Tuollainen kommentti osui silmään, kulta sai nostetta
7 tykkäystä
Mediassa ja somessa näkee paljon puhetta siitä, että luottoluokitusta laskettiin, mutta aika vähän päätöksen taustoista.
Ylen aamu-uutisissa mainittiin luottoluokituksen tippumisen syy ja jäin sitä ihmettelemään jo aamuseitsemältä. Eli syynä oli viikkojen poliittinen (terveiset politiikkanurkkaukseen, käväisen vain täällä nopeasti ja tulen sinne takaisin kaikkien iloksi 
) velkalimiittivääntö ja viime hetken ratkaisut, jotka ovat vieneet luottamuksen finanssihallintoon.
Todennäköisesti muistaisin, jos joku näin hämärä syy olisi ollut aiemmin perusteluna.
Bidenin hallinto siirtyi välittömästi puolustukseen. Janet Yellen kuvasi tiedotteessaan Fitchin luottoluokituksen laskua mielivaltaiseksi ja väitti sen perustuvan vanhentuneisiin tietoihin.
WSJ: “”
Fitch said Tuesday that the downgrade reflects an “erosion of governance” in the U.S. relative to other top-tier economies over the last two decades.
“The repeated debt-limit political standoffs and last-minute resolutions have eroded confidence in fiscal management,” the agency said.
Biden administration officials criticized Fitch’s decision, blaming governance problems on the Trump administration and arguing that the U.S. was not at risk of missing its debt payments.
“The change by Fitch Ratings announced today is arbitrary and based on outdated data,” Treasury Secretary Janet Yellen said in a statement.
Administration officials said Fitch staff, in justifying their concerns over the U.S. political system, repeatedly raised the events of Jan. 6, 2021, when supporters of former President Donald Trump stormed the capital saying the 2020 election was stolen.
Mielestäni yllättävää että USA:n poliittiset, jo ratkenneet, väännöt näkyvät tällä tavalla luottoluokituksissa. USA:n sekaisin oleva sisäpolitiikka noteerataan poikkeuksellisella tavalla.
En tiedä katsotaanko luottoluokitusta vain luottoluokituksena vai luetaanko markkinoilla myös perusteluja. Futuureista päätellen vastaus on: Katsotaan luottoluokitusta.
Tähän en valitettavasti osaa varmuudella vastata. Oma käsitykseni on, että luottoluokituksia arvioidaan säännöllisesti (kvartaaleittain?, puolivuosittain?), mutta erityiset tapahtumat voivat laukaista epäsäännöllisen tarkastelun. Oletan, että tässä on kyse säännöllisestä arvioinnista vaikka poliittinen vakaus saikin tällä kertaa epätavallisen suuren huomion.
12 tykkäystä
^ jos tuo tosiaankin oli syy luottoluokituksen pudotukselle niin osaatko sanoa miksi se tehtiin juuri nyt? Oliko joku vakio kokous tms. jossa näitä säännöllisesti arvioidaan?
(Voi olla että asia olisi selvinnyt lukemalla nuo artikkelit muttei vielä oo ehtinyt…)
2 tykkäystä
Olettaisin, että päätös on seurausta pitkän aikavälin poliittisesta toiminnasta
“Toistuvat velkarajojen poliittiset vastakohdat ja viime hetken päätöslauselmat ovat heikentäneet luottamusta julkisen talouden hallintaan”
Tätähän on jatkunut vaikka kuinka kauan ja nyt alkaa myös velanmäärä olemaan todella suuri.
6 tykkäystä
Tässä on Fitchin tiedotteesta syyt kokonaisuudessaan. Yksi niistä (viimeisenä mainittu) liittyy poliittiseen vääntöön. Tärkeimmäksi nostaisin itsekin ensinnä mainitun, eli kasvavat alijäämät.
Ratings Downgrade: The rating downgrade of the United States reflects the expected fiscal deterioration over the next three years, a high and growing general government debt burden, and the erosion of governance relative to ‘AA’ and ‘AAA’ rated peers over the last two decades that has manifested in repeated debt limit standoffs and last-minute resolutions.
17 tykkäystä
Tässä on Salkunrakentajan juttu Whartonin yliopiston rahoituksen professorin Jeremy Siegelin ajatuksista tämän hetken osakemarkkinoista. Toki vain yhden ihmisen pohdintaa, mutta on kiinnostava kuulla ja lukea erilaisten ihmisten ajatuksia. Jutun lukee muutamassa minuutissa ja siinä on mukana myös tubepätkä, jossa on neljän minuutin Siegelin haastattelu.
”Nämä ovat niin vahvat markkinat. Alhaisempi inflaatio ja vahvempi talous sekä hyvät ohjeistukset ja hyvät tulokset. Mikä tätä markkinaa nyt pysäyttäisi?”, huippuekonomisti kysyi uutistoimisto CNBC:n haastattelussa perjantaina.
3 tykkäystä
Kysymys joka ainakin itselle tulee mieleen että mitä isompaa merkitystä tällä luottoluokituksen laskulla on pörssin kannalta.
Todennäköisesti/varmasti nostaa valtionvelkakirjalainojen korkoja myös jälkimarkkinalla kun lähes varmana sijoituksena pidetyn sijoituksen tuotto nousee. Onko sitten enää niin varma ja mihin raha suuntaa? Onko se pois osakemarkkinoilta?
Ainakin nyt pienet kasvuyhtiöt ovat ottaneet toistaiseksi pahasti siipeensä pääasiassa valtionvelkakirjojen arvon noustessa. SP500:lla sekä 10-vuotisella on tunnettu pitkähkö negatiivinen korrelaatio, mutta huhtikuusta lähtien molemmat ovat kyllä nousseet. Etenkin koko viime kuun ajan. Toki markkinoilla on paljon muitakin draivereita. Viime vuoden puolella ja alkuvuodesta korrelaatio on suht voimakas.
Edit: Viime downgradessa pörssi laski mutta melko vähän. Toisaalta silloin tällä downgradella ei ollut käytännössä merkitystä käsittääkseni. SP500 laski silloin 6.5%. Nyt kyseinen lasku käsittääksen vaikuttaa ihan reaalisesti siihen hintaan millä US voi kierrättää lainojaan. Jotkin instituutiot esimerkiksi omaavat säännöt että eivät voi pitää kuin AAA kerhon velkakirjoja. Voisiko tämä siis triggeröidä markkinoille kuitenkin kovan heinäkuun jälkeen pientä luisua etenkin kun huomioi sen että velkakatto keskusteluiden lomassa selvisi että kassa on tyhjä ja uutta velkaa pitää ottaa tänä vuonna reilusti?
7 tykkäystä
21 tykkäystä
Tätä käppyrää olen seuraillut vällillä pelon(kin)sekaisin tuntein. Juhlat jatkuvat?
https://www.advisorperspectives.com/dshort/updates/2023/07/21/margin-debt-up-june-2023
3 tykkäystä
Aamutwitteristä bongattu twiitti Kiinasta:
Sitten olisi Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen tviitti Intiaan liittyen, laitoin Pasin lainaamaan tviitin erikseen, jotta siinä oleva käppyrä näkyy tässäkin.
11 tykkäystä
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala on tehnyt kiintoisan tviittiketjun, jossa on asiaa Euroopan ja USA:n taloudesta esim. inflaatioasiaa ja ostopäällikköindeksijuttuja.
Tvittiketju ei lähde liikkeelle tästä ekasta tviistä, vaan tuosta alla olevasta tviitistä, jonka olen linkannut tämän alle.
Tästä alkaa Timon tviittiketju (tviittiketjun näkee vain Twitterissä/Äxässä olevat henkilöt, kuten aina)
Tässä on Henri Huovisen havainto SP500:sta. 
4 tykkäystä
Arvopaperissa Dansken senioristrategi kertoo osakkeiden ja korkojen olevan neutraalissa painossa, kuten myös Yhdysvaltojen – ylipainossa on Japani. Aktian allokaatiopäällikkö sen sijaan kertoo sekä Yhdysvaltojen että Pohjoismaiden olevan alipainossa.
Euroopassa nousut nähtiin pääosin jo viime syksynä ja alkutalvesta. Toki vaihtelua on maittain. Jos aikajanan asettaa pidemmäksi on helppo nähdä, että tilanne Euroopan tasolla oikeastaan vain korjaantui markkinahäiriöiden jäljiltä. Oikein ajoittamalla pääsi nauttimaan hetken kunnon nousuista, jota seurasi tasanko, jolla edelleen lorvitaan.
Yhdysvallat on tähän asti toiminut omassakin salkussa mainiosti, mutta olen keventänyt Yhdysvaltojen painoa ja allokoinut siitä osan OMXHEX:iin. Ihan merkittävä osa portfoliosta on edelleen pääosin NYSE:n teknoissa.
Mielestäni Helsingissä on ostettavaa hyvään hintaan siinä “vanhojen setien” osakekategoriassa, jota suosin. Ehkä tarjontaa on syksymmällä vielä parempaankin hintaan, mutta jossain vaiheessahan tämä taas kääntyy ja sehän tapahtuu ennen talouden kääntymistä näkyvään nousuun. Helsingin erolle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on toki hyviä selityksiäkin, joista Helsingin kapeahko, mutta syklinen tarjonta on parhaasta päästä.
27 tykkäystä
15 tykkäystä
Poikkeava tilikausi.
2 tykkäystä
Ts. Applen fiskaali-Q1 on nykyään kalenterivuosineljännes Q4. Tämä on kai aika yleistä kuluttajatuotefirmoille, joiden myynnistä suuri osa tulee joulusesongista (ja Applen tapauksessa uuden iPhone-syklin startista syys–lokakuussa). Tärkeimmät kvartaaliluvut eivät silloin tule tilikauden loppuun vaan jo alkuun, mikä helpottanee joidenkin asioiden suunnittelua.
Mutta varsinainen kysymys on, miksi kirjoittavat 3Q eikä Q3 
10 tykkäystä
Ajattelin jatkaa muutamalla sanalla edellistä viestiäni ketjuun, jos joku vaikka olisi kiinnostunut.
Osakemarkkinoiden tilasta Euroopassa ja Suomessa näkee, että sijoittajat lyövät vetoa Euroopan taloudellisen taantuman puolesta. Strategien ja rahastonhoitajien luottamus Eurooppaan on pikemminkin heikkenemässä kuin parantumassa. Olen sijoittanut lisää OMXHEX:iin mutta pitänyt jatkuvan laskun varalta vielä osan Amerikan myyntien tuotoista odottamassa. Yleensä olen ollut näissä asioissa liian aikaisin liikenteessä. Saattaa olla, että näin on varovaisuudesta huolimatta tälläkin kertaa.
Kirjoitin jo muutama kuukausi sitten, että EKP menee koronnostojen kanssa överiksi. Se ylikorjaa tilannetta – aivan kuten se alikorjasi eli myöhästyi korkojen noston aloittamisessa. Mutta mitä muuta se voisi tehdä saadakseen inflaation laskuun? Ei mitään.
Seuraukset ovat jo näkyvissä. Joissakin Euroopan periferiatalouksissa, kuten Suomessa, rahoituksen hinta on pysäyttänyt kasvun tyystin ja kokonaiset sektorit ihmettelevät kysynnän pysähtymistä kuin seinään ja tilauskannan hupenemista. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on rakennusteollisuus, mutta myös vaikkapa konepajat ovat kertoneet heikentyneistä näkymistään.
Ei tämä vieläkään mikään taattu taantuma ole. Euroalueen 20 maan yhdistetty GDP sentään kasvoi vielä toisella kvartaalilla 1,1% YoY. Kulutushyödykkeiden jättiläisen, Unileverin, CFO Graeme Pitkethly totesi WSJ:n mukaan: “Ostajat ostavat vähemmän ja ostoskorit ovat pienempiä, ja he sekä vähentävät kauppojaan että tekevät ostoksia harvemmin.". Yksi asia on selvä, jotta Eurooppa kääntyisi varmaan nousuun: Venäläiset pitäisi työntää Ukrainasta takaisin omaan valtavaan maahansa ja koko maailman talouttakin pahasti häiritsevä sota pitää saada tällä tavalla loppumaan.
Euroopan talousveturilla ei voi sanoa menevän hyvin. Se kuitenkin sinnittelee. Olen seurannut muutamaa saksalaisyhtiötä jonkinlaisina markkereina talouden suunnalle. Esim. Merck alensi eilen myynti- ja tuottoennusteitaan loppuvuodelle. Toisaalta monia merkittäviä teollisuudenaloja palveleva BASF ilmoitti viikko sitten, että se ei odota enää kysynnän laskua loppuvuodelle, sillä monia muitakin sektoreita vaivannut asiakkaiden varastotasojen lasku on jo loppusuoralla.
Yhdysvallat näyttää edelleen aivan toisenlaiselta, kuin Eurooppa. Mutta näkyvät koronnostot sielläkin. Yhdysvalloissa kysyntä on Eurooppaa korkeammista koronnostoista huolimatta pysynyt edelleen korkeana. YoY kasvu oli toisella kvartaalilla 2,4%. Samaan aikaan inflaatio on saatu Eurooppaa selvästi paremmin kuriin. Miten hitossa se on mahdollista? En tiedä, mutta sen tiedän, että USA:n talous kaikkinensa näyttää hyvin kilpailukykyiseltä Eurooppaan verrattuna.
Liitin edelliseen viestiini Arvopaperin kuvaajan, josta näkee pörssien kehityssuuntia eri puolilla maailmaa. Se, mitä kuvaajasta ei vielä näkynyt on, että Euroopan Stoxx 600 -indeksin yhtiöiden neljännesvuosittaiset voitot ovat suurimmassa laskussa sitten Covid-19 -pandemian alkuvaiheiden (Lähde: Financial Times). Laskua on 17% (YoY) toisella kvartaalilla. Se on yli kaksinkertainen pudotus S&P 500 -indeksiin verrattuna. Samaan aikaan ero USA:n ja Euroopan lainakulujen välillä on kasvanut suurimmilleen tänä vuonna.
Parempi varmaan lopettaa tähän. Luin viestini kertaalleen läpi ennen lähettämistä. Siitä tuli mielestäni hieman sekava kuva tilanteesta. Mietin hetken ja totesin mielessäni, että sellainen tilanne on. En sitten lähtenyt viestiäni selkeyttämään ennen lähettämistä.
99 tykkäystä
Voisko tuo Q3 geneerisesti viitata vuoden kolmanteen kvartaaliin (quarter 3) kun taas 3Q olisi tilikauden kolmas kvartaali (3’rd quarter)?
Jos eroa ei ole niin voidaan käyttää yleisempää lyhennettä joka viittaa vuoden kiertoon?
1 tykkäys
Tässä twiitissä aika hyvin kiteytettynä, miksi jenkeissä menee niin lujaa, sekä taloudella että ihan osakekursseillakin.
Musta vaan tuntuu, että menee hieman liian kovaa, liian aikaisin. Mitä jos inflaatio nostaa taas päätään? Öljy on jo pompannut 30% pohjiltaan. Kiristetäänkö rahapolitiikkaa entisestään aivan presidentinvaalien alla?
4 tykkäystä