Korvaan pisti tuo että “Helsingin pörssi ei nyt vaikuta olevan kuplassa, kun P/E on alle 18 ja osinkotuotto hyvä”
Ohessa erään pörssiyhtiön P/E lukuja usealta vuodelta. Tunnistatko kuplan?
14,3 (P/E)
8,2 (P/E)
13,5 (P/E)
12,9 (P/E)
12,8 (P/E)
Kyseessähän on siis Nokia, jonka kurssikehitys meni näin 2007: 26,52 EUR 2008: 11,10 EUR 2009: 8,92 EUR 2010: 7,85 EUR 2011: 3,70 EUR
(lähde J. Oksaharju)
Tiedän että tämä on ääriesimerkki, koska firma koki samaan aikaan haasteita sekä tuoterintamalla, että talousrintamalla. Halusin vain tuoda tähän hieman toisenlaista perspektiiviä ja muistuttaa että pienetkään P/E luvut eivät tuo suojaa kuplaantumiselta, jos talouden kriisiytyessä yritysten tuloksentekokyky romahtaa hinnan mukana. Meillä on nyt pörssissä paljon yhtiöitä joiden “lamakestävyyttä” ei ole vielä testattu.
Marketearilta tähänkin näkemys: tällä hetkellä USA-kuluttaja tekee tehtävänsä ja näkymä on ihan hyvä, vaikka stimulus viivästyneekin. Tai että toistaiseksi erilaiset tapahtumat eivät olisi isompia möykkyjä aiheuttaneet.
Onko tämä ajalta ennen vai jälkeen vaalien? Ah tuolla lukee, päättyen 12.11 eli mukana on myös vaalien jälkeen, tosin on niin pitkältä ajalta että vaikea nähdä dippasiko ihan lopussa.
On totta, että on olemassa myös “tuloskuplia” jos lähdetään macheten kanssa halkomaan finanssimaailman viidakkoa, mutta videolla rajasinkin kuplat arvostuskupliin. Ei kaikki romahdukset johdu kuplista, on myös toisenlaisia syitä. Esim. finanssikriisi 2008 ja sitä seurannut parin vuoden rumba levisi asuntomarkkinan kuplasta finasektorille ja siitä muuhun talouteen, iskien yritysten tuloksiin ja sekoittaen koko systeemin. Pörssit eivät varsinaisesti olleet kalliita. Helsingin pörssissä voisi kyllä sanoa silloin olleen tuloskupla, kun konepajat nauttivat Kiinan imusta.
Ja pointti oli vain tuoda esiin, että pörssissä on aineksia kuplaantua parin vuoden sisällä. Tai ainakin vastaavat olosuhteet aiemmin ovat antaneet tukevan pohjan ponnistaa kunnon arvostuskuplaan. Holdaaja voi nähdä tämän ikävänä uhkana, käteisessä istuvalle sijoittajalle se olisi painajainen (psykologinen paine on varmasti repivä jos osakkeet laukkaisi vuodessa +100 %) ja veivaajalle optio nopeisiin tuottoihin, jos vain ehtii hypätä kyydistä.
Yleensä sijoittajat odottavat romahdusta: onneksi romahduksia, ja varsinkin kuplia, tapahtuu koko pörssin tasolla suht harvoin.
Meillä alkaa olla tilanne, jossa teknologia liittyy monella tavalla kaikkeen. Ohjelmistokehitys, erilaiset AI-sovellutukset alkavat olla yleisiä ja lisääntyvät vauhdilla. Aivot on mallinnettu ja niiden virittely on käynnissä. Lääketieteessä tehdään kaikenlaista kiihtyvällä vauhdilla vrt. vaikkapa ennätysnopea Covid-rokotteen kehitys. Ruokakin on kohta laboratoriossa kehitettyä (esim. Beyond Meat). Ei puutu kuin ne lentävät sähköautot.
Meinasin vaan sitä, että teknologiaa voi aina pitää uhkana tai mahdollisuutena. Hyvä päivänavaus ja teema, kiitokset!
Teknot on tosiaan käsitteenä melko laaja, joten pitäisi aina muistaa vähän tarkentaa. Yleisesti kai(?) teknokuplasta puhuttaessa tarkoitetaan jenkki-firmoja, jotka ovat joko large capin kärkeä ja P/E luokkaa 60-80, tai sitten tuoreempia “pieniä” firmoja, jotka tekevät vuodesta toiseen isompaa ja isompaa turskaa samalla, kun market cap vähintään tuplautuu vuosittain.
Esim. Mikkisoftalla tai Alphabetilla P/E on vielä ihan inhimillinen - hieman yli 30. Mun mielestä liian kova, mutta tuossa on vielä jotain järkeä. Kasvulukemillahan näitä voi perustella, mutta itsestä vain tuntuu, että jos satojen, saati tuhansien, jaardien firma meinaa kasvaa niin, että vaikka P/E 60 on perusteltu, niin alkaa tulla pian maapallolla rajat vastaan. Joku 0.1-1mrd firma voi tuon vielä tehdäkin. Näin tuntuu myös ajattelevan moni markkinoilla, jonka takia noita parin hassun jaardin nakkikioskiluokan “uusia Googleja” ostetaan pää märkänä siitä huolimatta, että firma on kyennyt lähinnä polttamaan kassaa ja generoimaan power point -kalvoja, hieman kärjistäen.
Tämä ei tarkoita, etteikö olisi olemassa hieman inhimillisemmin hinnoiteltuja teknofirmojakin. Sitä en lähde arvailemaan, että milloin homma kääntyy. Ja ihan kohtuullisella todennäköisyydellä vähintään yksi pilviin hinnoiteltu firma tulee lunastamaan odotukset, mutta jos vaikka jokainen yli 100 miljardin jenkkitekno lunastaa kasvuodotuksensa, niin mahtuuko koko maailman pörssiin enää mitään muuta vuonna 2030, kuin nämä firmat? En millään usko, että edes kolmasosa näistä tulee pystymään siihen.
mun käsittääkseni Bill Ackmanin hedge on vakuutus spredeistä. Eli hän maksaa tietyn määrän vakuutusmaksuja nykyspredeillä, yritysvelkakirjojen ja valtionvelkakirjojen välinen ero. Jos tulee markkinahäiriö ja spread levenee vakuutuksen arvo kasvaa ja hän voi myydä sen pois.
Yleensähän kun puhumme kuplista niin tarkoitamme toki “arvostuskuplaa”, missä hintataso karkaa ylimitoitetuksi, mutta tulokset eivät jaksa nousta perässä. Olet täysin oikeassa että sellaisessa emme nyt ole.
Itse koen että tämän rinnalla on kuitenkin olemassa toinen kupla eli “tuloskupla”, missä negatiivisiä riskejä ei tarpeeksi hinnoitella kursseihin, ja tuloksien kyykätessä odotetusta joudutaan lyömään kursseja rajusti alaspäin. Kun hyvien ja korkeiden tuloksien jatkumisen deluusio leviää tarpeeksi laajalle niin mielestäni on aivan oikein puhua kuplasta, vaikka ehkäpä minun ei olisi pitänyt käyttää tuota “kupla” -sanaa. Se kun niin vahvasti assosioidaan äärimmäisiin korkeisiin kertoimiin.
Se mitä tällä sekavalla kirjoituksellani halusin tuoda esille, että sijoittajan on vaarallista tuudittautua ajattelemaan että olisimme turvassa, koska kurssit ja tulokset näyttävät olevan linjassa. Tiedän että tätä et varmaankaan tarkoittanut, mutta noin se tullaan tulkitsemaan. Meidän tulosodotuksemme ensi vuodelle voivat olla täydessä kuplassa, jos valumme jo tiedossa olevien tapahtumien perusteella takaisin taantumaan ja tulokset alkavat kyykätä. Tai sitten ei, ennustaminen kun on todella vaikeata
Tuloskupla olisi erityisen vaarallinen siksi, että jos tulokset laskevat kunnolla, saattavat arvostustasotkin laskea. Jo P/E on 40 ja tulos puolittuu, sijoittajat eivät välttämättä maksa enää kasvuyhtiökerrointa. Jos samalla P/E laskee vaikkapa 25:een niin kurssireaktio on jo katastrofaalinen (en nyt laske sitä tähän auki, mukavaa aivojumppaa miettiä tarkemmin ).
Olisi hyvä, että yhtiöiden johto kommunikoisi tuloksentekoa ja kasvumahdollisuuksia mahdollisimman avoimesti. Nostan hattua Harvian taannoiseen tilaisuudelle, jossa johto selkeästi kertoi, että ei pidä tuudittautua nykyisiin, hurjiin kasvulukuihin vaan malttaa yhtiön maltillista kasvua tulevaisuudessa. Tällainen kommunikointi on mielestäni hyvin tärkeää ja ehkäisee tuloskuplien syntymistä.
Federal Reserve Chairman Jerome Powell said it is too soon to say how progress in the global hunt for a coronavirus vaccine will influence the U.S. economy, particularly given concerning increases in infec-tions that could weaken the recent economic recovery.
Covid-19 pandemian kiihtyminen on viime viikkoina ollut vahvaa, se uhkaa vakavasti maailman talouksien elpymistä, vaikka rokotteen saaminen lisää toiveita pandemian heikkenemisestä ensi vuoden aikana, lähikuukaudet ovat haastavimpia
“The next few months could be challenging,” Mr. Powell said Thursday during a virtual panel discussion with other central bankers. On the implications of a vaccine, he added, “From our standpoint, it’s just too soon to assess with any confidence the implications of the news for the path of the economy, especially in the near term.”
U.S. stock markets flirted with record levels earlier this week after Pfizer announced a vaccine it is developing with BioNTech proved better than expected at protecting people from Covid-19, bringing closer a potential milestone in the global hunt to end the pan-demic.
The prospect of a scientific breakthrough that could spur a faster recovery in the hard-hit service sectors of the economy that demand more intensive human contact in six months’ time could make it trickier for central banks to navigate a period in which activity stum-bles because of higher infection rates and more hospitalizations in the fall and winter months.
Tiivistettynä:
Fed varoittaa covid-19 rokotteen saamisesta huolimatta USA:n talouden elpymisen olevan hyvin vaihtelevaa eri toimialoilla, sekä kotitalouksien ostovoiman kärsivän työttömyydestä ja säästöjen hupenemisesta.
Siis, on mahdollista sijoittajien sentimentin muuttuminen melko varovaiseksi ja voittojen kotiuttamisen lisääntyvän ehkä laskeviin kursseihin.
Tähän yhdistyy myös uutiset USA:n elvytyspakettien siirtymisestä ensi vuoden puolelle.
Pörssi-indekseille on ominaista sahaava liike. Se on siis ominaisuus. Jollain viikolla indeksit laskevat, toisella nousevat. Se on normaalia. Sentimentti heiluu siinä mukana.
Jos olet fundasijoittaja, niin ihan hirveästi ei kannata käyttää energiaa siihen meneekö pörssi tällä viikolla alas vai ylös ja mitä ensi viikolla. Pääpiirteissään arvostustasojen ym. tiedostaminen riittänee. Jos taas olet treidaaja/swingaaja tms. niin tähän keskittyminen on sinulle elinehto.
Mietin sitä, että välillä on itsellä fiilis että moni reagoi suuntaan tai toiseen pienimpienkin “risahdusten” perusteella.
Peräänkuuluttaisin kaikille niitä mainostamiani osakepoimijan laseja, jonka läpi kannattaa hommaa katsoa pitkäjänteisesti. Ensin pitää tietysti tunnistaa, haluaako veivata ja yrittää treidata ja swingata vai onko pitkällä tähtäimellä omistaja.
Erittäin hyvin sanottu. Kaikkien ei välttämättä tarvitse eikä edes kannata peesata esim Lepikön liikkeitä. Pörssit laskee ja nousee. Aika suuri todennäköisyys on sille että ei osu myyntien kanssa huipulle ja ostojen kanssa pohjalle.
Tässä artikkelissa pohditaan sijoittamista lääkeyhtiöihin. Riskinä sijoittajalla on hahmottaa, mikä merkitys tietyllä uusilla lääkkeillä on yhtiön kestävään, pitkän aikavalin myyntiin ja kannattavuuteen.
Hypetys covid -19 rokotteista nostaa niitä kehittäneiden yhtiöiden kursseja, mutta miten pitkäksi aikaa?
Historiallisesti parasta tuottoa lääkeyhtiöt saavat parasta tulosta joka päivä, mielellään koko elinajan otettavista lääkeinnovaatioista. Hyvä esimerkki on kolesteroolin alentamiseen tarkoitetut statiinit.
Yleistäen yhtiöitä voi arvioida pohtimalla, perustuuko yhtiön strategia kestävään liiketoimintamahdollisuuteen. Luonnollisesti tilanne voi muuttua joskus nopeasti ja yllättäin - kestävä mahdollisuus kannattavaan yritystoimintaan voi loppua, tai oleellisesti vähentyä.
The danger for investors mies in conflating the importance of these drugs in fighting the pandemic with the attractive-ness of the long-term business opportunity. The most lucrative medications have historically been drugs that patients need on a recurring basis. For instance, AbbVie’s anti inflamma-tory drug Humira continues to generate billions in sales well into its second decade on the market. Rheumatoid arthritis patients who take Humira generally require a dose every two weeks. Statins, the block-buster drug class of yesteryear, are typically taken daily.
Drugs that patients take less often tend to be less valuable to investors, no matter how badly they are needed or how well they sell in the short term. Gilead booked nearly $900 million in remdesivir sales in the third quarter, but the company’s stock has still declined. It remains unknown how long Covid-19 vaccine protection can last in patients. But even if shots are required annually, a flood of competitors could arrive in the months ahead, which will put signifi-cant pressure on vaccine prices over the long term.
In the case of Moderna, the company has many other programs in development that could prove valuable over the long term. But recent history suggests that day traders should brace for a letdown.
).
