suurimmaksi virheeksi. Liekö siinäkin taustalla ollut vuoden 1994 presidentinvaalit? Tilalle tullut 36-vuotias Esko Aho johdatti kepun seuraavana keväänä kepun ”veretseisauttavaan vaalivoittoon”. Ahosta tuli historian nuorin pääministeri. Nopeasti Väyrystä alkoi kaduttaa, että hänen pahainen oppipoikansa oli päässyt asemaan, joka hänen CV:stään vielä puuttui. Väyrynen alkoi raportoida presidentti Koivistolle, että ”pääministeri on väsynyt”, ja ”pääministeri ei jaksa”. Toivoitteena oli, että Aho siirrettäisiin syrjään, ja tilalle tulisi kriisitilanteeseen sopivampi, kokenut nimi kepusta. Koivisto ei lämmennyt suunnitelmalle.
Kunniamaininnat
-
Örvellys Japanin keisarillisella sammalikolla 1986. Valtiovierailulla Japaniin eräs etapeista oli kohteliaisuuskäynti keisarillisessa palatsissa. Ankaraa krapulaa potenut ulkoministeri Väyrynen havaitsi pihalla suihkulähteen, jota ympäröi sammalikko. Väyrynen ylitti seremoniallista aluetta ympäröivän aidan ja sammutti janonsa lähteessä. Hänen poistuttuaan kauhistuneet puutarhurit riensivät hääräilemään muinaisista ajoista vaalitun sammaleen äärelle. Kukaan ei koskaan astunut sille. Episodi oli paikalla olleen toimittajan varovaisen arvion mukaan samansuuntainen häväistys kuin jos Japanin ulkoministeri kävisi kusella Kekkosen haudalla.
-
Nipistelykohu. Väyrystä syytettiin aikoinaan lentoemäntien takapuolien nipistelystä.
-
Kananmunagate. Euroopan parlamentin lounasravintolassa salaattipöytä kuului lounaaseen, mutta kananmunat olivat lisämaksullisia. Väyrynen ratkaisi ongelman piilottamalla kananmunia ison salaattikeon alle.
65 tykkäystä
Kyllähän kun nämä näkee tällaisena listana niin Väyrynen vaikuttaa aivan jonkinlaiselta sketsihahmolta, joka jotenkin hämmästyttävästi on onnistunut roikkumaan kiinni valta-asemissa vuosikymmenestä toiseen.
Viime aikoina hassu sketsihahmo on lisäksi muuttunut surulliseksi sketsihahmoksi Venäjän propagandaa levittäessään.
9 tykkäystä
Ole hyvä, 2300 ilman mitään lisiä.
Koska kyseinen tehtävä on usein 2-vuorotyötä ja viikonloppuja tehdään myös uskon kokonaispalkan ilman ikälisiä olevan lähellä kolmea tuhatta.
1 tykkäys
Hmm, laitoin alkuperäiseen viestiini lähihoitajan peruspalkan olevan juuri tuo 2100-2300e, johon tuo myös osuu (okei, rapiat näköjään päälle). @Lenn1 kuitenkin kertoi, että lähihoitajilla 2600e + lisät. Sen haluaisin tosiaan sinulta tai Lenn1:ltä nähdä ja kuulla, että missä työssä?
4 tykkäystä
Kelpaako tämä?
18,20€/h jos lääkeluvat.
Itseä nyppii tässä keskustelussa juuri nuo ammattiliittojen esittämät minimiperuspalkat, joita harva taitaa saada.
Ja näitä sitten verrataan muiden alojen kokonaispalkkaan eri medioissa.
2 tykkäystä
Eikö tästäkään kansankiihottajasta päästä koskaan eroon? Berlusconi on 86-vuotias!! Italian oma Väyrynen. Pulpahtaa pintaan aina uudestaan ja uudestaan. Uskomaton tapaus.
Täytyy Väyrysestäkin vielä todeta, että näyttävien käänteiden jälkeen se on kohta taas eduskuntavaaliehdokkaana. Ei varmasti ollut viimeinen uutinen Väyrysestä tämän syksyn aikana.
Ja aikaahan Väyrysellä on vaikka mihin. Sehän on Berlusconia 10 vuotta nuorempi.
12 tykkäystä
Yksi asia mikä julkisen ja yksityisen sektorin palkkatasoja vertaillessa usein unohtuu on työstä kertyvät edut kuten lomat.
Yksityisellä puolella lomat ovat lähes aina 5 (4+1) viikkoa.
Harvoin julkisen puolen ihmiset jaksavat palkkalukujen ohessa tuoda esiin kertyneet lomaedut, KVTES antaa 15 vuoden jälkeen 38 lomapäivää jota kuluuu 5pv/ viikko, ts lomaa 7vko ja 3 päivää päälle.
Se on 13 työpäivää enemmän lomaa kuin yksityisellä yleensäottaen, eli yli 5% vuosityöajasta.
Ihmetyttääkin poliitikkojen puhuessa työvoimapulasta esimerkiksi hoitoalalla ja toisaalta hoitoalalla valitetaan palkoista niin yksityisen puolen loman määrään voisi siirtyä ja saada vastaavan verran enemmän palkkaa
6 tykkäystä
Tämä proffa, jolla ilmeisesti on ihan tutkimuspohjaistakin tietoa maiden rajoista ja niille pystytetyistä aidoista, ihmettelee ja kyselee ihan samoja asioita kuin minä. En tosin ollut ihan yhtä suora ihmettelyssäni ja varoin visusti vihjailemasta ketään tai mitään “hulluksi”.
Luulen, että aita kelpaa poliitikoille ja hallitukselle siksi, että pakolaisten virtaa tuntuu olevan mahdoton pysäyttää, jos jokainen rajalta maahan pyrkivä lausuu taikasanan “asylum”. Siihen ei ole ratkaisua. Nyt sitten halutaan viestiä, että suojellaan maata ja rajaa ponnekkaasti – hirvittävän kalliilla aidalla.
Eikä tällainen aita mitään massapakoa Venäjältä pysäyttäisi, jos aitaa ollaan siitä syystä rakentamassa. Ehkä jonkun pitäisi nyt kysäistä miksi Rajavartiolaitos aidan haluaa ja samalla voisi kysäistä asiasta yhden tahon sijaan vaikka parilta muultakin taholta…
– Jos raja-aita helpottaa pelon tunnetta ja luo symbolisesti tunteen turvallisuudesta, niin hankalahan sitä on kenenkään vastustaa. Mutta kyllä hallituksen pitäisi tehdä ratkaisut järjen ja tutkitun tiedon perusteella.
1 tykkäys
Sääli että toimittaja ei jaksanut tehdä työtään ja esittänyt ikäviä kysymyksi kuten.
- Eikö aita auttanut Puolan rajalla kun Venäjä hybridisodan operaatiossa oli raahannut sinne Iranilaisia “turvapaikanhakijoita”?
- " Tutkimus osoittaa, että ei-haluttujen tai epäsäännöllisten maahantulojen määrä on päin vastoin kasvanut aitojen rakentamisen myötä, Laine sanoo." Väitetäänkö tässä kausaliteetti? Aita on siis jonkinlainen vetovoimatekijä joka lisää maahantuloja? Tuntuu täysin päättömältä että näin olisi. Vai onko kyse reaktioista, joka todellisuudessa hidastaa laittomia maahantuloja: Laittomia maahantuloja vuosittain +30% → Aita → Laittomia maahantuloja vuosittain enää +10%.
Haastiksessa oli voimakas tuoksu osastolta Erkki Tuomioja & Martin Schein. Tuoksun pohjalta aita alkaa tuntua järkevältä. Ymmärtääkseni aita toimi myös Puolan rajalla.
21 tykkäystä
Yksi poliitikko yrittää kantaa vastuutaan. Ainakin hieman. Propsit Stubbille. 
Itse video täällä.
14 tykkäystä
”Tämä on viisas ratkaisu. Ministeriöiden uudelleenjärjestely olisi perusteltua myös Suomessa. Ennen muuta tulisi vakavasti keskustella ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä. Kokonaisuuteen voitaisiin liittää myös joitain osia työ- ja elinkeinoministeriöstä”, maanviljelijätaustainen Pylväs esittää kannanotossaan.
Valtapeliä ja vaalipeliä. En vain jaksaisi kuunnella tästä väittelyä ensi kevään vaalipaneeleissa. Tuossa voi vielä käydä siten, että maa- ja metsätalousministeriö yhdistetään ympäristöministeriöön 
5 tykkäystä
Olisi myös kovin virkistävää, jos nämä “käsi pystyyn virheen merkiksi” -poliitikot voisivat samalla reflektoida hieman muitakin politiikkansa kivijalkoja, olisiko siellä kenties samankaltaisia “olin taas väärässä” -tapauksia putkessa, kun mennään hieman ajassa eteenpäin. Stubbin osalta tiedän yhden jo varmuudella, mutta käsi ei ole vielä herralla noussut pystyyn. Ja tämä siis liittyy aiheeseen “monikulttuurisuus on rikkaus, ei mulla muuta”.
Ei nimittäin itseäni ainakaan paljoa lämmitä, jos suoraselkäisesti myönnetään olleensa toistuvasti väärässä yhteiskuntiin merkittävästi vaikuttavissa asioissa, jos niistä ei kyetä mitään oppimaan muun poliittisen toimintaympäristön saralla. Tekisi mieleni sanoa “ideologia on rikkaus, ei mulla muuta”.
8 tykkäystä
Onkohan Borista jo pyydetty palaamaan 
Melkoista oli tosiaan huutelu eilen alahuoneessa, kun Liz yritti puhua. Toivotaan, että Suomeen ei tuo brittien tavattomuus koskaan rantaudu.
13 tykkäystä
Äh 
eipä tarvinnut pitkään odottaa. Vihreät ehdottavat maa- ja metsätalousministeriön yhdistämistä… Mitäs ne hallituspuolueen nyt sanailevat. Molemmilla kannatus alamaissa.
5 tykkäystä
Deutschland und die Sozialdemokratische Partei.
28 tykkäystä
Ja taas mennään. Sotketaan ideologia ja rahat ja saadaan ties kuinka mones demarihallituksen päätös, jonka pitäisi tuoda säästöä tai verotuloja, mutta maksaakin luultavimmin enemmän kuin aiemmin.
Ja samalla ihmisten mahdollisuudet saada hoitoa heikentyy.
Keskustastakin on tullut tässä seurassa vasemmistopuolue.
Esimerkiksi Kela on epäillyt säästöjen toteutumista. Sen mukaan terveydenhuollon välilliset kustannukset saattavat muodostua suuremmiksi kuin säästöillä tavoitellut hyödyt.
10 tykkäystä