Suomessa henkilöperusteinen irtisanominen on liian vaikeaa, ja paitsi että se on este ihmisten palkkaamiselle ja yleiselle hyvinvoinnin lisäämiselle, se on vaan järkiperusteisesti ajatellen täysin väärin, ihan riippumatta mihin muihin maihin vertaillaan.
Missä demokraattisessa, talousliberaalissa ja oikeasti kapitalistisessa maassa olet nähnyt slummeja? Vastakkaisia esimerkkejä liian kollektiivisesta ja vasemmistolaisesta politiikasta, jolla on paskottu koko maan talous (maailman top 10 rikkaimmista köyhimpiin), löytyy sitä vastoin hyvin, alkaen vaikka Uruguaysta tai Argentiinasta.
PS. Jos ajattelit vastata USA (aiempien USA-vastaisten viestiesti perusteella), niin todellisuudessa Suomi olisi yksi USA:n köyhimmistä osavaltioista. Ja veikkaan että vaan toinen meistä on asunut siellä useamman vuoden. Varmaan 20 vuotta sitten olisin valinnut Suomen vastauksena kysymykseen “haluaisitko mielummin täysin satunnaisesti syntyä Suomeen vai Jenkkeihin?”, mutta enää tämä ei pidä paikkaansa.
Pystyisikö @Tunturisusi perustelemaan, että miksei esimerkiksi maissa kuten Sveitsi, Monaco, Viro, Irlanti tai Luxemburg ihmiset vedä natolankaa kämppiensä aitojen päälle ja slummiutuminen ole jäätävän iso ongelma, vaikka näissä maissa verotus on todella merkittävästi Suomea alhaisempaa ja hyvinvointivaltiomallista (eli resurssien laajamittaisesta kollektivoinnista keskushallinnolle) ole tietoakaan? Tämä vilpittömänä kysymyksenä johon aidosti haluaisin kuulla selityksen.
Listaamistasi maista lähinnä Viro ja Irlanti käyvät verrokiksi Suomelle (Monaco nyt vaikkapa perusti 1800-luvulla yhden kasinon, jonka tuotot mahdollistivat tuloverotuksen poistamisen kokonaan. Tällaista myötätuulta Suomelle lienee turha odotella.). Viron suorittaminen on toki vakaata ja onkin jännittävä nähdä kestääkö sen talous kun EU alkaa jossain kohtaa kiristämään kukkaron nyörejä. Tällä hetkellä Viro nettoaa sen 1500€ per pää per vuosi suorana tukena EU:lta joka helpottanee hyvinvointivaltion, joka Virostakin löytyy, ylläpitämistä huomattavasti. Irlanti taas on hyvä esimerkki siitä miksei veroparatiisiksi kannata ehdoin tahdoin hakeutua; BKT kasvaa toki kohisten mutta samalla valtio velkaantuu. Irlannin valtion velka per pää on sen 40% Suomea suurempi.
Kun tehdään sellainen laki minkä noudattamiseen ei henkilöresurssit, eikä raha riitä ollaan aika älyttömässä tilanteessa. Potilaita olisi jonottamassa sairaaloihin, hoivakoteihin yms, mutta niitä ei voida ottaa sisään, koska ei ole hoitsuja tarpeeksi. Siispä lähetetään potilaat kotiin, josta niitä kuskataan ambulanssilla päivystykseen.
Suomen lainsäädännössä on yksi pykälä, joka mahdollistaa sen, että edes joidenkin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten on ylipäätänsä mahdollista investoida ja kasvaa.
Pykälä on TVL 33 pykälä, jossa säädetään näin:
33 b § (30.7.2004/716)
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa.
Kun em. pykälä on saatu kumottua tai muutettua muotoon, jossa pykälässä mainittu osinko on pääomatuloa tai vielä parempi, ansiotuloa, loppuu Suomessa käytännössä kaikki kasvuhakuinen pieni ja keskisuuri yritystoiminta. Piste!
Käsittämätöntä, suorastaan järkyttävää on, että varmaan viikoittain Suomen mediassa kirjoitetaan olevinansa vastuullisten toimijoiden jorinoita ja flirttailua miten kyseinen pykälä pitäisi kumota. Tänään Finnwatch, viimeviikolla STTK:n pääekonomisti Laina. Eduskuntavaaleissa asia oli SDP:n ja Vasemmistoliiton kärkiteemoja.
Mikä tätä maata ja sen mediaa vaivaa, onko vähäinenkin järki sammunut?
On jokseenkin turhaa jonkun Olavi Ala-Nissilänkin lupailla mitään investointi tukia tai investointien nopeutettuja verovähennyksiä. Niillä mitään ratkaisevaa vaikutusta ole kun mm. edellä mainitut tahot harva se päivä myrkyttävät yrittämisen pohjaa tolkuttomilla houreillaan.
No mutta voitaisiin sitä kokeilla oikein isolla vaihteella säätämällä osingot ansiotuloksi ensimmäisestä eurosta alkaen kokonaisuudessaan. Sittenhän se nähtäisiin kuka yrittää ja investoi vai yrittääkö enää kukaan?
Ja näinhän tässä tulee käymään, jos ja kun Suomessa enää koskaan vasemmisto pääsee hallitusvastuuseen.
Vielä vanhempi ajatus on pimeän ja harmaan talouden kuriin saaminen, sillä saadaan verotuloihin hallituskaudesta toiseen hyvät verotulot, käytännössä ei ole koskaan näkynyt missään.
Suomessa on ollut ongelmia saada investointeja liikkeelle todella kauan, olisi idioottimaista vähentää kannustimia ja mahdollisuuksia niihin.
Erityisen hilpeää on tämä vaatimus listaamattomien yritysten verotuksen tasapäistämiseksi, koska tätä uudistusta aikoinaan vastustettiin, koska verotulojen arveltiin laskevan. Itse asiassa verotulot kasvoivat uudistuksen seurauksena.
Porsaanreikien tukkiminen on eri asia kuin veronkorotukset. Ja kävin vilkaisemassa tuon finnwatchin sivuilta että ketä siellä on puljun takana, niin esim kirkon ulkomaanapu ja suomen lähetysseura eivät tuo millään muotoa kyllä vasemmistoa tai vasemmiston yhdistystä mieleen.
Reilu ja rehellinen markkinatalous edellyttää myös tasa-arvoista kohtelua. Verotuksen porsaanreikien tukkiminen ja erityisetujen poistaminen on siinä yksi merkittävä asia, kuten myös rahallisten yritystukien karsiminen. Ja toiseen suuntaan sitten voi peräänkuuluttaa kohtuullisempaa kokonaisveroastetta ja yritysten toimintaympäristön parantamista.
Ja Finnwatch tekee hyvää duunia yhteiskunnnallisen keskustelun herättämisen saralla.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on luotu vähentämään kaksinkertaista verotusta. Ensin yhtiö maksaa 20% yhteisöveron ja sitten yrittäjä saa vielä maksaa osingoista verot. Ennen tätä järjestelmää oli käytössä yhtiöveron hyvitysjärjestelmä (avoir fiscal) jossa kaksinkertaista verotusta ei tullut. EU:n myötä siitä jouduttiin luopumaan koska hyvitysjärjestelmä ei ollut tasapuolinen ulkomaisten omistajien suhteen.
Nykyinen osinkoverotus on melko monimutkainen kokonaisuus ymmärtää ja olen huomannut että moni yrittäjäkään ei sitä ihan ymmärrä vaan kirjanpitäjät joutuvat neuvomaan. Ja pahimmassa tapauksessa osa osingosta menee ansiotuloveron piiriin jolloin marginaalivero iskee siihen.
Ja sitten viimeiseksi kannattaa muistaa että ei pörssiosingoistakaan täyttä veroa makseta vaan osingosta 85% on pääomatuloa ja 15% verotonta.
Lisäys: ei tämä verohuojennus mikään porsaanreikä ole vaan ihan eduskunnassa laadittu ja säädetty laki.
Eihän sillä ole mitään väliä, monestako komponentista verotus muodostuu. Minkälainen kokonaisveroaste noista muodostuu, onkin sitten tietenkin merkityksellistä. Itsessään jo se on ongelma, että listattujen ja listaamattomien yritysten verotus poikkeaa toisistaan. Sekin on ongelma, että verotukseen vaikuttava yrityksen varallisuus kohtelee aineettomiin ja aineellisiin asioihin tehtyjä panostuksia kovin eriarvoisesti.
Toisaalta, en minä omalla kohdallakaan ymmärrä sitä, että miksi tuloistani muutama tonnin leikkaantuu verotuksen ulkopuolelle yrittäjävähennyksenä. Toki korkean veroasteen maassa iloitsen moisesta hyödystä ja otan siitä kaiken irti, mutta ymmärrän kyllä senkin jos vaikka palkkatyössä käyvä naapuri kokisi asian epätasa-arvoiseksi verotukseksi. Ja itsekin olen sitä mieltä, että olisi ihan perusteltua korvata tuokin verotuksellinen etu yleisellä ansiotulojen verotuksen alennuksella.
Tämä on kyllä aivan totta ja nykyinen verotustapa houkuttelee paisuttamaan tasetta jotta saisi niitä halpoja osinkoja. Mut sehän on aina omistajan valinta että ottaako voittovarat ulos osinkoina vai jättääkö ne taseeseen. Kansantalouden kannalta toivottavaa olisi että firmaan jäänyttä rahaa käytettäisiin mahdollisimman paljon investointeihin.
Aika monelle yrittäjälle kelpaisi varmaan tuokin että listaamattomien osingoista menisi aivan samalla tavalla pääomatuloverot kuin listatuista eli 25,5%/28,9% vero. Mutta ei sekään varmaan mikä ongelmaton tai helppo ratkaisu ole vaikka aika suoraviivainen olisikin.
Etla esitteli toissapäivänä näkemyksiään yritystuista ja etenkin säilyttävien yritystukien runsas määrä on kyllä silkkaa järjettömyyttä. Säilyttävät yritystuet heikentävät tuottavuutta ja tuottavuuden lasku on nimenomaan Suomen ongelma. Olisi toivottavaa, että Purra saisi kaivettua ne saksensa esiin siellä missä niitä todella tarvittaisiin ja josta tuntuvia säästöjä olisi tosiaan kaivettavissa.
Toisaalla sen sijaan on päätetty leikata sitten rönsyjä niin että roiskuu: kolmannelta sektorilta 100 miljoonaa pois. Kolmannen sektorin toimijoista suuri osa on vapaaehtoistyöntekijöitä ja työ nimenomaan ennalta ehkäisevää ja tulevaisuuden kustannuksia säästävää. Heidän toimintansa olisi juuri nyt ensiarvoisen tärkeää kun lasten ja nuorten pahoinvointi heijastuu jo ruumissäkkeinä koulun pihalla. Aivan käsittämättömän lyhytnäköistä toimintaa ja vaikutukset tulevat aikanaan maksamaan paljon nykyisiä säästöjä enemmän.
Näinä jatkuvien säästöjen hakemisen aikoina alkoi mietityttää.
Maksan verojen yhteydessä 160€ Yle maksua. 1000 000 palkansaajaa tulouttaa vuosittain Ylelle siis 160 000 000 euroa! Tä? Jos Yle vero olisi 60€ ja loppu 100€ menisi verona valtiolle saisi valtio vähintään 100 000 000€ joka vuosi esim terveydenhuollon varmistamiseen. Mihin YLE käyttää varat? Hammashoitolansa ylläpitoonko?
Jos nyt vaikka aloitetaan täydellisestä skaalan hukkaamisesta. Valtion sos. terveys budjetti on 16 miljardia ja hyvinvointialueilla se on 24 miljardia. Onneksi poliittisia päätöksiä ei tehdä tällä palstalla. Kukaan ei edes huomaisi 100 miljoonaa siinä sopassa.
Voi voi. 100 miljoonaa euroa ei ole sinusta mitään. Skaala on tiedossa mutta arvasin jonkun näin vastaavan. Tämä on kovin ennalta-arvattava palsta nykyään…
Niinpä. Juuri nuo 100 miljoonan kohteet ovat niitä mihin pitäisi keskittyä. Koska ei ole mitään yksittäistä 1 miljardin säästökohdettakaan. Mistään ei saa säästöä, jos jokaisen kohdalla ajattelee “ei näin pienellä ole mitään merkitystä”
Sama se on omassakin taloudessa. Ei ole mitään asiaa mihin tärväisin viisisataa kuussa, mutta voi hyvinkin olla monta juttua, joista voisin nipistää 30-50 euroa…
edit. Säästöihin liittyen…
Etelä-Karjalassa puolestaan kolmen silmälääkärin työstä on maksettu 315 000 euroa kuukaudessa.
