Muuten samaa mieltä, mutta eläkejärjestelmässä taitaa olla hedelmäpelejä huonompi palautusprosentti ainakin omalla ikäluokallani. Varsinkin kun eläkejärjestelmä takaa yli 900€ voiton joka kuukausi vaikka ei laittaisi lanttiakaan peliin 
Tärkeimmäksi nostan kyllä tuon arjen rutiinit. Ne auttavat hallitsemaan myös muita elämän osa-alueita.
Ensiksi on todettava, ettei tämä ole ainoa tapaus toin vain esimerkin. Meidän alalla hyvän ja huonon työntekijän ero tuottavuudessa on yli 50%. Vaikka näin on, on myönnettävä, että alkupalkaksi puusepälle tuo 16 €/h on erittäin kilpailukykyinen, eikä korotukset ensimmäisinä vuosina kovin merkittäviä olisi. Korotuksia tulisi siis oppimisen kautta. Korotusmahdoollisuudesta hän oli hyvin tietoinen. Rekryjä on sen verran saanut tehdä, että havaitsee kyllä keskusteluissa mistä langasta olisi vedettävä.
Palkkauksesta vielä sen verran: Olen vahvasti sitä mieltä, että työntekijöille kuuluu iso siivu yrityksen luomasta lisäarvosta, siksi olen päätynyt maksamaan työntekijöille alalle kilpailukykyistä palkkaa. Siltikään palkka ei vastaa lähellekään työn vaativuutta ja maksaisin erittäin mielelläni vielä lisää. Bonus järjestelmä on käytössä. Työntekijät saavat palkkansa lisäksi 10% yrityksen vuoden tuloksesta.
Puusepänteollisuus on hankala ala. Energiasyöppö, kalliit raaka-aineet, raaka-aine ei ole homogeenista ( vaikea laskea hukat kohdilleen), tilarohmu, pääomavaltainen myös koneiden osalta ja osaavaa henkilökuntaa vaikea löytää. Viimeistä kohtaa en suuresti ihmettele kun raksalla saa huomattavasti kevyemmillä taidoilla huomattavasti parempaa tiliä. Asialle on kovin vähän tehtävissä. Tuotteiden hintoja ei kärsi nostaa. Esimerkki ruokapöytä tammesta nyky kustannuksilla: Raaka-aineet 400-500 työ 16h a´ 45€ = 720 €, hinnat verottomia joten x1,24 1512€. Siihen vielä karva katetta päälle niin ostajat vähenee. Turha edes mainita tuoteen myymistä jälleenmyyjän kautta, heidän myyntihinta on sitten 2x. Huomattavasti helpompi olisi olla yrittäjä jollain muulla alalla, mutta kun paloa on vain tähän alaan. Vaikean alan valinta on siis ollut täysin tietoinen.
Itse asiasta en ole itsekään lainkaan yllättynyt. Pienenä sivuhuomiona, uutisoinnissa särähti korvasilmään tuo kohta:
“Poliittiset päättäjät saavat kiitosta teollisuuspolitiikan osalta. Lähes 36 prosenttia vastanneista uskoo, että nykymuotoinen aktiivinen teollisuuspolitiikka edistää yritysten kilpailukykyä.”
Ja sitten kuitenkin seuraavassa lauseessa todetaan:
“Tosin yli puolet vastanneista on tästäkin väitteestä eri mieltä.”
Jos yli puolet vastanneista ovat olleet eri mieltä, niin onkohan tuo “saavat kiitosta” nyt paras mahdollinen kuvaus asiasta ja lisäksi käytetty sanavalintaa “lähes”, kun puhutaan 36 % osuudesta vastaajista. Ehkä suhteutettuna muihin kysymyksiin, kenties, mutta tuloksista olisi voinut kirjoittaa myös vaikkapa seuraavasti:
“Poliittiset päättäjät eivät myöskään saa liiemmin kiitosta teollisuuspolitiikan osalta. Vain reilu kolmannes vastanneista uskoo, että nykymuotoinen aktiivinen teollisuuspolitiikka edistää yritysten kilpailukykyä, kun taas yli puolet vastaajista ovat asiasta eri mieltä”
Kumpikin on faktuaalisesti ihan oikein, mutta klangi on aika lailla eri. Tämä siis lähinnä yleisenä huomioida tutkimusten, tilastojen yms. uutisoinnista. Kovin usein itselläni ainakin tulee hieman eri sanavalinnat mieleen vs. miten asia on uutisoitu.
Onhan se nyt kuitenkin täysin ymmärrettävää, ettei pienten lasten vanhemmat halua lähteä töihin, kun kannustinloukkujen ansiosta homma vastaisi lähinnä palkatonta työharjoittelua. Tuskin tuossa elämänvaiheessa on ura päällimmäisenä mielessä muutenkaan. Lapset on pieniä vain lyhyen aikaa. Töitä ehtii kyllä tehdä kyllästymiseen asti.
Kyllä se vika on suurimmaksi osaksi tässäkin tapauksessa Arkadianmäellä, kun ovat kannustinloukkuja rakennelleet.
Nettona työttömyystuki taitaa olla sen rapiat 600€. Siitä vuokra, vesi, sähkö ja netti veks: ei siitä kovin paljon jää Arkadianmäen väelle nipistettävää. Ekasta tienatusta 300e ei tuki vähene ja sen jälkeen saat puolet. Vaikuttaa mielestäni ihan kannustavalta kyllä. Jollain käytännön kokemusta ja kehitysideoita?
Mitä sitten ansiosidonnaiseen tulee, olen ainakin itse porrastamisen ja lyhentämisen kannalla.
Tässä on tosiaan kinkkinen paikka. Jos vaimo saa opintotukea ja mies on työttömänä niin perhe saa varmasti toimeentulotukea. Siinähän jokainen tienattu euro vähentää tukea. Ajattelu on silti melko lyhytnäköistä jos noinkaan hyvä palkka ei kelpaa. Esim 20e/h ei kuitenkaan toisi nettona kovinkaan paljoa lisätienestiä, joten en usko asian olleen edes pelkästään palkasta kiinni. Kuinkahan korkeaa palkkaa hän edes kuvittelee saavansa kun töitä hakee…
Ymmärrän kyllä pienillä tuilla kituuttelun silloin kun halutaan viettää aikaa pienten lasten kanssa. Niin tehdään mekin. Toisessa vaakakupissa painaa tietysti se, että vaimon valmistuessa kenties työttömäksi, ei miehelle ole enää välttämättä tarjolla edes näitä 16e/h hommia (mikä on siis hyvä palkka, ja vielä kokoaikatyötä). Kyllä minä pitäisin aikamoisena riskinä sitä, ettei kumpikaan neljän lapsen vanhemmista ole työelämässä.
Nämä on kuitenkin valintakysymyksiä, joihin on vaikea ottaa kantaa. Pienellä rahalla tuossakin perhe elää. Jos mies olisi ottanut paikan vastaan niin kenties vaimon valmistuttua molemmilla olisi ollut työpaikka ja tulopuoli hyvällä lykyllä 4x nykyiseen verrattuna ja suunta vain ylöspäin.
Kehittämisidea mikä ensimmäisenä tulee mieleen on oppisopimusjärjestelmän uusiminen. Oppisopimusta väsättäessä tulisi työn haastavuus ottaa huomioon ihan ensimmäisenä. Jos yritys saa johonkin simppeliin linjatyöhön oppisopimuksella väkeä, on suuri riski systeemin väärinkäyttöön ja luulen vahvasti, että järjestelmä on siksi tällä hetkellä niin absurdi. Valtio on kai viisaudessaan laskenut mitä opiskelijan opettaminen ammattiin maksaa. Summa taitaa pyöriä amis asteella jossain 50€ luokkaa/päivä. Todelliset kustannukset ovat tätä suuremmat. Tilanteessa missä opiskelijaa oikeasti koulutetaan työhön työpaikassa, kustannukset ovat vähintään samat. Yritys saa tästä kouluttamisesta kuitenkin vain pari sataa kuukaudessa, ja maksaa opiskelijalle palkkaa. Eli jos halutaan kouluttaa työssäoppimisella on oppisopimussysteemi uudistettava.
Kannattaa tuohon tukien laskelmiin ottaa kaikki kerralla mukaan. Vain työttömyystuesta puhuttaessa vääristää reippaasti kuinka paljon oikeasti tukea voi saada. Vuokra menee pääosin(80%) asumistuesta kuten muutkin asumiskustannukset, ei työttömyystuesta.
No nyt tuli kyllä uutispommi. Li sanoi taas vahingossa sen, mitä ovat mieltä. Minä luen tuon niin, että eivät kannata myöskään Ukrainan tukemista puolustusmateriaalilla - siellä kun on jonkin sortin sota nyt menossa, niin ei nyt semmoista haluta tukea.
Li on keksinyt tulokulman jolla voi yrittää suolata NATO-jäsenyyttä ilman että suoraan rummuttaa sitä tosiasiaa että Vasemmistoliitto ei tuosta tykkää.
Ihan sama mitä järjestävät kunhan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Samalle viivalle vaan kirkkotapahtumien kanssa. Ne, jotka eivät halua osallistua, niin heille on järjestettävä toisenlaista ohjelmaa.
Korkea aikakin jo siirtää väkisin tuputtamisen kapula kirkolta eteenpäin.
No siis eri uskontojen opettaminen jatkuu ja sitä kautta “tuputtaminen” jatkuu, ellei sitten ole jossain tämmöisessä elämän katsomuksessa (vai millä ihmeen nimellä nyt onkaan nykyään). Muuten itse kirkossa käynti esim. joulun aikaan ilmeisesti vapaaehtoista. Vapaaehtoisuus on tässäkin tärkeää.
Tuon rahan voisi todennäköisesti sijoittaa tuottavampaan aiheeseen kuin seksuaalivalistus. Omasta mielestä koulussa voi käydä jotkin kondomipuheet yms. Mutta muut jäisi vanhempien hoidettavaksi ja päätösvaltaan miten / milloin hoitaa.
Emme ole vähemmistöjen puolesta laittanut esim. ableisminkaan torjumiseen 100 000 euroa.
Ikävä huomata kuinka osa foorumilaisista on jäänyt jumii 1900-luvun alkupuolelle aatteiden kanssa. En ymmärrä miks ihmisoikeuksia käsittelevät asiat pitäis olla vapaaehtoisia. Vai pitäisikö biologia ja matematiikkakin olla kouluissa vapaaehtosta?
Seta ei koita tehä kenestäkään homoa, transua tai mitään muutakaan, jota ihminen ei itsessään ole. Vaan parantaa seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Jos tietoisuuden lisääminen on pahasta, niin syöpätutkimukset pitäisi myös lopettaa, koska ne lisäävät syöpien määrää.
Kirkkovertauksiin ei jaksa edes puuttua, koska pulun kanssa ei kannata pelata shakkia…
Jos katsoitte Areenasta sitä Sodan kylmät kasvot kakkosjaksoa, niin ei ole millään muotoa epäselvää, että Li ja hänen edustamansa aatteensa on vastentahtoisesti menossa Natojäseneksi. “Eihän siinä edes pohdittu mitään vaihtoehtoja…” v-mäinen virne naamallaan. Huoh sanon minä.
Onko se koulukirkkoihin liittyvä sääntö muuttunut jossain kohtaa? Ennen se nimenomaan ei perustunut vapaaehtoisuuteen, vaan kirkkoon oli mentävä, jos uskonnon tunneilla istuit. Vaikket kirkkoon olisi kuulunutkaan. Jännä muuten miten ihmiset suureen ääneen huutelevat ruotsin ja harrasteaineiden opetuksen lopettamisen perään, ne kun aiheuttavat kuulemma turhia kustannuksia. Samaa kritiikkiä ei tunnu uskonto saavan, vaikka ainakin henkilökohtaisesti en koe minkään muun olleen yhtä pahaa ajan haaskausta peruskoulussa.
Omasta mielestäni nykyinen woke aate, joka piiloutuu aina vähemmistöjen oikeuksien taakse, ei ole mitenkään niin veretseisauttava ismi että sitä kannattaisi pakkosyöttää herkästi manipuloitaville nuorille Setan kautta.
Odotettaisiin rauhassa että lapset kasvavat aikuisiksi ja he voisivat sitten itse vapaaehtoisesti käydä kuuntelemassa Setan opetuksia jos haluavat. Kovin monihan meistä ei sinne mene kun ei vaan jaksa kiinnostaa kyseiset asiat.
Biologiaa saisi kyllä opettaa aika paljon enemmän nykyään, kun niin moni tyttö luulee olevansa poika ja poika olevansa tyttö. Jotenkin on kovin hankalaa ilmeisesti oppia tuota aihetta.
Tämä ketju jaksaa aina yllättää. Vaaditaan näköjään todella paljoa työtä, että ihmisten asenteet saadaan muuttumaan. On huvittavaa huomata kuinka lasten satuhetket ynnä muut harmittomat tapahtumat herättävät kiivaita tuntemuksia lähinnä aikuisten miesten keskuudessa. Hyvinvointivaltiotkin menee kohti kadotusta kun tällaisia aivopesuja kehdataan järjestää. 
Mitä väliä sillä on, että koulukirkko oli ennen pakollista? Senhän takia se on muuttunutkin, kun ei ollut pakkopullana kaikille mukavaa. Vastaat minulle nyt ihan turhin argumentein täysin turhaan. Pitäisikö tästä tehdä pakkopullaa ja mennä taas touhussa taaksepäin?
Olen samoilla linjoilla uskonnon opetuksen kanssa sen hyötysuhteen kannalta. Se ei ole yhteiskunnallisesti kaikista tuottavinta opettamista yleissivistyksenkään puolesta. Uskontoa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelmassa esim. senkin takia, kun siinnä tulee hiukan ihmisen historiaa samalla (ja nyt en meinaa tällä näitä vääristäviä asioita, kuten ettei evoluutiota olisi olemassa). Uskonto on vaikuttanut meidän kielien, taiteen ja esimerkiksi oikeusjärjestelmän kehittymiseen. Toiseksi varmaankin on se, että esimerkiksi Yhdysvalloissa muuksi kuin heteroksi identifioituvia on jokin about 7% ja uskontoihin kuuluvia about 75%. En itse saanut kauheasti irti mitään hyödyllistä koulun uskonnon tunneilta, joten olisin mieluusti valinnut muuta tilalle.
