Yhdysvaltakarhuilulla voi silti olla aihettakin. Joihinkin niistä osakkeista hinnoitellaan tuloskasvua, jota ei oikeasti ole. EPS-kasvu on paljolti velkarahoitettua takaisinostoa, minkä jatkuminen ei ole välttämättä kestävällä pohjalla.
Sinänsä tämä ei ole peruste olla nousematta pohjilta, kun rahoituskriisit kerran on peruttu. Jatkon kannalta kuitenkin kysymysmerkki.
Megacap-teknojen kohdalla koronasta tunnutaan odottavan merkittävää kasvuajuria, mutta miten lie. Ihmisten käytös ei helpolla muutu pysyvästi väliaikaisen tilan vuoksi, eikä toimintojen säilyminen ole vielä kasvua.
Japanista vielä sen verran (olen lomalla mutta ajattelin alkuloman omistaa näiden asioiden penkomiselle, joten hengailen nyt ”harrastusmielessä” foorumilla ), että maa on vaihtotaseeltaan ylijäämäinen, vaikka valtion vaje on usein suht iso suhteessa BKT:hen. Kotitalouksien säästämisastekin on laskenut ilmeisesti eläköitymisen/ikääntymisen takia, mutta samalla yritykset säästävät (eivätkä investoi) kuin viimeistä päivää. Siten niiden säästöt pungertaa vaihtotaseenkin plussalle, eli valtio velkaantuu pitkälti kotimaisin resurssein.
Tässä mielessä vaikea sanoa, kauan noin voi jatkua kun innokkaita lainaajia löytyy maan sisältä ja keskuspankkikin auttaa mukavasti.
Taisit vastata itse kysymykseen kuinka kauan voi jatkua. Sanoit kehittyvät maat voivat mennä nurin. Dalio sanoin jotenkin niin, että velka toimii niin kauan hyvin, kun velan antajan ja ottajan välillä luottamus säilyy ja molemmat on tyytyväisiä tilanteeseen. Näetkö Japanin tapauksessanäköpiirissä tilannetta, että osapuolet eivät ole tilanteeseen tyytyväisiä?
En tunne Japanin tilannetta super hyvin, mutta jos kerran maa velkaantuu omassa valuutassa omille entiteeteilleen, tässä tapauksessa yrityksille, niin vaikea tuota on nähdä heti kriisiytymässä.
Velkavetoinen talouskasvu toimii oikein hyvin niin kauan kuin velka ei mene yli kipurajan. Velan kasvulla on positiivinen korrelaatio talouskasvuun, kunnes velkaa on liikaa. Voi olla että kipuraja on 2x nykyinen velkamäärä, en tiedä. IMF:n tutkielman https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2014/wp1434.pdf mukaan korkeat velkatasot haittaavat kasvua 1 vuoden tähtäimellä, mutta ei pitemmällä. Mutta onhan se intuitiivisestikin selvää, että velkaannuttaessa esim 50% /BKT :sta >> 150%:iin saadaan bkt:ta boostattua, mutta 150% tasolla samaa temppua ei voi toistaa. Samoin yhtiöillä: ROE saadaan paremmaksi kun vivutetaan, mutta optimaalisen velkamäärän saavuttamisen jälkeen lisävelkaantuminen alkaa heikentää suoritusta. Em. tutkielman mukaan korkeat velkatasot eivät hidasta kasvua, mutta tekevät siitä volatiilimpaa. Sama kuin yhtiöillä: velkaisten yhtiöiden ROE ja sen myötä oman pääoman arvo (=osakkeen arvo) on volatiilimpi kuin vakavaraisilla.
Yksityinen kuluttaja pystyy lisäämään velkaantumistaan, jos hänellä on töitä. Se on kaiken a ja o. Ellei tulo- ja varallisuuserot olisi näin suuret kuin nyt vaan esim. 1990-luvun tasolla, lisävelka kiihdyttäisi talouskasvua varmemmin. Johtuen siitä, että pienituloiset käyttävät lisätulot kulutukseen, isotuloiset sijoittamiseen.
Mitä keskuspankkien omistamalle valtionvelalle tapahtuu, ei tiedetä. Tällaista tilannetta ei ole ennen nähty. Uskoakseni USA:lla on tässä etulyöntiasema muihin verrattuna, koska sen valuutta on niin dominoiva. Mikään keskuspankki tuskin voi myydä lainojaan takaisin sijoittajille. Se aiheuttaisi liian suuren markkinahäiriön. Kp voinee aikanaan antaa velkoja anteeksi, jolloin se on suoraan pois kp:n omasta pääomasta. Negatiivinen opo lienee uskottavuusongelma mille tahansa muulle keskuspankille kuin Fed. Etenkin EKP:lle, koska euroalueella ei ole verotusoikeutta joka turvaisi suvereniteetin.
Katselin Dalion videota ja hän sanoi siinä, että 30-luvulla keskuspankit ostivat valtion velkakirjoja, mutta vain saksassa tuli hyperinflaatio. Hän totesi ettei se ole mikään uusi asia, mutta sen kanssa pitää olla varovainen. Tasapainon pitää säilyä. Hän kertoi hyvin sen, mikä tasapainoon vaikuttaa. Se vaatii allekirjoittaneelta vielä työstämistä.
Dalio siis sanoi, että näin on tehty ennenkin. Hän ei nähnyt asiassa ongelmaa oikeastaan päin vastoin. Hän näki se ok, koska ihmiset käyttäytyvät, kutern käyttäytyvät. Kun assetit romaa niin ihmiset myy paniikissa, vaikka se ei ole järkevää ja eivät osta edullisia tuotteita vaikka se olisi järkevää. He eivät ota lainaa silloin vaikka se järkevää. Tulee negatiivinen kierre, joka ei ole ihmisille hyväksi. Ei ole työpaikkoja jne. Dalion n sitä meiltä, että keskuspankin kannattaa yrittää estää tuo negatiivinen kierre. Minusta ajatus oli erittäin järkevä.
Daliota kannattaa kuunnella, arvostan kovasti. Jos pitäisi nimetä minua eniten inspiroinut henkilö, se olisi juuri hän.
Hyperinflaatiota on turha pelätä ainakaan Saksan esimerkin perusteella. Silloinhan rahaa painettiin kun tuotantokoneistoa ei ollut mutta kysyntää oli. Nyt tuotantokapasiteettia on runsaasti, mutta kysynytä on heikkoa. Keskuspankkien täytyy tietenkin pyrkiä estämään negatiivnen kierre. Ongelma on, että jäädään vuosikausiksi elvytyksn varaan, ja heti kun kp:n tuki loppuu, negatiivinen kierre uhkaa käynnistyä. Vielä jokin vuosi sitten puhuttiin “taperingistä”. Nyt rahapolitiikan kiristämisenä pidetään velkakirjaostojen hidastamista (vaikka edelleen ostetaan ennätysmäistä tahtia ja siten lisätään likviditeettiä markkinoille)!
Daliosta puheen ollen suosittelen lukemaan hänen lähiaikoina julkaisemiaan tekstejä LinkedInissä. Hän julkaisee pätkiä tulevasta kirjastaan “Changing World Order”, jossa hän on tutkinut tarkemmin miten maailmanvallat ovat syntyneet, miten raha, sodat ja velka ovat vaikuttaneet näiden syntyyn ja purkautumiseen ja mikä merkitys velkasykleillä on ollut näiden muodostumisessa. Mielestäni erittäin hyviä tekstejä nykyhetken hahmottamiseen historian näkökulmasta.
Toisessa osassa hän ottaakin juuri kantaa rahan ja velan luontiin, joka on taloutta stimuloivaa annettaessa ulospäin ja lamaannuttavaa maksettaessa takaisin. Tästä johtuen taloudellinen kasvu on normaalisti syklistä. Keskuspankkien kyky stimuloida taas loppuu Dalion mukaan silloin, kun:
“… the ability of central banks to be stimulative ends when the central bank loses its ability to produce money and credit growth that pass through the economic system to produce real economic growth. That lost ability of central bankers typically takes place when debt levels are high, interest rates can’t be adequately lowered, and the creation of money and credit increases financial asset prices more than it increases actual economic activity.”
Mitä sellaista Inderesin foorumilaiset tietävät, mitä CFOt eivät? CNBC järjesti jälleen CFO-kyselyn, jonka perusteella 51 % vastanneista odottaa dippiä takaisin pohjille. Ovatko firmojen omat, rumat luvut vain säikäyttäneet nämä kaverit, vai eivätkö he ymmärrä, miten markkina toimii, ja että Q2 on jo hinnoiteltu sisään? Kenties ovat permabeareja, jotka missasivat dipin?
Mainittakoon, että kysely lähetetty suuryritysten johtajille (listalla muun muassa AT&T, PepsiCo ja SpaceX), ja vastanneita oli (vain) 41 (130:stä kysytystä). Kysely suoritettiin toukokuun 14.-28…
Maaliskuussa 30 % ei osannut arvioida koronan vaikutusta, nyt vain yhden mielestä vahinkoja oli liian aikaista arvioida.
Näkymät heikentyneet maaliskuun kyselystä (tämä yllätti itseni)
Koronan vaikutus
Vain muutama näkee hyötyvänsä koronasta.
Myös kysynnässä nähty merkittävää laskua verrattuna huhtikuun 1. päivän tilanteeseen. Positiivisena merkkinä 28,2 % vastanneista kertoi Kiinan kysynnän kasvaneen viime kuulta.
En tiedä konsensuksesta, mutta moni osakepoimija täällä varmaan katsoo case by case eli yhtiökohtaisesti hintaa, näkymiä, koronan vaikutuksia ym.
Myös ammattilaisten suositus tuntuisi olevan kallellaan tähän, eli pitkällä aikavälillä liiketoiminta ja tuloskasvu ratkaisee… ei niinkään markkinoiden päivittäiset heilahdukset, uutisotsikot, kyselyt jne.
Mielestäni moni täällä on tehnyt hyvää tuottoa salkuillaan ja se osoittaa tämän todeksi.
Tämä toki pitää paikkaansa. Lähinnä koitin tällä provosoida hieman keskustelua siitä, minkä vuoksi nyt ollaan “päätetty”/“hyväksytty”, ettei isompaa dippiä olisi syytä tapahtua, vaan markkinan nykyinen taso on täsmälleen oikea. Tämä kun tuntuu olevan yleisesti hyväksytty totuus, jonka suhteen nämä CFOt ovat eri mieltä.
Kun katsoo tuota CFO Councilin listaa, sisältää se varsin kattavan läpileikkauksen eri sektoreista (Facebook, GoPro, MasterCard, J&J, AT&T, Cisco, Chipotle, Pepsi, United, Lyft, Marriott, SAP…) ja useampia “voittajiakin”. Silti näiden johtajien näkemys on varsin yhdenmukaisen pessimistinen lähitulevaisuutta ja markkinan arvostusta kohtaan. Itselläni huomio kiinnittyi etenkin siihen, kuinka foorumilla sentimentti on muuttunut maaliskuun karhusta varsin optimistiseksi, kun taas kyselyyn vastanneiden sentimentti on puolestaan mennyt samalla aikavälillä heikompaan suuntaan.
Ensinnä kiitoksia mielenkiintoisesta datasta. Tuo hyödyllsitä omasta mielestä sijoittajan kannalta. Jos johtavassa asemassa olevien odotukset on pessimistisiä niin hyvää ei ole luvassa.
Toiseksi haluan sanoa, että minulla ei sijoittajana ole mitään rommia vastaan, se antaa ostopaikkoja ja olen niihin varautunut ja netto-ostajana hyödyn siitä.
Tuossa puhuttiin, että uskotaan ei mitään isompaa dippiä ei tule. Mikä on iso dippi? Tuossa annettiin vaihtoehtoja uusiin huippuihin ja uudestaan vanhaan pohjaan. Nyt minua kiinnostaa onko pohjaan 24% alas iso dippi? Korona oli minusta iso dippi. Olen ihan varma, että tuo 24% tiputus vielä tulee, mutta en tiedä milloin.
Iso pudotus vaatii poikkeuksillista epävarmuutta. Jos kaikki CFO on sitä mieltä, että markkina tulee alas niin siinä ei ole mitään poikkeuksellista. Kaikki osaavat sitä odottaa ja ovat casheineen valmiina. Oma tuntumani on että kirjoittaja edellä on yksi niistä, joka rahoineen odottelee tilaisuutta. Siinä ei ole mitään pahaa niin teen minäkin. Mutta tuo tilasto yksi millä odotuksia ladataan “markkinalla” alaspäin. Mitä alemmaksi odotukset ladataan, sitä todennäköisempää on, että tulokset on odotuksia parempia.
Jossain välissä sitten käy niin, että TINA laput tippuvat, kun muualla on huokuttelmpia tuotto-odotuksia. Tämä ei välttämättä tarkoitta isoa dippiä. Noita korona dipin kaltaisia dippejä on ehkä kerran kymmnessä vuodessa. En siis löydä mikä on se yllätyksellisyys mikä saa aikaan dipin.
Tykkään kyseenalaistaa ja provosoida etenkin silloin, kun olo alkaa tuntumaan turhankin turvalliselta.
Tämä onkin varsin mielenkiintoinen kysymys, mitä itsekin mietiskelen. Usein sanotaan, että markkinat ovat aina oikeassa, ja ennakoivat tulevaisuutta. Toisaalta tänäänkin NoHo nousi 9 % ilmeisesti kiitoksena jo ennalta odotettujen rahoitusjärjestelyiden varmistumisesta ja terassien avautumisesta. Näin se vaan ennalta odotettujen asioiden realisoituminen “yllätti” sijoittajat.
Heittäisinkin ilmoille kysymyksen, tarvitaanko välttämättä yllätyksellisyyttä markkinaliikkeisiin? Voisiko esimerkiksi odotetun heikkojen työttömyys- ja Q2-lukujen realisoituminen polkaista käyntiin sentimenttimuutoksen ja sen myötä tasaisen laskun?
Toisaalta, voisiko poikkeuksellisen voimakkaan korjauksen aiheuttaa ihan se, että tällä hetkellä tasaisen jatkuva nousu on saattanut luoda harhaanjohtavan turvallisuudentunteen, joka saattaa särkyä muutamasta kunnolla punertavasta päivästä. Vielä on kivaa kasvattaa positioita, kun salkku vihertää, ja päivä päivältä kiivetään korkeammalle, mutta ennemmin tai myöhemmin jonkinasteinen korjaus lienee paikallaan. Siinä vaiheessa saattaisi yksi jos toinen sijoittaja alkaa puntaroimaan, olisiko sittenkin syytä kotiuttaa osa voitoista. Liekö tällaiset psykologiset lumipalloefektit tavanomaisia markkinoilla? Ainakin maaliskuussa saatiin ihmetellä muutamia pakkomyyntejä.
Viime viikolla tämän ketjun äänestyksessä hyvin harva näki mahdollisena paluuta maaliskuun pohjille. Toisessa äänestyksessä puolestaan useimmat näkivät härkämarkkinan loppuvan lähipäivinä tai -viikkoina. Eikös tämä teknisesti tarkoittaisi 20 % laskua nykyisistä huipuista eli nimenomaan maaliskuun pohjia?
Tämä on juuri asia jota en ymmärrä. Tuollaisille turvallisille valtiolainoille pitäisi olla kysyntää tässä epävarmassa markkinatilanteessa. Eläkeyhtiöt ja pankit kuitenkin sijoittavat rahansa jonnekin, joten jos heiltä otetaan pois mahdollisuus sijoittaa rahansa turvallisesti, tämä aiheuttaa pelkästään epävakautta markkinoille.
Turvallisten sijoituskohteiden puute puskee rahaa osakemarkkinoille ja kiinteistöihin. Kiinteistöjen arvonnousu aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä muuttoliikkeen vaikeutuessa. Palkkatyöläinen ei palkallaan mitään 400 000 euron perheasuntoa maksa. Pankit mieluusti antavat velallisille lyhennysvapaita, mistä seuraa vakuuksien rapistuminen suhteessa lainojen määriin. Systeemikriisi on väistämätön.
Yhtiöt taas ymmärtävät, että investoinnit ovat entistä suurempi riski nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Saadaanko enää kohta tavaraa vietyä Yhdysvaltoihin, Kiinaan tai vaikkapa Iraniin (“se joka käy kauppaa Iranin kanssa ei käy kauppaa Yhdysvaltojen kanssa”) kun kaikki yhteiset sopimukset lakkaavat? Globalisaation tuho tuskin aiheuttaa kasvavaa kysyntää. Kuka ne kasvavat palkat eli inflaation tässä ympäristössä maksaa? En tajua miksi EKP kuvittelee tämän politiikan toimivan.
Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #12
Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen.
Indeksit:
Oikein mukavaa viikonalkua foorumilaiset! Ulkona sää on mainio ja tänäänhän aukesivat terassitkin! Vamos
Tänään pörsseissä jatkettiin viimeviikkoista nousua. Indeksit nousivat kohtalaisesti aiempien positiivisten teemojen vedossa. Niin kuin monta kertaa foorumilla on tullut sanottua: “Pörssit katsovat tulevaan.” Näin näyttää olevan myös nyt, kun talouksien avautuessa ollaan nousutrendissä, huolimatta koronan leviämisestä entistä laajemmalle mm. Latinalaisessa Amerikassa.
Helsingissä ja Yhdysvalloissa noustiin kummassakin ilman suurempaa muutosta. Prosentuaalisesti maltillinen nousu silti hivuttaa indeksien pisteitä jatkuvasti kohti uusia ATH-lukemia. Helsingissä noustiin 1% verran ja USA:ssa prosentit asettuivat nollan ja yhden välille.
@Marianne_Palmu@Verneri_Pulkkinen Tuosta tämän aamuisesta inflaatio-videosta sen verran, että jos kerran rahankierto on hidastunut ja se rahakone kuitenkin laulaa, niin eikö se lähinnä kieli siitä, että fyrkka ajautuu suurimmaksi osaksi keskittyneisiin käsiin, eikä siitä, että tuottavuuden kasvun hidastuminen olisi se isoin tekijä? Näkisin asian siis lähinnä niin, että taloudellinen eriarvoisuus on viimeisen 10 vuoden aikana raketoinut, mikä siis johtuu rahan keskittymisestä sille rikkaimmalle promillelle. Se raha pitäisi siis saada sieltä rikkaalta väeltä Robin Hood tyyliin. Siellä ei myöskään olisi mitään patoutunutta kysyntää, kun rikkaalla väellä tuskin on tarvetta pistää sitä rahaa liikkeelle, koska heillä on luultavasti jo kaikki tarpeellinen.
Saako huono työttömyys luku sinut käyttämään vähemmän Youtubea? Entä keskisverto Amerikkalaisien? Miksi Facebookin, Microsoftin tai Facebookin pitäisi laskea työttömyysluvusta? Jotka sijoittavat yhtiöihin eivät niitä välttätämättä työttömyyttä seuraa. Voi käydä jopa toisin päin. He ovat vakuuttuneita yhtön hyvyydestä, kun se ei laske muiden mukana.
Toiseksi “työttömyys mittari” on ääriasennossa. Jos USA:ssa uusia työttömiä on alle 6 miljoonaa niin tilanne paranee. Jotta se olisi negatiivinen yllätys niitä pitäis olla varmaan 10 miljoonaa. Mutta entäpä, jos käy Nohot ja rahoituts paketti järjestyy ja ravintola voi maksaa palkkaa. Mitä se tekee? Palkkaa työntekijän, äärimmäinen yllätys eikö vain?
Case Noho. Onko Noho sama yhtiö ennen ja jälkeen rahoituspaketin? Vastaus ei ole. Rahoituspaketti merkittävästi pienentää konkurssiriskiä, yhtiön tulevaisuus on turvattu vähäksi aikaa. Se voi aukoa ravintolansa ja maksaa työntekijöilleen palkkaa.
Lumipallo efektit on mahdollisia, mutta kuten esitin aika harvinaisia. Data esimerkki oli mielestäni huono, koska vaihtoehdot olivat uudet huiput ja vanhat pohjat eli nousua tai laskua 20%. Pörssi nousee keskimäärin 8% vuodessa. Minusta on mahdollista, että pörssi menee oni 10% alas tai 10% ylös kesään mennessä. Jos pitäisi veikata kumpi todennäköisempi niin koska Fera&Greed on tällä hetkellä 58% niin 10% on suurempi todennäköisyys mielestäni. Mutta jos olisi mahdollisuus valita Dow Jonesista vaihtoehtot -5%-5% nykykurssista niin siihen laittaisin rahani kiinni, jos nyt pitäisi veikata.
Tässä nyt tätä, mutta kun tilanne on siis valmiiksi negatiivinen erittäin pahaa negatiivista yllätystä hankalampi saada. Pörssi nousee joka tapauksessa 70-90% ajasta riippuen vähän laskenta tavasta ja pörssistä tai indeksistä mitä käytetään.
Mielestäni tuolla CFO-kyselyllä on lähinnä viihdearvoa. Ensinnäkin Dow-indeksin ennustaminen tai edes seuraaminen ei kuulu talousjohtajien varsinaisiin työtehtäviin. Toiseksi talousjohtajalla ei ole pääsääntöisesti sellaista tietoa markkinoista, jota ei olisi jokapäiväisesti sijottavilla. Kolmanneksi vain 41 / 130 talousjohtajaa vastasi eli lopuilla kysely lensin roskiin.
Pitäisi tietää ketkä 41 ovat vastanneet ja ovatko he todellisuudessa koko yrityksen talousjohtajia vai rahoitusjohtajia, joilla voisi olla parempi kuva rahoitusmarkkinasta. Kiinnostavampaa olisi kuulla, kuinka he näkevät rahoitusmarkkinan tilanteen kehittyvän.
Mun käsittääkseni Youtuben tai Facebookin tulot eivät suoraan tule käyttäjämääristä, vaan mainosmyynnistä ja käyttäjien analysointitietojen yms myynnistä. Käyttäjämäärät ja heidän palveluissa käyttämänsä aika on toki tärkeä osa noiden palveluiden myyntiä, mutta mikäli käyttäjien ostovoima pienee oleellisesti, niin myytävien palveluiden hinta ja arvo laskee.
), että maa on vaihtotaseeltaan ylijäämäinen, vaikka valtion vaje on usein suht iso suhteessa BKT:hen. Kotitalouksien säästämisastekin on laskenut ilmeisesti eläköitymisen/ikääntymisen takia, mutta samalla yritykset säästävät (eivätkä investoi) kuin viimeistä päivää. Siten niiden säästöt pungertaa vaihtotaseenkin plussalle, eli valtio velkaantuu pitkälti kotimaisin resurssein. 
Ulkona sää on mainio ja tänäänhän aukesivat terassitkin! Vamos 
