Se on todennäköisesti ainoa mahdollisuus. Esim. velkojen maksut seis ja hätäletkut kiinni pankkeihin ja muihin lainottajiin jne. Mutta kieltämättä valtava työ edessä viranomaisilla ja keskuspankeilla. Vaatii myös koordinaatiota globaalilla tasolla.
Ja itseasiassa kuten olen välillä täälläkin nostellut, globaalin yhteistyön taso on heikentynyt merkittävästi viime vuosina mikä lisää maailmantalouden haavoittuvuutta pahoissa kriiseissä. USA ei käytä johtoasemaansa “oikein”.
Ei se testaus ole mielestäni mitenkään välttämätöntä.
Jos kuvannollisesti siirtäisi kaikki +70v vanhukset turvaan suljettulle alueelle eikä sallisi ulkomaailman kontakteja, ei ulkomaailman tautitilanteella olisi juuri väliä. Sama se montako lasta tai aikuista on kipeänä, heille tämä on normaali kausiflunssa. Ongelmia on vain jos vanhatkin sairastuvat, koska kuten 4665 kertaa täällä on todettu jokaista ei pysty kapasiteetin vuoksi samanaikaisesti tehohoitamaan.
Talous ei kauheasti häiriinny jos +70v on karanteenissa, sillä ovathan he jo muutenkin työvoiman ulkopuolella. Näistä koronan haittavaikutuksista päästään hieman mutkia oikoen kokonaan eroon, jos eristetään ainoastaan +70v. Heidäthän on eristetty jo nyt. Me muut voisimme mennä takaisin töihin. Eiköhän tässä pian järki voita ja näin tehdä. Mitä nopeammin sen parempi, niin ei rahoitussektori haukkaa multaa ennen sitä.
Oletetaan, että keskuspankit hoitelee, mutta mihin tämä voi realistisesti johtaa? Konkursseja voi tulla, mutta voiko raha menettää arvosansa täysin ja onko se miten todennäköistä?
Itselleni vaikea hahmottaa tai mitenkään nähdä talouden yhteistyönmäärää. Eli siis kuinka paljon esim. Nyt tehdään yhteistyötä vai onko jokainen omillaan? Toki EKP auttaa Eurooppaa jne, mutta mitä muuta voidaan tehdä? Olen vähä ehkä noviisi tämän monimutkaisen maailmantalouden hahmottamisessa 
Younger people in France and Italy are falling seriously ill from coronavirus, a worrying development that suggests young adults are more susceptible to becoming sick than earlier thought, a White House official said.
“There are concerning reports coming out of France and Italy about young people getting very seriously ill,” White House coronavirus task force coordinator Deborah Birx said at a White House briefing.
Näitä uutisia on paljon.
Ja joo, voi siinä influenssassakin nuoria joutua sairaalaan, mutta jos tämä pyyhkii populaation yli niin jälki on rumaa. Ja kun huomioidaan se influenssa + tämä + muut, niin johan ollaan tehoilla jo kapasiteetin ylärajoilla silloinkin.
Ja edelleenkään, tätä virusta EI tunneta. Eri geeniperimille tämä voi olla vaarallisempi kuin toisille.
Meillä on Suomessakin alle 70-vuotiaista ihan helvetisti ihmisiä riskiryhmässä, on aika hengillä leikkimistä ja talouden kustannuksellakin leikkimistä päästää homma käsistä.
Ei tässä talouden kannalta myöskään oikein ole mitään vaihtoehtoja, virus on koitettava kukistaa. Ajatus myöskin siitä, että jos päästetään virus tuosta valloilleen ja 2 viikon päästä kaikki ollaan sairastettu se ja palataan normiin - on absurdi 
Se kestää pitkään yhtälailla, ja sairastumiset ym. aiheuttaa valtavia talouspaineita myös.
Nuorten aikuisten osuus vakavasti sairaista koronapotilaista nousussa Euroopassa, Hollannissa teho-osaston potilaista yli puolet alle 50-vuotiaita
Tutkimuksessa oli mukana 1 099 potilasta, ja vakavasti sairaista 41 prosenttia oli 15–49-vuotiaita. Samansuuntaiset tiedot saatiin laajimmasta tähän asti tehdystä kiinalaisselvityksestä, jossa oli mukana 72 000 potilaan tiedot, kertoo National Geographic
Edit. Eikä tosiaan tiedetä, mille muulle tämä saattaa altistaa jatkossa. Kiinassa tutkittiin myös parantuneita potilaita ja suurella osalla oli keuhkojen tilavuus pienentynyt ja epäily pysyvimmästkin vaurioista. Tässä otos tosin oli vielä niin pieni, ettei voi liikaa päätellä sen perusteella.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arveli tiistai-illan A-studiossa tässä menevän pari vuotta ennen kuin talous normalisoituu. En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta jotensakin noin sen tulkitsin. Itse olen ajatellut ja toiminut tuon käsityksen mukaisesti jo muutaman viikon ajan; arvelen, että kestää 2–3 vuotta ennen kuin indeksit ovat tätä rytinää edeltävillä tasoilla.
Varsinaisen tautikamppailun lisäksi pidän keskeisen tärkeänä, että valtio tukee erityisesti pk-yrityksiä heti, voimakkaasti ja riittävän pitkään, jotta iso osa kansasta ei putoa tyhjän päälle. Mikäli Suomessa ajaudutaan 90-luvun alun kaltaiseen suurtyöttömyyteen, on kansantaloutemme tila ennen pitkää järkyttävässä kunnossa. Eikä auta, jos pelkästään Suomi pysyy kunnossa; Suomen elinvoimaisuus edellyttää elinvoimaisia kauppakumppaneita. EU:lla ja EKP:lla on tässä savotassa erittäin iso ja vastuullinen rooli. Enemmän huolestuttaa Yhdysvaltain rooli: omaan pussiinsa pelaava istuva presidentti on varsinkin näin vaalien alla nähdäkseni iso riski maailmantaloudelle.
Suomen valtionvelka kasvanee kymmenillä miljardeilla ja budjetti on melko varmasti alijäämäinen vähintäänkin 2030-luvulle asti. Otaksun, että esim. ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen progressiivisuutta kiristetään, mikä saattaa heijastua jollain tapaa myös osakesäästötiliin. Se on mielestäni pieni hinta siitä, jos voimme sen myötä kansana selvitä tästä kaikesta mahdollisimman vähin vaurioin.
27-åring en av de som vårdats på intensiven i Sverige
Lähde: Aftonbladet
Eilen joku terveystieteiden professori telkkarissa totesi että koronaan kehittyy immuniteetti sairastamisen jälkeen. Se on ainut mikä tämän lopettaa.
Tällä karanteenihommalla tauti saadaan kuukauden-kahden sisällä suurinpiirtein häviämään, mutta ei varmaan mene kauaa kun se jostain taas lentoliikenteen jatkuttua leviää tänne taas uudestaan. Sitten pitäisi samalla strategialla vetää taas parin kuukauden lockdown.
Sitten kun tavallinen kansa on taudin suurissa määrin sairastunut, alkaa vanhuksetkin olla paremmassa turvassa, kun jokainen vastaantulija ei ole enää kipeä, eikä edes piilokipeä. Ei pääse tulemaan uutta sairastumisaaltoa, kun kansa on jo taudin sairastanut.
Näillä karanteenihommilla siirretään vain suurella kustannuksella väistämätöntä tapahtumaa tulevaisuuteen.
Voisiko nämä karanteenitoimenpiteiden järkevyyttä koskevat keskustelut käydä jossain muussa ketjussa, ja tässä ketjussa rajoittua siihen miten todellisuudessa tapahtuvat toimenpiteet vaikuttavat talouteen?
Immuniteetin kehittyminen on aika useassa eri lähteessä jo kritisoitu. Useampi on antanut monta kertaa negatiivisen testin sairastumisen jälkeen, jonka jälkeen tietyn ajan päästä sairastunut uudestaan.
Toimimalla nyt kovaa, voidaan sitä taudinleviämis-basea pienentää oleellisesti. Sen jälkeen löysäämällä karanteeneja jne, voidaan pitää sitä leviämistä hallussa ja joko ajautua hyvällä tuurilla sen tukahduttamiseen tai lääke/esto -keinojen löytämiseen, tai vaihtoehtoisesti saadaan tauti sairastettua tarpeeksi isolla osalla kansaa - mutta ilman sairaaloiden ym. kuormittamista.
Joka tapauksessa vaikutukset talouteen ovat valtavat, mutta nostamalla kädet pystyyn tulee mielestäni taloudelliset ongelmat olemaan valtavat, jonka lisäksi siinä tilanteessa talous olisi murheistani pienin.
Luulisi, että alkuun asetettu kuukausi olisi ennemminkin minimi, jota lähdetään tarvittaessa pidentämään? Omaan silmään Suomi näyttää seuraavan Euroopan yleistä linjaa, ja lock downithan ovat vasta alkamassa Briteissä, ja tilanne pahenemassa Etelä-Euroopassa. Bill Gatesin 6-10 viikon lock down -ennuste jenkkeihin (oletuksella, että kaikki menee putkeen) kuulostaa omaan korvaan realistisimmalta. Allekirjoittaneen on siis vaikea löytää katalyyttejä pörssin käänteelle tässä tilassa.
Itseäni mietityttää, että vaikka tässä palattaisiinkin “normaaliin” arkeen, niin mitenkäs estetään, ettei joku onnekas kuljeta tautia seuraavaksi kehitysmaihin? Potentiaaliset tuhot tulisivat olemaan melkoiset länsimaihin nähden, joten itse näkisin, että jos sinne 18 kk päähän saataisiin toimiva rokote, ja sen tuotanto riittävälle tasolle, niin voidaan alkaa taas puhumaan normaaliin palaamisesta.
Edit. Jottei mene ihan ohi aiheen, niin esitetään kysymys, onko tällä hetkellä helikopterirahojen ohella mitään syytä, miksi pörsseillä olisi mitään syytä kääntyä ylöspäin?
Viruksen taloudellisista vaikutuksista voi keskustella tässä ketjussa, mutta itse virus ja sen leviäminen kannattaa keskittää tänne Wuhan Coronavirus (Osa 1) - #3518 by Samsu
Tottakai tämä on melko hienoinen jakoraja, koska viruksen elämä vaikuttaa talouteen.
Noh, itselläni ei ole tähän immuniteetti -kysymykseen minkäänlaista kompetenssia arvioida, mutta näin joku suomalainen professori eilen televisiossa väitti. Tämän väitteen kyseenalaistamiseen olisi sitten mielestäni syytä olla jotain muutakin kuin “joku linkki”.
Anyway, “tilanne tulee pahenemaan” varmaankin numeroiden osalta joo, mutta jos ja kun alle 70-vuotiailla taudinkuva tuntuu olevan pikemminkin se että osa ei edes huomaa sairastavansa tätä koronavirusta (mikä syynä suureen leviämiseen), niin ei tuo nyt ihan niin apokalyptinen sairaus ole kuin mitä tuomionpäivän julistajat antavat ymmärtää. Varmasti vaarallinen jollekkin jossain joo, onhan kynsisieni-infektioonkin joku onnenpekka kuollut.
Kehitysmaissa terveydenhuolto lienee kategorisesti paljon huonompaa, mutta toisaalta siellä kovin suuri osuus kansasta ei ole edes yli 60-vuotiatia, jolloin voi myös olla ettei tauti kovin paljoa vakavia sairastumisia edes aiheuta. Who knows.
Tämä käsitys “ei me kuollakkaan kaikki” kun saa palstatilaa tiedonvälitystoimistoissa, niin ehkä kaikkein vihaisimmat superbearitkin vähän leppyvät ja samalla kurssisyöksyt suoristuisivat.
Ehkä hieman valtavirtaa vastaan minä kehtaan sanoa toivovani kurssien pikaista paranemista. Minä en halua nähdä kuinka kauhea talouskatastrofi tästä ihmiskunnalle voi vielä tulla. Ja ei, käteiskassa on tällähetkellä noin 80% ja ostotkin aloitettu vasta tällä viikolla.
“Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” - M. Koivisto
Kuten tuossa aiemmin linkkasin, niin tutkitusti Euroopassa sekä Kiinassa yli puolet tehohoitoa vaativista on alle 50 vuotiaita ja nuorten osuus on nousussa.
ps. En usko kurssien pikaiseen paranemiseen, vaan pitkäaikaiseen alamäkeen. Oman arvion mukaan jenkeissä ei olla vielä lähellekkään riittävän alhaalla.
Empiiristä tutkimusta kentältä ja eri vaikutusten pohdintaa. Kävin kaupassa hakemassa kahvia ja huomasin kuinka vähän ihmisiä on liikkeellä ja kuinka kukkurallaan hyllyt, hedelmäosasto ja leipäosasto olivat. Lisäksi tuntui että purkamattomia lavoja oli tavallista enemmän porukkaa hyllyttämässä. Voi olla toki olla että oma K-kauppa on poikkeama, mutta se sai ajatukset liikkeelle talouden ja pörssin näkökulmasta.
Hamstraus sai aikaan täysin normaalista poikkeavan kulutuspiikin. Kaupat tekivät isoja tilauksia ja nyt kaikki ovat kotona ja kaupoissa taas hyllyt täynnä? 
hullunkurinen tilanne ihan pelkän ajatuksen tasolta. Käytin esimerkissäni kauppaa, mutta sama ilmiö lienee tällä hetkellä lääkkeissä ja muissa tarpeissa. Toisaalta myös ei niin tarpeettomien hyödykkeiden kulutus laskee kun ostopäätöstä lykkäillään epävarmuudessa ja hyviä uutisia odotellessa. Purkautuuko tämän epävarmuuden aikana patoutuneet kulutustarpeet poikkeusolojen lakatessa vai aiheuttaako tämä pysyviä muutoksia meidän kuluttamiseen ja yritysten toimintaan? Varmasti yritysten varautuminen tämän kaltaisiin tilanteisiin lisääntyy.
Ketteryys ja liiketoimintojen uudelleen suunnittelu nousee arvoon arvaamattomaan. Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi omassa feedissä vastaan tullut lihakauppa Roslund joka romahtaneen ravintolamenekin johdosta kuljettaa tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla lihaa kotiin ilman toimituskuluja. Ruoan ja ruokaostosten toimitus kotiovelle saannee tästä tapahtumasta mukavan boostin ja sellaiset, jotka eivät vielä ole tätä tapaa käyttäneet ovat ehkä nyt rohkaistuneet sitä kokeilemaan.
Mitä ajatuksia teissä tämä poikkeustilanne herättää? Mitkä alat voisivat oppia tästä eniten ja kääntää ketteryydellään tilanteen parempaan suuntaan? 
Itse ainakin seuraan omia firmoja ja tarkkailen ketkä jäävät ikään kuin tuleen makaamaan ja ketkä viestivät toimistaan avoimesti ja innovoivat uusia keinoja ja tapoja toimia.
Kuten meilläkin, jenkeissä ravintola-ala on hyytynyt. Ala ja sen liitännäiset on maan toisin isoin työllistäjä melkein 16 miljoonalla työntekijällään (jenkeissä n. 155 miljoonaa tai rapiat ihmistä ylipäätään töissä).
Ala on tunnettu jatkuvasti konkursseista, mutta ei samaan aikaan. Melko iso tälli tulossa siis työllisyydelle ja sitä kautta kulutukseen.
” The food service industry is the nation’s second-largest private employer, with 15.6 million employees, according to the National Restaurant Association, which counts 1 million restaurants, including fast food outlets, in the United States.”
Tämän ja vastaavien takia nuo Trumpin tonnin shekit postiluukkuihin olisi pian hyvä saada hyrräämään…
Yhteistyökumppani Hong Kongista:
“With the spread of COVID-19, many flights canceled but the shipping demand keeps increasing. In the week after February 24, the China-International air freight market jumped more than 50%, so the air shipping price is keep increasing day by day.”
Pieni positiivinen signaali, ehkä.
Näkeekö kukaan muu tässä mahdollisena tulemana rajua inflaatiota? Tai maanis-depressiivistä deflaatio-inflaatioa tuotteista riippuen 
En t-o-d-e-l-l-a-k-a-a-n tiedä mitään aihealueesta, mutta kehdataan nyt kysyä silti 
Mietin, että shippaushinnat nousee, materiaalien hinnat noussee, kun maiden lockdownien seurauksena on alitarjontaa ja pulaa, rajatarkastukset hidastaa toimituksia, tehtaat käy alityövoimalla kuka minkäkin osan puutteessa ja samaan aikaan keskuspankit kaikkialla painaa kilpaa rahaa. Monelta loppuu toimeentulo ja käytössä on entistä vähemmän rahaa, niin näyttäisi minun kristallipallossa siltä, että vaikka osa tuotteista jää ainakin hetkellisesti 90%alekoriin kysynnän puutteesta, paljon tulee olemaan 490% ylennyskorissa, kun tavaraa ei ole tarpeeksi ja osat ja kuljetukset jne on kalliimpaa.
50% pomppu 0,0001:stä on pieni. Eli lähtötason alhaisuus lienee syynä näin isoon rahtihinnan nousuun. Niin ja ehkä samalla tarjonnan leikkaus koska niin paljon rahtia menee matkustajakoneiden kyydissä “lisäboonuksena”.
Sitten kun alkaa idlenä istuvat matkustajakoneet mennä pajalle penkkien poistoon ja rahtikäyttöön niin tiedämme että rahtikysyntä on kovaa
Ei siinä tapauksessa hinnat nousisi - kun kapasiteetistä on pulaa, vasta silloin rahtihinnat nousee.
Kannattaa välillä nostaa niitä aurinkolaseja pois nenältä 
