Ehkäpä vaikutukset julkiseen talouteen olisivat olleet samat, en viitsi lähteä penkomaan. Oleellista Sipilän hallituksen tavoitteessa kuitenkin oli parantaa yritysten kilpailukykyä, mikä oli tuolloin varsin suuri ongelma.
5 tykkäystä
Yritykset neuvottelevat työehtosopimuksista työntekijöiden kanssa. Mikäli kilpailukyky on heikko, neuvotteluissa se tuodaan ilmi ja pyritään löytämään ratkaisu neuvotteluilla. Nyt Sipilä talloi neuvottelut ja saneli niiden ohi erilaisia työntekijän asemaa heikentäviä leikkauksia. Pitäisikö siis tupo -neuvottelut tuoda takaisin, vai mikä olisi ratkaisu? Paikallinen sopiminenkaan ei oikein tuntunut metsä-sektorin työnantajille sittenkään käyvän. Olen itsekin siis sitä mieltä, että kaiken maailman saunalisiä ym. voitaisiin työntekijöiltä kyllä poistaa/leikata kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, mutta mm. nuo lomarahaleikkaukset koskivat VAIN julkisen sektorin työntekijöitä, miten se parantaa kilpailukykyämme?
Eli hallituksen tehtävä ei ole puuttua työehtosopimiseen vaan valtion budjetointiin. Valtion budjetoinnissa on kyllä jos jonkinmoista rahareikää, joita pitäisi alkaa korjaamaan. Julkisen sektorin lomarahoihin kajoaminen tai 6min työajan lisäys ei ole niitä tehokkaimpia keinoja, niinkuin nähtiin.
2 tykkäystä
Jos oletettaisiin, että valtion budjetti olisi tasapainossa (Menot=Tulot ja velkaantuminen ei ole tuloa, toisin kuin hallituksen ensi vuoden budjetissa) seuraavassa esimerkissä:
Pienemmät lomarahat tarkoittavat pienempiä julkisia menoja. Pienemmät julkiset menot tarkoittavat pienempää tarvetta veroille. Pienemmät verot hillitsevät palkankorotuspaineita esimerkiksi vientiyrityksissä ja niiden asiakasyrityksissä. Maltilliset palkankorotukset palvelevat Suomen taloutta, jos keskeiset tuotantokustannukset kasvavat keskeisissä kilpailijamaissa meitä kovemmin.
Vastaavasti voitaisiin palkata esimerkiksi lisää hoitohenkilökuntaa samalla rahalla, jolloin hoitoonpääsy nopeutuu, työntekijöiden kuormitus laskee, huoltosuhde paranee, työttömyysmenot laskevat ja tämän uuden työllistyjän elämänlaatu paranee yleisesti.
Itseasiassa verotuksen takia julkisen alan työntekijän hyvinvointi paranee enemmän/käytetty euro, jos palkankorotuksen sijaan samalla rahalla palkataan mielummin uusia työntekijöitä.
6 tykkäystä
Hallituksella on valtuus päättää vain tuloverosta, jonka maksaminen alkaa vasta 40k€ eteenpäin. Eli “duunari” menettää lomarahansa ja yli 40k€ tienaavat (joista iso osa toki myös aikalailla “duunareita”) puolestaan hyötyvät veroalen myötä?
Tuosta verojen ja palkkojen kotmrrelaatiosta kiinnostuin; olisiko aiheesta jotain kätyä pidempää, eli onko havaittu korrelaatiota?
Voitaisiin, jos hoitohenkilöitä olisi, mutta kun kukaan ei enää halua hoitoalalle. Eli ketä aikoisit palkata?
1 tykkäys
Tuohan tulee muuttumaan ensi vuonna kun tuo Sote-himmeli aloittaa. Käsitin että kuntaveroprosentti laskee n. 10%. 
On muuten huolestuttavaa, että uudesta budjetista on varattu 5,36 Mrd VM + 5,04 Mrd STM = 10,4Mrd euroa eläkkeisiin (1). Suuret ikäluokat ja sodan kokeneet sukupolvet kehittivät 60-luvulla pyramidihuijauksen (2), jossa myöhemmät sukupolvet takaavat järjestelmään aiemmin osallistuneille muhkeat tuotot hyvin pienillä maksuilla. Nykyiset työssäkäyvät maksavat palkastaan 24,85% (3) tähän kupruun, mutta lisäksi karkeasti joka kuudes veroeuro upotetaan tähän suohon. Tähän päälle kun lasketaan terveyden- ja vanhustenhuoltopalvelut, joita nämä ikäluokat kuluttavat* (4), niin mielestäni kyseessä on jopa kaikkien aikojen kupru, josta lisäksi leviää urbaanilegenda “He ovat eläkkeensä ansainneet”.
*Valtio maksaa kunnille keskimäärin (ei lukumääräpainotettu keskiarvo) 10300€ per yli 65-vuotias (yksiköt tuhansia):
65—74-vuotiaat (2 306,20 euroa/as) |1 624 139| → 704 000 henkilöä
75—84-vuotiaat (6 457,42 euroa/as) |2 522 688| → 390 000 henkilöä
+85-vuotiaat (22 359,45 euroa/as) |3 445 435| → 154 000 henkilöä
Karkeasti siis pelkästään valtionosuudet (7,5) + eläkkeet budjetista (10,4) + työeläkemaksut (24,1-3=21,1) = 39 Mrd euroa menee työssäkäyvien ihmisten panoksesta tämän reilu miljoonan ihmisen eduksi. Se tekee yhteensä 31 250 / 65+ -vuotias. Tosiasiassa päälle tulee vielä heidän osuutensa teiden kunnossapidosta, poliisista, puolustusvoimista yms yhteisistä palveluista. Vertailun vuoksi suomalaisen mediaanipalkka oli 35 616 (6) ja päälle 1157€ (4) valtion osuuksia = 36 773
1 tutkibudjettia.fi
2 Eläkejärjestelmän kuvaus - Eläketurvakeskus
3 Työeläkemaksut - Eläketurvakeskus
4 Valtion talousarvioesitykset
5 Rahavirrat - Eläketurvakeskus
6 Palkka- ja palkkiotulojen mediaani 2 968 euroa tammikuussa 2022 | Tilastokeskus
20 tykkäystä
Valtio voi laskea myös esim arvonlisäveroa, yhteisöveroa, polttoaineveroa, jotka vaikuttavat yrityksen kuluihin.
Tämähän toimii siten, että työntekijän nettopalkka paranee, kun verojen ja veronluonteisten maksujen suuruus laskee. Ainakaan itselleni ei ole väliä mistä se nettopalkankorotus tulee. Bruttopalkka ei ole itseäni koskaan edes kiinnostanut.
Varmasti välille löytyy korrelaatio, mutta en oikein ymmärrä miksi se kiinnostaisi. Kausaliteetti on sitten täysin eri asia.
Ihan hauska sivusto korrelaation vaarallisuudesta johtopäätöksien tekemisessä: Spurious Correlations
1 tykkäys
Hyvä pointti, ammattiliitoille tämä ei näytä olevan sama asia. Asenne on erikoinen kun julkisesti ilmoitetaan, ettei veronalennuksilla saatu hyöty palkansaajille kiinnosta, ainoastaan palkankorotukset.
Yle uutiset
“Teollisuusliiton Riku Aalto torjuu veronkevennykset ja vaatii maksusiirtoja palkansaajilta työnantajalle”
6 tykkäystä
Ei se ole ihmeellistä. Veronkevennys koskee kaikkia mutta oman ryhmän palkankorotus vain omia “kavereita”. Liiton asiamiehet ja -naiset saavat kunnian vain omiensa asioiden ajamisesta ja siihen heidät on valittukin. Vain existentiaalinen uhka saisi ammattiliitot ajamaan yhteistä etua oman ryhmän kärsiessä. Valtiolle esim. Hoitajien 20% palkankorotus kustantaa ehkä saman verran kuin tuloveron 0,1% pienentäminen kaikille. Kumpikohan olisi mieluismpi vaikka Tehylle?
Tämä ei ole kritiikkiä ammattiliittoja kohtaan, heillä on oma ja järkevä paikka yhteiskunnassa työnantajien vallan vastapainona. Tämä on kuitenkin se kuinka asiat toimivat reaalimaailmassa.
5 tykkäystä
Tämän tiedän, vaan en ymmärrä. Keskitytään oman sidosryhmän hyvinvointiin, ei siihen, että kaikilla menisi hyvin ja lopulta omallakin sidosryhmällä paremmin. Pelataan lyhyttä peliä - kateus voittaa kiiman.
6 tykkäystä
Tarkoitin, että jos (tulo)veroja lasketaan, vähentääkö se jotenkin neuvotteluissa palkankorotuspaineita? Sitähän sinä tarkoitit nimittäin.
Eikös tämä ole ollut yksi kolmikantaneuvotteluiden kulmakivistä, jossa valtiovalta tarjoaa porkkanaa osana palkkaneuvotteluita. Tai ainakin joskus oli
1 tykkäys
”Tilanne on kehittymässä siihen, että tällä kertaa hallitus joutuu oikeasti pakottamaan hoitajat työhön, mikäli sopimusta ei ennen lakkoja synny. Sitä ennen haastemiehet tavoittelevat hoitajia tiedoksiantojen kanssa ja pahimmassa tapauksessa poliisit ohjaavat hoitajia töihin, jos tavoittavat heidät”
Aikamoista, Taas napsu edemmäs P-Koreaa… eipä ihmetytä kun hoitajat itse irtisanoo lupansa valviralta. Tehyltä ja hallitukselta kyllä taas ala-arvoista toimintaa.
15 tykkäystä
Tätä laillista riistoa on jatkunut jo monta vuosikymmentä. Nyt yritetään viedä lakko-oikeus ja määrätä työntekovelvollisuus. Melkoista touhua. Tälle työntekijäryhmälle rahat pitää löytyä. Muutaman viraston voisi sulkea sen sijaan samantien.
Ammatinvalintaansa juuri nyt tekevällä nuorella täytyy olla melkoinen kutsumus tähän työhön, jos hoitajaksi lähtee itseään lukemaan.
21 tykkäystä
Vuosien varrella olen tavannut melkoisen joukon hoitajia, joista osalle olen ollut asiakas, osalle asiakkaan omainen tai läheinen, osan tuntenut muista ympyröistä. Sama kuin muissakin ammateissa, suuri pääosa on ammattilaisia ja hoitaa homman ammattiylpeydellä. Joukossa on, erityisesti vanhustenhuollossa, myös tapauksia, jotka ovat ehkä väärällä alalla tai motivaation menettäneitä, jos kutsumusta on ollutkaan. Näitä ei ole paljon, mutta vaikuttavat kertyvän samoihin yksiköihin?! Näiden joidenkin kohdalla aiheutuu lisäkuormitusta potilaille ja työkavereille ja tauti tarttuu. Tämä on asia, josta ei saisi mainita, kun kaikki mahdolliset halukaat käsiparit tarvitaan nyt hoitohommiin.
Vielä merkittävämpi tuottavuusongelma on keskijohdossa, töiden järjestelyssä ja halllinnossa. Erilaisten toimintojen rajapinnoissa kinataan, kenelle mikäkin asia kuuluu. Tämä vaakasuunnassa. Pystysuunnassa vallitseva hierarkia on voimakkaampi kuin sotaväessä. Keskustelu pystysuunnassa on liian yksisuuntaista ja joustavat, kevyet kanavat ovat satunnaisia. “Ei kuulu mulle, ei kuulu sulle.”
Kun tähän vielä lisätään huonosti toimiva, huonosti perehdytetty ja jatkuvasti muuttuva (ict)teknologia syömään motivaatiota, on monenlaista kitkaa rattaissa. Lopullisesti ongelmien (hups, siis haasteiden) ratkaisuhalun pehmittää byrokratia ja poliittinen johtaminen, joka tietää asiat valmiiksi niiden tekijöiden puolesta pienimmän mittayksikön tarkkuudella. Kaavamainen hoitajamitoitus ja muu mitoitus esimerkkinä.
Lisärahan (henkilöiden) ja teknologian ja sääntöjen lisäämisen sijaan asioihin pitäisi tarttua aidosti kehittävällä ja tarkoituksenmukaisella otteella, prosessitasolla. Yksityistäminenkään ei ole ratkaisu, koska se johtaa rahan tekemiseen, yritysten yhdistymiseen ja kasvottomuuteen. Miksi julkinen palvelu ei voisi itse toimia, kuten odottaa yksityiseltä.
EDIT: Tällainen hoitotyöstä olisi mielenkiintoinen, mutta tietenkin hankala toteuttaa (ei kuitenkaan mahdoton):
9 tykkäystä
Samaa mieltä kehityksen osalta, mutta mukavalla ja toimivalla työpaikalla ei ole arvoa, jos on palkkakuopassa. Eivät hoitajat ole sen kummoisempia tässä asiassa kuin mikään muukaan ammattiryhmä.
Hoitotyön tehokkuus on Suomessa jo ennestään huipputasolla saman elintason verrokkeihin verrattuna, joten tehostamisen varaakaan ei liiemmin ole. Hoitajamitoitus sen sijaan kertoo hallitsemattomaksi paisuneesta työkuormasta, jota hallitus yrittää päätöksillään paikata. Aika vaikeaa sekin, jos työvoimaa ei kertakaikkiaan ole.
Mistään tempuista ei kuitenkaan ole apua, jos työvoiman suunta hoitoalalta on muille aloille. Se suunta ei käänny ellei isoihin ongelmiin, kuten palkkaukseen, puututa heti.
3 tykkäystä
Tuo “hoitajamitoitus” jo nimenä johtaa harhaan; kyse on henkilöstömitoituksesta, johon siis sisältyy hoitajat, hoiva-avustajat, fysio- ja toimintaterapeutit, soaionomit, vastuuhenkilöt sekä kuntoutusohjaajat. Jos voittoa takovat hoiva-alan yritykaet viitsisivät palkata noita muita kuin hoitajia, jäisi hoitajille enemmän aikaa tehdä niitä töitä, jotka heille kuuluvat. Mutta kun ei.
2 tykkäystä
AVIt eivät ole kelpuuttaneet hoiva-avustajia,sosionomeja yms lain sallimia ammattiryhmä laskettavaksi mitoitukseen kuin vähäisessä määrin.
2 tykkäystä
Lisään tässä samalla, että Ziibran mainitsemat riittämättömät resurssit ja niihin liittyvät ongelmat eivät ole pelkästään “voittoa takovien hoiva-alan yritysten” ongelmia vaan niitä on ollut ihan tasapuolisesti myös mm. kunnallisten yksiköiden puolella. Se tiedetään, että jostain syystä yksityiset ovat olleet tehokkaampia toteuttamaan palveluita. Liekö paremmalla palkalla ja ehkä johtamisellakin jotain tekemistä asian kanssa.
Yksityisellä sektorilla on hoitoalalla maksettu perinteisesti pienempää liksaa. Nykyään osa yksityisistä maksaa selvästi paremmin.
Julkisella sektorilla osa osastonhoitajista ei edes yritä täyttää henkilöstöpuutteita, koska se on kallista ja saa osaston taloudellisen tuloksen paremmaksi. Hoitotyötä ei voi tehdä varastoon ja paikalla oleva henkilökunta tekee sen minkä ehtii. Tuohon halukkuuteen löytää sijaisia olisi helppona ratkaisuna maksaa töissä oleville puuttuvan henkilökunnan liksa, joutuvathan he tekemään niiden puutteiden työtkin.
3 tykkäystä