Osakesijoittaminen

Ponsse, globaali metsäkoneyhtiö Vieremältä

Kysymys Roastiin?
Avohakkuista on ollut paljon puhetta. Samoin on pelkoa niiden kieltämisestä ja arvelua, että pitäisi siirtyä erilaisiin hellävaraisempiin puunkorjuun muotoihin. Eräs iso metsänomistaja sanoi, että pitääkö tässä sitten jatkossa hevosella puita kuskata? Miten Ponssen kehitystyössä on mahdollinen tämänkaltainen muutos otettu huomioon?

1 tykkäys

Tästä olisi mielenkiintoista kuulla lisää!

2 tykkäystä
  1. Ponssen toiminta keskittyy Vieremälle. Miten erilaisiin tiloihin/sijaintiin liittyviin riskeihin on varauduttu? Esimerkiksi ettei käy kuten Narville (Raumalla palaneesta kiuastehtaasta tuhoutui noin puolet, toimitusjohtaja: "Selviämme tästä" | Yle Uutiset | yle.fi). Vieremällä pelastustoimikaan ei kuitenkaan liene kovinkaan suuri.

  2. Poislukien covid-19, mitkä asiat luovat eniten epävarmuutta Ponsse tulevaisuuteen yhden, viiden tai 10 vuoden aikajänteellä?

  3. Ohjeistus kuuluu “Konsernin euromääräisen liiketuloksen odotetaan olevan vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2020.” Myöskin aiemmin ohjeistuksen kärki on ollut nimenomaan liiketuloksen euromääräisessä kasvussa. Onko tähän jokin tietty syy, miksi ei liikevaihto ja/tai EBIT-%?

5 tykkäystä

Yksi kysymys:

Onko tavaralajimenetelmä onnistunut ollenkaan korvaamaan kokopuumenetelmää Pohjois-Amerikassa?

4 tykkäystä

Tässä olisi alustava kysymysrumba, kiitos yleisökyssäreistä! :slight_smile:

Ponsse ROAST tj Juho Nummela 9.9.2021

-Juho, kerrotko hieman itsestäsi?

Kannattavuus

-Ponssen kannattavuus on hieman vaappunut viime vuosina liikevoiton ollessa noin 10 % liikevaihdosta, koronavuotta 2020 mainitsematta ymmärrettävistä syistä. Tarvitseeko tästä huolestua?

(H1’21 n. 10 %, 2019 ja 2018 noin päälle 10 %, 2017 melkein 12 %, 2016 taas päälle 10 %).

-Käsittääkseni Ponssen tavoitteena on päästä 12 % liikevoittomarginaaliin, millä eväin sinne päästään?

Kilpailukenttä&Asiakkaat

-Teillä on käytännössä kolmen ”oligopoli” Deeren ja Komatsun kanssa. Miksi kaikki eivät vain nostele hintoja hiljaisessa yhteisymmärryksessä?

-Miten hyvin tunnetta pääkilpailijat, kun jaatte intiimisti markkinan?

-Pääkilpailijat investoivat lisäkapasiteettiin, Deere Joensuussa ja Komatsu Uumajaan tuohon meren toiselle puolelle. Onko ylikapasiteetin uhka kirjaimellisesti horisontissa?

-Käsittääkseni Ponssen asiakaskunta muuttuu hissukseen ”teollisemmaksi” eli asiakkaat ovat suurempia ja vaativat suurempia palvelukokonaisuuksia. Puhutaan ns. ”fleet loggereista” ja ”industrial loggereista”. Miten Ponsse vastaa tähän muutokseen?

-Ovatko nämä isommat toimijat hintatietoisempia ja ”kliinisempiä” eli kärsiikö Ponssen valtti asiakasobsession valtaamana kestitsijänä?

-Minkälaisia asiakkaat ovat Venäjällä, stereotyyppisesti?

-Miksi teidän liiketoiminta on vähäistä muualla Aasiassa, paitsi Venäjällä?

Digitalisaatio

-Miten digitalisaatio vaikuttaa metsokonealaan?

-Monilla aloilla arvo siirtyy softaan ja dataan raudan sijaan. Miten Ponsse pärjää tässä digiloikassa esim. Deereä vastaan, jolla on massiiviset resurssit panostaa digiloikkaan?

-Ponssella on koodauspumppu Epec-tytäryhtiössä Seinäjoella. Miten sinne saadaan rekryttyä paras osaaminen, onko vaikea hankkia osaamista?

Vieremän tehdas

-Saat aamuyöstä puhelun yövartijalta, että Vieremän tehdas on tulessa. Minkälainen ilme olisi naamalla ja mitä vastaisit?

-Miten Ponsse on varautunut riskeihin, kun tuotanto on keskitetty yhteen sijaintiin? On siinä varmasti paljon plussaakin. (Tehdasriskit, logistiikka yms.)

-Miten Vieremälle riittää osaajia? Käsittääkseni Vieremän kunnan asukasluku teki ennätyksensä 60-luvulla, mistä lähtien se on laskenut… Sen lisäksi kilpailijat kilpailevat samoista osaajista?

-Onko Ponssen pitkäaikainen sitoutuminen yhdelle alueelle fiksua osaamisen hankkimisen kannalta?

Avohakkuita, komponenttipula&Covid19

-Avohakkuista on ollut paljon puhetta. Samoin on pelkoa niiden kieltämisestä ja arvelua, että pitäisi siirtyä erilaisiin hellävaraisempiin puunkorjuun muotoihin. Eräs iso metsänomistaja sanoi, että pitääkö tässä sitten jatkossa hevosella puita kuskata? Miten Ponssen kehitystyössä on mahdollinen tämänkaltainen muutos otettu huomioon?

-Komponenttipula: miten näkyy Ponssella ja onko saatavuus sillä tasolla, että tuotanto ei häiriinny? Mistä komponenteista pula kiikastaa?

-Onko vaikeuksia siirtää asiakkaille paisuvat komponenttien hinnat?

-Entä onko logistiikkakustannuksissa painetta?

-Millon Ponssen Beaver on täyssähköinen? Eli siis, onko näköpiirissä voimalähteiden muutosta ympäristöystävällisempään päin?

Nimim. pölli: ”Ponssen ajokonemallisto on vanhahtava kuljettajan ergonomian osalta pääkilpailijoihin verrattuna joilta löytyy mm. hytin jousitusta, vakaava ja kääntyvä ohjaamo, TOIMIVA kärkiohjaus,. Näettekö uhkana että paljon kuljettajien piirissä, jopa vuosikymmeniä Ponsselle ajaneet, suosiota saanut pääkilpailijan ajokonemallisto alkaa ottamaan isompaa markkinaosuutta ajokonemarkkinasta?”

Pitkä sihti

-Poislukien covid-19, mitkä asiat luovat eniten epävarmuutta Ponsse tulevaisuuteen yhden, viiden tai 10 vuoden aikajänteellä?

-Tavaralajimenetelmä Yhdysvalloissa: mikä sen hitaassa penetraatiossa mättää?

Sijoittajaviestintä

-Teidän ohjeistus kuuluu: “Konsernin euromääräisen liiketuloksen odotetaan olevan vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2020.” Myöskin aiemmin ohjeistuksen kärki on ollut nimenomaan liiketuloksen euromääräisessä kasvussa. Onko tähän jokin tietty syy, miksi ei liikevaihto ja/tai EBIT-%? Tai kannattavuushaarukkaa?

-Miksi Ponssella ei ole julkilausuttua virallista strategiaa?

-Miksi Ponsse olisi hyvä sijoituskohde?

10 tykkäystä

Hyvä roast oli molemmin puolin! Toimarilta vakuuttavia ja hyviä vastauksia huumorilla höystettynä, luotto kasvoi :+1:

11 tykkäystä

Ponsse jälleen Suomen maineikkain yritys. Neljän kärjessä samat yhtiöt kuin viime vuonnakin, mutta KONE nousi nyt 2.sijalle.

“On todella harvinaista, että yritys saa kaikista kahdeksasta maineen osa-alueesta yli neljän arvosanat. Ponsse on onnistunut erinomaisesti. On luottamusta herättävää, kun suoritus on tasaisen varma ja vahva”, kertoo tutkimuksen suorittaneen T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka.

Tutkimuksen mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

”Otamme tämän kunnianosoituksen nöyrin ja kiitollisin mielin vastaan. Tuntuu hienolta, että tarinamme kantaa ja syvällinen asiakaslähtöisyytemme sekä tapamme toimia arvostetaan näin korkealle. Kiitos tästä kuuluu koko Ponsse-perheellemme eli kaikille ponsselaisille ja asiakkaillemme perheineen sekä sidosryhmillemme ympäri maailman. Yksin tätä ei tehdä, vaan porukalla ja yhdessä pärjäämme niin hyvinä kuin huonoina päivinä”, kertoo Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vidgren.

Tähän sopii hyvin tämä Ponssen video:
Mäkelästä maineeseen :+1:

14 tykkäystä

Pälkähti päähän tällainen kysymys. Kun Valmet tekee solkenaan kauppaa uusista koneista, erilaisia uusia metsäteollisuuspytinkejä mm. UPM rakennetaan maailmalle ja sahateollisuuskin kasvattaa kapasiteettia, niin nuohan tarvitsevat aika lailla puuta. Millaisella aikavälillä nuo vaikuttavat korjuukaluston myyntiin ja kuinka paljon?

1 tykkäys

Nuohan vaikuttaa jatkuvasti. Kartonki, pehmopaperi ja puurakentaminen on käsittääkseni kokoajan kasvussa. Tämä luonnollisesti kasvattaa Ponssen tuotteiden kysyntää. Näistä isoista tehdasinvestoinneista ei mielestäni kannata liian suoria johtopäätöksiä kuitenkaan vetää. Jos Suomessa joku tekee suuren sahainvestoinnin, niin yleensä sieltä heikompia sahoja hiljalleen tipahtelee pois. Eli parempi indikaattori on kokonaispuunhakkuumäärä, Ponssen vahvalla markkina-alueella. Maailmalla hakataan paljon puuta, muilla kuin Ponssen CTL-menetelmällä. Käsittääkseni Uruguain investoinnit sataa vahvasti Ponssen laariin ja siellä tarjotaankin asiakkaalle ns.Full Service-konseptia. Tällainen konsepti jollain maantieteellisellä alueella voi pitää markkina-aseman vahvana ja sille alueelle tulevat uudet investoinnit luonnollisesti satavat tällaisen vahvan toimijan laariin. Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa on vielä paljon alueita jossa CTL-menetelmää ei käytetä. Siellä tehdään töitä kilpailijan eri menetelmän tuotteilla. Jos siellä innostutaan CTL:stä niin ne ehkä ostavat tutulta toimittajalta sen koneen. Eli niille alueille pitäisi ensin saada syötettyä ajatus uudesta työmenetelmästä ja sen jälkeen myydä jollekkin se ensimmäinen tuntemattoman merkin kone, jolla ei ehkä ole alueella uskottavaa jälkimarkkinointia, eikä varaosalogistiikkaa. Markkinan kasvun seurannassa lyhyen aikavälin mittarina toimii ehkä parhaiten se, että kuinka paljon puunkäyttö kasvaa sillä maantieteellisellä alueelle jossa Ponsse organisaatio toimii hyvällä kannattavuudella. Pitkällä aikavälillä taas vaikuttaa se, että päästäänkö jollekkin CTL:ään kehittyvälle markkinalle vahvemmaksi toimijaksi kuin kilpailijat ja kuka kolmesta suuresta toimijasta on esimerkiksi teknologiajohtaja seuraavan kymmenen vuoden kuluttua.

Kannattaa katsoa Nummelan roasti. Nummela kommentista kilpailutilanteesta voi päätellä, että kovasti ollaan kilpailun puristuksessa, eli höntsimään ei voi jäädä teknologiassa, eikä palvelun tasossa. Mielenkiintoista oli myös se, että Kiinaan on alkanut menemään Ponssen irtokouria kiihtyvään tahtiin. Nummela arveli, että kohta sinne menee ajokoneita perään ja sitten myöhemmin kokonaisia harvestereita. Kiinan puumarkkinasta en tiedä, mutta pinta-alalta suuri maa, niin voihan sielä olla äkkiä saman verran puuta hakattavana kuin Suomessakin. Jos ne kiinalaiset omaksuu CTL-homman, niin sieltä voi aika isokin uusi markkina aueta.

Toivottavasti tämä selitys jotenkin avasi metsäkonemarkkinan käyttäytymistä :slightly_smiling_face:
Eli älä niinkään tuijota yksittäistä tehdashanketta, vaan kokonaiskorjuumäärää ja Ponssen asemaa kyseisellä markkinalla.

PS: minulla on se käsitys että Ponsse on nyt teknologiajohtaja. Tavoite on ilmeisesti olla teknologiajohtaja ja kannattavin, mutta ei suurin. Tämmösistä firmoista minä tykkään :wink:

8 tykkäystä

Analyytikon päivitys Ponssen suositukseen (vähennä → lisää) perustuen pääasiassa kurssilaskuun

5 tykkäystä

Ja heti perään vastaveto Ponsselta:

Ponsse Oyj päivittää arviotaan vuoden 2021 tulosohjauksesta. Yhtiö arvioi vuoden 2021 euromääräisen liiketuloksen olevan merkittävästi suurempi kuin vuonna 2020. Ponssen vuoden 2020 liiketulos oli 57,1 MEUR.

Ponsse on julkistanut aiemman tulosohjauksensa 16. helmikuuta 2021 tilinpäätöstiedotteellaan, jolloin yhtiö arvioi sen euromääräisen liiketuloksen olevan vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2020.

Ekin kommentti aamulta saattoi vanhentua samantien: :smiley:

Kokonaisuudessaan Ponssen kannattavuuspaineet ovat melko suuria, mutta eivät ennennäkemättömiä ja suurelta osin väliaikaisia. Pidämme kuitenkin epätodennäköisenä, että yhtiö kykenisi positiiviseen yllätykseen aivan lähikvartaalien marginaaleissa.

20 tykkäystä

@Erkki_Vesola Autoteollisuus kärsii aika rankasti “chippi”-pulasta ja se tulee näkymään pitkälle ensi vuoteen. Onko mitään tarkempaa tietoa, miten tämä näkyy Ponssen ensi vuoden toimituksissa? Voisin kuvitella tilanteen olevan samanlainen, ellei Ponsse ole ostanut ennakkoon niitä varastoonsa?

  • eilen myös Applen huhuttiin kohdanneen vastaavia ongelmia iPhone13 toimitusten kanssa
2 tykkäystä

En ole Erkki, mutta mielestäni Ponssea on tässä suhteessa hankala verrata autotehtaisiin tai Appleen. Niiden tuotanto- ja myyntimäärät ovat kuitenkin satoja tuhansia - miljoonia kappaleita siinä missä Ponsse kohdalla puhutaan sadoista.

Ponsse mahdollisuus vaatia on toki pienempi kuin noiden muiden mainittujen samasta syystä. Mutta toisaalta Ponsselle riittää paljon pienempi erä varmistamaan vuoden toimitukset kuin esim autotehtaille tai Applelle. Ja vaikka harvesteriin menevistä chipeistä joutuisi maksamaan kaksin-komin kertaisen hinnan, ei sen vaikutus isossa kuvassa liene kovin suuri.

Toisaalta Ponsse lienee hankintaketjussa myös eri asemassa siten, että tuskin he suoraan chippejä ostavat, vaan jonkun toimittajan kautta semi-valmiita komponentteja / embedded laitteita, joiden päälle sitten koodaavat mitä tarvitsevat. Tämä toki veikkaus, ei tieto.

edit: Toimitusketjun haasteista yleisellä tasolla olen toki samalla tavalla huolissani, mutta en siis specifisti koe chippipulan olevan Ponssen akilleen kantapää.

edit2: Erkki tuossa alla korjasikin omia luulojani, olin siis ilmeisesti väärässä osan oletuksistani kanssa.

5 tykkäystä

Moro DayTraderXL ja muut, käsitykseni on että merkittävä osa Ponssen koneiden ohjausjärjestelmien vaatimista piirilevyistä tulee tytäryhtiö Epecistä (Seinäjoki), joka myös itse latoo osan levyistä - siis yksittäisistä prosessoreista alkaen. Tässä mielessä Ponsse on samassa veneessä kuin kuka tahansa auto- tai kulutuselektroniikan valmistaja. Totta kai Ponssen käyttämät volyymit ovat edellä mainittuja paljon pienempiä mutta toisaalta sen neuvotteluasema ei ole yhtä vahva. Kuten päivän posarikin kertoo, Ponsse elää hyvin tiukan komponenttitilanteen kanssa mutta on ainakin toistaiseksi pystynyt valmistamaan metsäkoneet alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Ensi vuoden toimituksista on vaikea sanoa ja selvää on vain että toimitusajat venyvät. Käsitykseni on, että tällä hetkellä Ponsse myy H2’22:n toimituksia ja käymieni keskustelujen perusteella yhtiö ei odota globaalin puolijohdepulan helpottavan vielä ainakaan H1’22:lla. En usko, että Ponsse on kyennyt kasaamaan mitään komponenttien puskurivarastoa, koska komponentit ovat olleet globaalisti haluttua tavaraa aina tammi-helmikuusta 2020 alkaen. Mahdollisuus kysyä asiasta tarkemmin yhtiöltä avautunee Q3-raportin yhteydessä 26.10. Terv. Eki

13 tykkäystä