Politiikkanurkkaus (Osa 1)

, , , ,
3992

Olipa ruotsinkielen asema mikä hyvänsä, niin ei sinne ensimmäiselle luokalle kannata laittaa mitään lisää. Sillä mitä opitaan aivan ensimmäisinä kouluvuosina ei ole oikeastaan mitään tutkittua vaikutusta sen suhteen, mitä sitten täysi-ikäisenä osataan. Hyvin ehtii kiriä myöhemmin, jos on ylipäätään kykyä oppia. Eteläisemmissä maissa koulu usein aloitetaan Suomea nuorempina. Ei sitä varmaankaan ole oikeasti oppimisen takia tehty, vaan on järjestetty päivähoito koulun varjolla.

Antaa pikkulasten olla pikkulapsia.

3 tykkäystä
3993

Olen samaa mieltä.

Minun oma kokemus on, että juuri kielten oppiminen on lapsille todella kivutonta! Omat lapseni olivat ulkomailla mukana pieninä ja imivät kielen itseensä kuin leikin! En ikinä voi oppia yhtä hyväksi kuin he oppivat. Siksi kannatan erityisesti kielten opiskelua pienenä. En tarvitse enempää tutkimusnäyttöä jos näinkin yksinkertaisen miehen lapset voivat oppia niin helposti ja hyvin! Tai sitten meillä oli hyvä postimiestuuri :joy:

7 tykkäystä
3994

Ennen pitkää pakkoruotsi tulee tottakai poistumaan. Mahtavimmat kielet syö pienten kielten elintilat yhtä kiihtyvässä globalisaatiossa. Oma arvioni että suomen, ruotsin jne. kaltaiset marginaalikielet kuihtuvat olemattomiin ja lopulta katoavat kokonaan. Jossain vaiheessa tulee se piste, kun hyväksytään, että voit saada terveydenhuoltoa jne. vain englanniksi. Kävin hammaslääkärissä talvella ja käytännössä suomen kielen hallinta oli aika heikkoa. Eli piste voi olla lähempänä kuin arvaammekaan. Helsingissä liikkueessa alkaa olla jo aika fifty-fifty kuuleeko suomea vai muita kieliä. Yhä kasvava väestönosa Suomessa ei taida edes tunnistaa ruotsin kieltä tai puhua sanaakaan sitä. Ja suomen kielikin hallitaan heikosti. Ruotsissa tämä kehitys on varmaan vielä merkittävästi edempänä. Ja Ruotsissa taisi olla muutenkin, että ovat vähemmistönä omassa maassaan aika piankin.

3 tykkäystä
3995

Työvoimapulassa kärvistelevässä Amerikassa on tajuttu vanhempien työntekijöiden arvo – kiitos osittain myös nuorempien sukupolvien. Meillä Suomessa käyttämätöntä eläkeläisreserviä piisaa tulevina vuosina, joten asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota myös Suomen työvoimapolitiikan puolella.

Moni eläkeläinen haluaisi edelleen tehdä töitä.

Hoitajapula olisi ratkottu kertaheitolla, jos vaikka yksi kahdestakymmenestä eläköityneestä hoitajasta palaisi töihin, edes osa-aikaisena. Tähän riittäisi esim. verokannustin valtiolta. Jokainen työssäkäyvä eläkeläinen kasvattaisi edelleen verotuloja, vaikka vero olisi huomattavasti työikäistä alempi. *

He’s filled such roles with high school and college students during two decades in business, but this time his top candidate is a man in his 70s.

Mr. Conforti has grown weary of younger employees who, he says, arrive late for shifts, call out of work often and spend more time scrolling social media feeds than chatting with customers. About a year ago, he tried something different—recruiting people who are more likely to carry AARP cards* than the latest iPhone.

“The learning curve is a bit longer,” he says, “but once they get it, God, it’s refreshing. I say, ‘This is what we’re doing today,’ and it gets done. Their shift starts at 9 and they’re here at 8:50. It’s their work ethic.”

*(AARP card = amerikkalaisten eläköityneiden yhdistys)

*… tai sitten voidaan yrittää kouluttaa tuhansittain niitä filippiiniläisiä tai tansanialaisia Suomen hoitajatarpeisiin…

12 tykkäystä
3996

Mais les Finlandais peuvent apprendre et parler le français aussi. Le français est une langue officielle de l’Union européenne. Le suédois ne l’est pas.

Suomipoika osaamalla ranskaa nostaa itsensä pohjoismaiden yläpuolelle ja mahdollisuudet Ranskaa puhuvissa maissa kasvaa valtavasti. Lisäksi ranskaa puhuvat maat eivät mielellään puhu englantia, joten siitäkään ei välttämättä saa yhtään hyötyä. Loppujen lopuksi Ranska on yksi EU:n virallisista kielistä, ja olemmehan me osa EU:ta. Olen syntynyt Itä-Suomessa enkä ole kertaakaan löytänyt käyttöä minun rikkinäiselle ruotsin osaamiselle. Ranskan kielestä kyllä on ollut paljon hyötyä.

Ja nyt kun Suomi kuuluu Natoon, on ranska myös siellä virallinen kieli.

15 tykkäystä
3997

Suomi hyötyy siitä, että täällä on ihmisiä, joiden on ollut pakko oppia ruotsia. Suomi hyötyy, vaikka kaikki jotka ovat joutuneet ruotsintunnille, eivät koe hyötyvänsä. Omakohtaista pohdintaa toisesta ketjusta:

https://keskustelut.inderes.fi/t/eduskuntavaalit-2023/37204/2178?u=pope

1 tykkäys
3998

Aika rohkeaa väittää että Suomi hyötyy. Pitäisi tietää, kuinka monta minkäkin tasoista hyötyjää tarvitaan, jotta katetaan koko kansan ruotsin opiskeluun käytetty aika (kustannus). Niitä, kenen ruotsinkielen osaamisesta ei Suomi mitään hyödy, lienee kuitenkin melko selvä enemmistö.

Omakohtaisesti olen työelämässä hyötynyt ruotsin osaamisesta. Mutta peruskoulun kanssa tuon työelämässä tarvitun kielen osaamisen kanssa ei paljon ollut tekemistä. Uudestaan se kieli piti opetella, hukkaan oli peruskoulun opit menneet kun niistä oli kulunut se 10 vuotta. Ihan sama kuin oisi opiskellut koreaa.

16 tykkäystä
3999

Vaikea edes kuvitella kuinka paljon tämä pakkoruotsin tuputtaminen on tullut Suomelle maksamaan. Iso kiitos siitä kepulle ja Virolaiselle kun päättivät 70-luvulla suostua rkp:n vaatimukseen.

Venäjää puhuu lähemmäs 300 miljoonaa ja toivottavasti Ukrainaa aletaan pian jälleenrakentamaan niin mites kansamme venäjänkielen taito?

4000

Jos minulla olisi mahtisauva, jolla voisin hallita opetussisältöjä, olisin vaihtanut jo ajat sitten ruotsin kielen opiskelut liikuntatunneiksi. Uskallan väittää ilman tutkimustietoa, mutuillen, että kansakuntamme hyödyt noista lisätyistä liikuntatunneista olisivat olleen paljon suuremmat kuin “pakkoruotsin” hyödyt.

18 tykkäystä
4001

Hauska anekdootti tästä kaksikielisyyden muka opiskelusta on työelämästäni kun koulutin junioria hommiin. Hän oli länsi-rannikolta eikä puhunut sanaakaan suomea ja minä en puhunut sanaakaan ruotsia. Onneksi löysimme yhteisen kielen englannista ja saimme hommat sujumaan.

5 tykkäystä
4002

Esim. AMK:ssa, jotta amis pääsee virkamiesruotsin kurssille, hänen pitää ensin suorittaa kaksi preppauskurssia. Ensimmäisen valtaosa(mutta ei kaikki) pääsee vielä jotenkin “jag heter peter” tyylillä läpi, mutta toisessa monella nousee seinä vastaan ja ei olla edes vielä varsinaisella kurssilla. Muodostuu etenemis hidaste ja este. Kielellisesti lahjakkaiden tai muuten vaan hyvällä muistilla varustettujen ihmisten on tätä vaikea tajuta.

Peruskoulussa osalla oppilaista on valtava tarve saada lisää matematiikan, suomen ja englannin opetusta, on helppo nähdä mikä oppiaine näille oppilaille on kaikkein hyödyttömin, eli mistä tunnit saadaan siirrettyä. On myös fakta, että osa jättää esim. saksan valitsematta, koska ei haluta opiskella liian montaa vierasta kieltä yhtäaikaa vaikka kielipäätä olisi. Lisäksi koska samalla ruotsintunnilla on kaikki lukihäiriöisistä lähtien, tämä laskee ruotsinkurssien tasovaatimusta ja etenemisnopeutta.

Ammattikoulun pakollinen ruotsi on aivan järjetön, erityisesti kun osalla oppilaista on suuria motivaatio-ongelmia, poliittinen oppiaine ei asioita paranna vaikka sitä olisi vain 1. kurssi. Lukion 5 pakollista kurssia ruotsia karkottaa varmasti kaikki kielellisesti heikot amikseen, onko sekään hyvä asia.

Ja ajatus siitä, että “ei ole mistään pois”, kyllä varmasti on, ihan jo pelkkä opettajan tuntipalkka maksaa yhteiskunnalle. Jos joku tarvitsee ruotsia työelämässä niin sitten hän opiskelee sen aikuisiällä. Peruskouluun riittää korkeintaan yksi kaikille pakollinen alkeet ja kulttuuri-kurssi.

Onkin aivan ymmärrettävää, miksi alan asiantuntijat ja opetuministeri vastustivat ajatusta pakkoruotsista 1960-luvulla. Virkamiesruotsia ei tuolloin vielä edes ollut olemassakaan.

Perustuslakiin piti tulla vain yksi virallinen kieli, suomi. Sisä- ja ulkopoliittisista syistä tämä ei lopulta ollut mahdollista, Ruotsi uhkasi mm. vallata Ahvenanmaan ja osa rannikkoalueista olisi halunnut liittyä takaisin kielietniseen kotimaahansa, Ruotsiin. Ajatus kahdesta virallisesta kielestä oli kuitenkin pölhö, eihän ruotsista haluttu mitään virallista koko valtakunnan kieltä, eikä pakottaa suomea suomenruotsalaisille, niinpä otettiin käyttöön termi “kansalliskieli”.

Normaalisti kielivähemmistönä oleminen on, jos ei suoranainen haitta, niin ei ainakaan hyötyä. Suomen valtavalla keinotekoisella kaksikielisyydellä tätä luonnonvakiota on pyritty vaimentamaan, niin että kaksikielisissä perheissä laitettaisiin lapsi ruotsinkieliseen putkeen, jolloin hänelle kehittyy vähemmistö-identiteetti.

12 tykkäystä
4003

En ole tarvinut sanaakaan ruotsin kieltä ammattikoulun jälkeen, vuonna 2005 siis viimeksi. Vaikka en ajattelisi tätä pelkästään henkilökohtaisesti niin en ymmärrä alkuunkaan miksi ruotsia pitäisi opiskella pakolla. Se voidaan laittaa ihan samalla tavalla valinnaiseksi kuin saksa ja ranska yms. Opiskelkoon ne, jotka kokevat sen tarpeelliseksi. Mikäli tarve joskus tulee niin sitä voi opiskella myöhemmin. Ihan samalla tavalla minun (ja monen muunkin) pitäisi nytkin aloittaa opiskelu uudestaan mikäli tarvitsisin sitä jatkossa. Olisin hyötynyt ihan yhtä paljon siitä, että koulussa olisi opeteltu ruotsin tilalla viroa, portugalia tai viittomakieltä.

16 tykkäystä
4004

Ja minähän en missään kirjoittanut, että pakkoruotsi “ei ole mistään pois”. Tuo on puhdas olkiukko, eikä ole omaa tekstiäni. Kirjoitin: “kyse ei ole täysin hukkaan heitetystä ajasta”. Joten älä vääristele sanomisiani.

4005

Kalliiksi tulisi pakkoruotsista luopuminen.

Jos pakkoruotsi poistuisi, edelleen sitä varmaankin olisi mahdollista opiskella, joka siis tarkoittaa että opettajia ei voisi vähentää, heidän luokkakokonsa olisi vain pienenpi ja opiskelijat motivoituineenpia, joka johtaisi ehkä hyviin oppimistuloksiin. Suoria säästöjä ei kuitenkaan syntyisi.

Kun osa ei opiskelisi ruotsia, heidän varmaan sitten pitäisi opiskella jotain muuta, ehkä jopa jotain uutta kieltä. Tähän tarvittaisiin valtavan paljon uusia opettajia ympäri maan. Kalliiksi tulisi.

Maahanmuuttajia tämä tosin saattaisi työllistää, jos suomalaiset halusivat opiskelli viroa, irakkia tai somaliaa.

4006

Eikö se kuitekin tarkoita, että kun ruotsin opiskelijoita on vähemmän jolloin ruotsin luokkiakin on vähemmän. Eikö tällöin ruotsin opettajia tarvita vähemmän.
Esittämäsi väite kuulostaa yhtä loogiselta, kuin se väite, etteikö ruotsin kielen opiskelu olisi pois jostain muun aineen oppimisesta.
Käsittääkseni pakollinen ruotsin opiskelu haittaa erityisesti matemaattisesti suuntautuneita nuoria, joille se tuottaa enemmän työtä (jo pelkästään hyväsytysti suorittaminen). En tiedä kenen etu on haitata näiden matemaattisesti suuntautuneiden menestymistä, niistä kuitenkin merkittävä osa on meidän tulevia insinöörejä ja mm. Uuden tuotannon kehitykseen mahdollistajia.

8 tykkäystä
4007

On muuten hauska contraus tähän pakkoruotsi -keskusteluun se miten samaan aikaan maahanmuuttajien kielivaatimuksia ollaan monessa paikassa keventämässä. Englanti riittää, jos ei suomi millään taivu.

Ja samaan aikaan toisaalla pakotetaan Kajaanissa asuvat opettelemaan ruotsia, vaikka kotikylässään ei liene sangen ensimmäiatäkään suomenruotsalaista.

Pakko suomalaisille opetella ruotsia.
Vapaaehtoista maahanmuuttahille osata edes suomea.

En voi väittää olevani tästäkään tilanteesta yllättynyt.

34 tykkäystä
4008

Oletetaan että koulussa on 100 oppilasta. Yksi ruotsin opettaja opettaa näitä kaikkia. Oletetaan että pakkoruotsin poiston jälkeen ruotsia opiskelee enää 25 oppilasta. Yksi opettaja opettaa näitä kaikkia.

On toki totta että joissain yksittäisissä isoissa kouluissa opettajien määrää voi vähentää.

Käsittääkseni pakollinen ruotsin opiskelu haittaa erityisesti matemaattisesti suuntautuneita nuoria, joille se tuottaa enemmän työtä

Kaikilla meillä on käsityksemme. Itse olen käsittänyt, että matemaattinen lahjakkuus yleensä kertoo siitä, että opiskelija odotusarvoisesti menestyy opinnoissa. Laajan matematiikan merkitys kun on kovasti viime aikoinakin ollut esillä korkeakouluihin pyrittäessä.

Väitän siis, että pakkoruotsin suoritus on matemaattisesti lahjakkaalle helpompi suoritus kuin keskimäärin.

4009

Kuka tällaista siis väittää? Jokainen aine on tietenkin jostain muusta opetuksesta pois. Jos minulta kysyttäisiin, lisäisin kansantaloustieteen ja taloudehallinnan opettamista ja höyläisin kaikesta muusta vähän pois.

1 tykkäys
4010

Ruotsi oli taatusti hyödyllinen, kun kuljimme vielä hevosvankureilla ja maailma oli kertakaikkiaan “suurempi”. Nykyään yhä kiihtyvästi digitalisoituvassa maailmassa ei meillä oikeasti ole varaa tällaiseen resurssien hukkaamiseen opiskellessa täysin mitätöntä kieltä. Yhä pienemmät kilpailuedut erottavat voittajat ja häviäjät kun koko maailma yhä kiihtyvästi kilpailee samoista resursseista. Hyvä esimerkki on venäjän kieli, sitä puhuu ympärillämme lähes 300 miljoonaa ihmistä (ruotsia taitaa puhua 9milj ja globaalisti venäjäkin on varsin marginaalinen kieli). Ja nimenomaan mm. Ukrainassa. Ja siellä Ukrainassa ei edes koulutetut puhu juurikaan englantia. Kun jälleenrakennus käynnistyy, niin siinä menee mahdollisuudet lukemattomilta Suomalaisyrityksiltä. Jos rantaruottalaisista harmittaa opiskella suomea, niin senkus lopetetaan pakkosuomi heiltä. Emme voi jatkaa tällaisella riitelyn ja kyräilyn tiellä enää.

Lisäys: Ja muutenkin, olemme tehneet Ruotsin kanssa kauppaa iät ja ajat. Tunnemme toisemme läpikotaisin ja molemmat puhuvat englantia. Kauppaa tehdään samaan malliin kuin aina ennenkin. Ei tällaisilla kieliasioilla ole mitään merkitystä kun puhutaan siskosta ja sen veljestä.

On täysin eria asia lähteä yhä vieraampaan ja kaukaisempaan kulttuuriin viemään tuotteita/palveluita, kun ei tunneta toisiamme. Siinä vaiheessa siitä kielestä olisi oikeasti hyötyä eli haetaan sitä kuuluisaa kilpailuetua.

3 tykkäystä
4011

Tosin juuri venäjänkieli ei välttämättä ukrainankaupassa ole enää ollenkaan etu. Johtuu kokolailla siitä, mitä se suurin venäjänkielen osaajavaltio tässä juurikin tekee. Enkä kovin montaa euroa senkään eteen laittaisi likoon, että seuraavan kymmenen vuoden aikana alettaisiin Venäjänkään kanssa kovn paljoa kauppaa käymään. Siihen kaupalliseen tarpeeseen, mitä mainitut 300 miljoonaa ihmistä Suomelle edustaa, riittää uskoakseni Suomessa jo olevat äidinkielenään venäjää puhuvat.

Kadettikoulussa varmaan venäjänkielen opinnoille on jatkossakin kysyntää.