Mielestäni myös tällaista havaittavissa. Samoin tapahtuu kyllä positiivisessakin mielessä. Jonkin osakkeen kurssi alkaa olla ostohinnoissa, mutta kuulee mainittavan, että ei ehkä ihan kahmia vielä kannata. Usein nämä on ollut tulkitsettavissa alla in keisseinä. Tietysti jälkeen päin, kun lopulta ei tullut sijoitettua ollenkaan.
Eli aika paljon rivien välistä joutui myös positiivisissa näkemyksissä lukemaan. Harvoin kuulee selkeitä kannanottoja.
Edit: selkeitäkin kannanottoja tietysti ollut toisinaan ja itse näistä ainakin hyötynyt pari kertaa.
Inderesin tavoitehinnat ja niihin perustuvat suosituksethan on näkemys siitä, minkälaisen arvostuksen markkinat ovat valmiit hyväksymään seuraavan 12 kk kuluessa. Eli ihan rehellisesti myönnetään ja mainitaan joka välissä.
Nordeasta en tiedä kun en vielä silloin seurannut, mutta Nokiastahan tuli ostosuositus pari viikkoa ennenkö osake oli teknisesti mitenkään vahvassa nousutrendissä. Kurssi paukutti samaa vastustasoa aika pitkään, ennenkö sitten lopulta rikkoi sen.
Osakekurssi voi elää omaa elämäänsä, vaikka pidemmällä aikavälillä korreloikin fundamenttien kanssa. Molemmissa yhtiöiden tulevaisuudesta luotiin synkkää kuvaa ja keskityttiin negatiivisiin asioihin. Näkemys yhtiöstä ei siis ole sama asia kuin suositukset. Yhtiöön voi suhtautua myös hyvänä pitkänaikavälin sijoituksena, vaikka virallinen 12 kuukauden päähän tähtäävä suositus olisikin laskun puolesta.
Nouseva kurssi on nousevassa trendissä, vaikka ei täyttäisikään jotain teknisen analyysin trendin määritelmää.
Ainakin itse myin loput Nordeat ja kevensin Talenomia pikkuisen. Nyt käteistä jo 17% salkusta kun syksyllä oltiin jo välillä käytännössä all in. Vaikea löytää ostettavaa, taidan odotella osinkoja ja seuraavaa markkinadepressiota.
Nyt, kun kaikki tuntuu olevan upeasti ja kauppasodassakin jonkinlaista helpotusta, niin muistuu mieleeni 2018 syksy. Silloin korkoja nostettiin ja osakemarkkinat kauhistuivat kykkyyn. Nyt mukava kauhun tasapaino, kun odotetaan invetointilykkäysten purkaantumista ja talouden kasvua, mikä kuitenkin tarkoittaisi käsittääkseni sitä, että keskuspankit kiristäisivät (syystäkin) ruuvia. Molempia ei voi saada (talouskasvua+investoineja JA miinuskorkoja). Melkein enemmän pelottaa lyhytjänteisesti se korjausliike, mikä tulee jos korot lähtee normalisoitumaan, kuin se, että talous jatkaisi vaakalentoa.
Käytiin myös Saulin kanssa juuri läpi, miten 2019 meni ja se meni suurilta osin erinomaisesti, vaikka kieltämättä isoissa yhtiöissä oltiin liian varovaisia. Myös Mallisalkku-videolla Sauli ja Juha totesivat, että kunnon ostopaikka oli 2018/2019 mutta pelko puraisi takamukseen. Vuosi 2019 meni silti Mallisalkulla kohtuu hyvin. Kaikkiin heittoihin ei ole pakko lyödä.
Markkina on ollut sivuttaisliikkeessä jo vuosia, mikä varmaan myös osin synnyttää vaikutelmaa että ollaan koko ajan varovaisia mutta siihen on ollut siis hyvä syynsä. Kuittailen itsekin hyvänä kollegana analyytikoille täällä välillä täällä mainituista seikoista, mutta saan myös usein bumerangina vastauksen ennustaisinko itse paremmin? Jälkiviisaus on helppoa. Luin sijoituspäiväkirjaani, ja olin sen mukaan suht varovainen 2018/2019 taitteessa myös. Ei varaa huudella omalta osalta siis (tottakai olin silti isolla osakepainolla liikenteessä, harvoin sitä kannattaa dramaattisesti säätää alhaiseksi kun on tällainen nuori optimisti ). Omat ostot painoittuivat enemmän keväälle ja syksylle viime vuonna.
Pidän kyllä todellisena riskinä sitä, että talous yllättää positiivisesti tänä vuonna ja se antaisi pörssille lisää polttainetta nousta. Ollaanhan tässä kuitenkin nousumarkkinassa. Täällä saadaan olla hereillä. Ainakin riski on tiedostettu.
Muistutan, että Nordea ei edelleenkään ole meillä seurannassa eikä siitä ole virallista näkemystä. Sauli ja minä ollaan tuotu käsittääkseni kriittistä mutta rakentavaa kommenttia tästä pankista.
Kuten mainittu, analyytikoiden suositukset on osa sentimenttiä ja itsenäisesti ajattelevalla sijoittajalla on se luxus, että voi ottaa näistä myös indikaattorin markkinan tilasta. Joko kontraten, tai teidän omaa näkemystä tukemaan
Aijai, mihin tästä voi enää parantaa? Bloombergin “kuluttajamukavuus” -indeksi korkeimmillaan sitten ysärin lopun. Sijoittajalle äärimmäisen positiivista, koska maailmantalous kärsii kroonisesta liian alhaisesta kysynnästä johon jenkkikuluttaja tuo lääkettä. Samalla pistää toki miettimään, kauan se voi pysyä noin korkealla?
En tiedä, miten tuo tarkalleen rakennetaan mutta ysärin loppu ja nykytilanne näyttävät hieman poikkeuksellisilta, vrt. muut syklin huiput 80-luvun lopulla ja 2004–2006.
“Luin sijoituspäiväkirjaani, ja olin sen mukaan suht varovainen 2018/2019 taitteessa myös.”
Tämä sijoituspäiväkirja olisi erittäin mielenkiintoinen työkalu varmasti kenelle tahansa! Miten pitkältä ajalta olet tallentanut omaa ajattelua? Onko löytynyt mitään muita mielenkiintoisia huomioita kuin tuo 2018/2019 varovaisuus ja oliko sitä ennen mitään vastaavaa varoivaisuutta omalla kohdallasi tullut vastaan (,jossa etenkin jälkikäteen on tullut huomattua olleensa aivan liian varovainen)? Oppimisen kannalta omien tunteiden analysointi olisi kyllä mielenkiintoista, koska ne vievät ihan liian helposti miestä.
Tämän käyrän ymmärtää hyvin, kun miettii, mitä dotcom-kriisi vuosituhannen vaihteessa ja vastaavasti ja ehkä vielä rajummin pankkikriisi 2008 tekivät jenkeissä. Ensimmäisessä putosi teknoilta hinnat murto-osiin. Pitää muistaa, että USA:n eläkeläiset sijoittavat omia eläkerahojaan, joten tilanne on heillä ollut todella vakava, jos teknot ovat olleet ylipainossa. Jälkimmäinen kriisi veti firmoja nurin ja toi ihmisiä kaduille asumaan, osa kaupungeista eivät ole vieläkään toipuneet, esim. Detroit, joka on kaukana kultavuosistaan. New York ja Wall Street aina pärjäävät, siellä porukka vaihtuu mutta rahan teko jatkuu.
Kiitos Verkku hyvin avoimen rehellisestä vastauksesta. Palaan aiheeseen muualla, en ehdottamassasi ‘Inden pieleen menneet suositukset’ vaan ennemmin kohdassa ‘kehitysehdotuksia’. Sentimentti on hyvä ymmärtää, jolloin sitä voi sekä käyttää hyväksi että yrittää neutraloida omista päätöksistään.
Historiallisesti jenkkilässä osakkeet kai ovat nousseet presidentinvaalivuosina kun istuva presidentti hakee uudelleenvalintaa. Kellään ei taida olla kristallipalloa, mutta olisiko nyt syklisten aika (Wärre?) ja 5G osakkeiden (Nokia?) Täällä jotain ennustuksia: Subscribe to read | Financial Times
Mielestäni analyytikoiden tehtävä on pureksia oikeaa markkina- ja firmakohtaista dataa ja ennustaa perustuen mahdollisimman faktapohjaiseen informaatioon. Sitten erikseen voidaan mainita pehmeitä negatiivisia tai positiivisia riskejä, kuten mahdollinen markkinahurmos, momentum ja spekulaatiot mustista joutsenista. Mutta tavoitehinnoille olisi hyvä olla mahdollisimman faktapohjaiset perusteet.
Eli kyllä annan synninpäästön tilanteessa jossa yllättävistä ja vähemmän järjellä perusteltavista syistä tavoitehinta on väärin. Kuka voisi ennustaa TSLA >500USD ilman että se olisi puhdasta spekulointia…
Olen tästä samaa mieltä. Ajattelinkin, että voisimme antaa vinkkiä Inderesille tai Inde voisi ehdottaa jotain muuta tapaa ottaa sentimentti huomioon tavoitehinnoissa tai suosituksissa. Tästä kirjoittelen myöhemmin sinne kehitysehdotusten puolelle. Jos pelko persuuksissa laimentaa fundanäkemyksiä, niin ei se ketään palvele.
Aikamoista menoa pörssissä ainakin parissa omassa seurannassa olleessa yhtiössä. Kaikissa mennään melko vakaasti ylös ja aina välillä löytyy vähän isompaa vastusta, mutta lopulta niistä mennään kuitenin läpi. Välillä tekee mieli treidata näitä, mutta toisaalta kun koko markkina menee ylös ei tarvitse olla suurikaan fakiiri että ennustaa kurssien menevän ylös. Ylös meneviä olisi aika hemmetisti vaikeampi ennustaa jos koko muu markkina olisi laskussa.
Villeltä taas hyviä linkkejä. Erityisen hyvä pointti on tämä, että toimialan hyvyys selittää paljon yhtiön menestystä. On vaikeaa, joskaan ei mahdotonta, olla omistajille hyvä yhtiö jos toimiala on kamala. Jos (kun) osakkeiden poimiminen on vaikeaa, kannattaa keskittyä parhaisiin toimialoihin.
). Omat ostot painoittuivat enemmän keväälle ja syksylle viime vuonna.
