Biden ei kyllä julkisen talouden lompakolla kursaile.
Sisäinen optimistini näkee tässä 40-luvun kaltaisen superelvytyksen (noh, silloin se meni hieman eri asioihin) jolla kammetaan talous irti vuosikymmenen mörninnästä pahan kriisin jälkeen (vrt. 30-luvun lama ja mörninnän kausi 1929–1941 vs. 2008–> ja päälle 2020 kriisi) juurineen päivineen.
Tai sitten inflaatio pääsee purkista ja jossain vaiheessa velalla onkin väliä… 
[quote=“Verneri_Pulkkinen, post:1389, topic:12591”]
Sisäinen optimistini näkee tässä 40-luvun kaltaisen superelvytyksen (noh, silloin se meni hieman eri asioihin) jolla kammetaan talous irti vuosikymmenen mörninnästä pahan kriisin jälkeen (vrt. 30-luvun lama ja mörninnän kausi 1929–1941 vs. 2008–> ja päälle 2020 kriisi) juurineen päivineen.
Tai sitten inflaatio pääsee purkista ja jossain vaiheessa velalla onkin väliä…
Joko nyljetään velkaiset yksityishenkilöt/firmat, tai sitten kaikki kryptot menettää arvonsa. Siinä kai ne vaihtoehdot??
Ehkäpä juuri tuota yksiulotteista ajattelua tuossa kyseenalaistinkin. Osakkeiden pörssiarvo perustuu teoriassa tulevaisuuden kassavirtoihin, joten jos kasvukomponentilla/tulevaisuudella ei ole merkitystä asettaa se ns “arvo-osakkeet” suoraan huonoon asemaan.
Ja, kun yleisesti puhuttu kaksijako kerran on arvo/kasvu, niin mitäs se sitten on, jos perustaa sijoituksensa arvoon + kasvuun. Eli katsoo ensin yrityksen taseen (Velkaisuus jne.) ja sitten tulosodotukset lähiajoille suhteessa osakkeen hintaan (PEG luku). Mielestäni tuollainen strategia on toiminut viime aikoinakin oikein hyvin ja uskon, että tulee toimimaan jatkossakin, mutta onko se sitten arvo, vai kasvusijoittamista? Kaippa tuo luokitellaan historiassa kasvun puolelle, mutta onko se edelleen sitä, kun nyt “entisiä” arvo-osakkeita hyppääkin mukaan, kun niiden tulevaisuudenodotukset paranee (esim. öljy-yhtiöt nyt)?
Teoriani siis on, että mitään arvo/kasvu ajuria pörssin suunnan suhteen ei ole todellisuudessa ollutkaan, vaan koko jako on keinotekoinen. Hyvinkin voi olla, että olen väärässä, mutta halusin pohtia asiaa, kun tätä kaksijakoa kuulee ja näkee nyt niin monessa paikkaa.
Tämä ei ilmeisesti ollut ironiaa?
On tietenkin totta, että worldometersin tilasto näyttää juuri tuota lukua. Ja sekin on varmasti totta, että ovat tehokkaita olleet, mutta ei nyt niin tehokkaita kuitenkaan.
Se sama tilasto näyttää että 17.4.2020 kuoli 1290 ihmistä ja sen jälkeen 13 kuukauteen ei tautiin ole kuollut ensimmäistäkään tapausta eikä sairastuneitakaan ole käytännössä ollut. Eihän tuota vakavalla naamalla usko kukaan. Kommunistisen puolueen vaalituloskin kalpenee tuon rinnalla ja jos joku lancelot sen uskoo, niin minulla olisi hyvä silta brooklynissä myynnissä. Jos olisi joku keino saada asia varmistettua, niin olisin valmis lyömään vetoja tuhansia euroja että tosiasiassa kuolleita on ollut vähintään useita kymmeniä tuhansia, todennäköisesti jopa kuusinumeroinen määrä. Jos joka kadunkulmassa on ollut viranomainen mittaamassa kuumetta, niin sitten jo pelkästään viranomaisia pitäisi kuollut olla tautiin tuhansittain (kuten toki varmasti onkin). Tuollainen kuumeen mittaaminen ei pysäyty tautia, jonka itämisaika on useita päiviä, vaikka lämpö kuinka mitattaisiin paikasta jonne päivä ei paista (edes sunny day scenaariossa).
No en nyt usko toki noihin lukuihin, mutta jotain siellä on tehty oikein, koska tautitapausten ilmaantuvuus saatiin laskettua matalaksi jo ensi metreillä. Ei Lancetissakaan julkaistaisi hyvistä tuloksista, jos niihin lääkärikunta ei uskoisi. Muissa väkirikkaissa maissahan kuolemat lasketaan sadoissa tuhansissa. Merkittävää kuitenkin on koko maailman taloudelle, jos siellä tuotanto pyörii. Kiinan talous kasvoi viime vuonna 2,3%, yksityinen kulutuskysyntä heikompaa, kuten tiedetään…
Koronaviruksesta voi keskustella tarkemmin sille omistetussa ketjussa Wuhan Coronavirus (Osa 2) - #1124 by OldFeki
Muutamia poimintoja aamun videolta.
Bidenin kuuden biljoonan budjetti kuulostaa suurelta, mutta korona-aikana massiivisten tukitoimien takia liittovalton vuosimenot kävivät jopa yli 9 biljoonassa. Ennen koronakriisiä ne olivat 5 biljoonaa dollaria vuodessa, joten “normaaliin” nähden kasvua tulisi +20 %. NYT:in saamien tietojen mukaan velan suhde BKT:hen kasvaisi hallinnon arvion mukaan silti vain 117 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä eli massivisten menojen arvioidaan luovan myös messevää talouskasvua.
Tänään iltapäivällä ollaan viisaampia, kun budjettiehdotus tulee virallisesti ulos. Huom. se todnäk. revitään riekaleiksi kongressissa ja näkee tynkänä kompromissina auringonvalon. 
Viime kuukausina pörssiä on nostanut… Ei tutut epäillyt eli teknojätit vaan pörssin tavalliset tallaajat. Kuvaajassa näkyy sinisellä SP500-indeksin tasapainotettu versio ja persikan värisenä FANG-indeksi joka on syönyt sisäänsä mm. Googlen, Applen, FB:n, Teslan, NVIDIAn ja Netfixin.
Pitkässä juoksussa pienemmät firmat tuottavat paremmin kuin suuret (ryhmänä), joten kehitys pörssissä on tervetulleen normaalia.
Horisontissa lymyävistä veronnostoista puheenollen, globaalisti yritysverot ovat laskeneet jo vuosikymmeniä eli jonkinlainen käänne tuskin olisi yllätys, vaikka se hieman yhtiöitä kirpaiseekin (riippuu toki osin, mihin verorahat menee).
Videolla myös juttua energiajättien mörninnästä ja maailman muutoksen missaamisesta sekä Helsingin pörssin tuloskaudesta josta on ollut jo juttua täällä ketjussa.
Taisit @Verneri_Pulkkinen huomaamattasi esittää videolla bull-argumentin öljyn puolesta Vernerin Vartissa. Kun isot öljy-yhtiöt pakotetaan siirtymään uusiutuviin niin ne divestoivat nykyisiä omaisuuseriä puoli-ilmaiseksi ja lyövät kulut minimiin. Tälläkin hetkellä moni pienempi toimija ostelee uusia lähteitä pilkkahintaan ja Capexit ovat olleet nyt useamman vuoden ennätysalhaisella tasolla. Vihreä siirtymä tulee kyllä varmasti jossain vaiheessa, mutta nyt eletään mielestäni öljy-yhtiöiden viimeistä kulta-aikaa, kun kylmää käteistä tekeviä osakkeita saa pilkkahintaan ja mahdollinen inflaatiokin pelaa öljyn hinnan nousun puolesta.
Itse ymmärsin asian niin, että esim. Exxoniin sijoittaneille tuo ilmastonmuutosriski on realisoitunut ja lasku tulee jatkumaan ellei todellista muutosta tapahdu, mikä tarkoittaisi koko hallituksen ja ylempien toimihenkilöiden vaihtumista. Tuskin tulee tapahtumaan.
Youtube pätkästä poimittuna instikoiden kassavarat näyttäisi olevan aika korkealla samalla, kun osakepaino on painunut kohtuulliselle tasolle. Rahaa on varmaan vapautettu niin osake kuin bondimarkkinalta, mutta hyvä kysymys muuttuuko trendi. Oma arvaus, että talouden aukeaminen + selvyys elvytys/verosuunnitelmiin USA:ssa voisi aikaansaada rajun liikkeen takaisin osakkeisiin. Money market accounttien tuotot taitaa jenkeissäkin olla jotain 0,3% per vuosi, eli kovin pitkään niissä ei raha välttämättä seiso - toisaalta lyhyt lainarahakin on halpaa.
Taitaa tulla kuitenkin indeksitasolla 7-15 prossan korjaus lähikuukausien aikana. Inflaatio on tosiasia ja kädenvääntö “transitory” ja “permanent” koulukuntien välillä jatkuu läpi kesän.
Jos miettii vaikka oheista indeksiä, niin siellähän on otettu aika ajoin tuollaisia korjauslukemia. Mutta jos vaikka 12500 lähtötasosta otettaisiin sellaiset -15% niin sitten puhdistettaisiin jo ilmaa paremmin. Alle 10000 pisteen oltiin kesäkuussa 2020 viimeksi, ellen väärin muistele.
…
mutta saivat aika pian irti. Onneksi.
Tuo Vuoden alku -15% taso tarkoittaisi esim. FB:lle 18PE fwd tasoa ja PEG alle 0,8. Toivoisin todella, että tuollainen tilanne tulisi Pidän kyllä mahdollisena, mutta olisin varmaan jo velalla ostamassa siinä vaiheessa FAAMG:ja.
Mielestäni tämä on kummallinen ajatus, kun tästä vuodesta on tulossa yksi parhaista vuosista liuskeöljyn historiassa. Liuskeöljyn tuotantokin on laskusuunnassa, kun sijoittajat haluavat kasvun sijaan tuottoa.
Samaan aikaan öljyn kysyntäajurit ovat vahvoja ja vahvistumaan päin:
Minusta vaikuttaa jopa että ali-investointien ja ESG-hömpötyksen ansiosta olemme menossa kohti öljyalan viimeistä kulta-aikaa, kun kysyntä ylittää lähivuosina tarjonnan selvästi, vaikka OPEC lisääkin tuotantoa pikkuhiljaa. Sijoittajat selvästi aliarvioivat kuinka kauan liikenteeen sähköistäminen kestää ja miten paljon öljyä Kiinassa ja Intiassa tullaan lähivuosina tarvitsemaan.
Tästä @Verneri_Pulkkinen videosta tuli oikeastaan mieleen enemmänkin se että yleinen sentimentti on niin vahvasti energiasektoria vastaan vuosikausien mörnimisen jälkeen, että sieltä löytyy seuraavien vuosien parhaat sijoituskohteet. Kun korot nousevat ja inflaatio jyllää, niin haluatko omistaa tappiollista EV/S 20 teknoa, vai 30% vuosittaista vapaata kassavirtaa tuottavaa raaka-ainefirmaa? 
Oli tarkoitus kirjoittaa kattava vastaus katsastaen miten öljyn tuotanto ja kulutus ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutten löytänyt hyvää datalähdettä josta tehdä minkäänlaista järkevää analyysiä. Jos löydät, niin pistä viestiä. Oma fiilis on, että energianlähteenä öljyn käyttö tulee vähenemään, koska suurin osa öljystä käytetään edelleen löpönä. Muovin valmistuksessa myös oman näkemykseni mukaan trendi on kohti tuotteita, joiden muovi voidaan joko kierrättää tai ne tuotetaan muun luonnollisesti hajoavan öljyn pohjalta. Tätä kohti on myös poliittinen kehitys. Toki OPEC-kartellina laskee öljyn tuotantoa ja pitää hinnat ylhäällä, mutta jossei löydy tuotteita mihin sitä öljyä käytettäisiin, niin ei sitä fyrkkaa kovin paljoa tehdä.
Lienee paikallaan selventää että halusin nostaa sektorin ahdingon esiin hyvänä esimerkkinä siitä, miten aikanaan ”voittamattomana” pidetty ala voi muuttua nopeastikin seuraavaksi inhokiksi ja arvo-ansaksi.
Voi noissa olla kontraajllekin pelipaikkoja: tunnetusti energiajätit ampuvat kattoon kuin shampanjapullon korkki jos öljyn tai kaasun hinta nousee. Toisaalta melkoisia investointeja noilla on edessä jos aikovat mukautua muuttuneeseen ympäristöön. Sen lisäksi velkaa niillä piisaa reilusti. Öljyjätit näytti varoitusmerkkejä jo vuosia sitten, kun hupenevat kassavirrat eivät enää riittäneet investointeihin ja osinkoihin joten osa näistä piti kattaa velalla…
Täällä joku myös pohti aiemmin, voisiko näiden isojen divestoimissa ässeteissä olla näitä osteleville firmoille tilaisuuksia. Ehkäpä, ken tietää.
Ei ihan tämän ketjun ydinaihe, sillä indekseissä energia-alan paino on pudonnut hyvin alhaiseksi, mutta olisiko näissä tilaisuus uudelle renessanssille, jos raaka-aineiden hinnat jatkavat nousuaan, on ihan mielenkiintoinen pohdinnan aihe.
Tätähän muuten kutsutaan sijoitustarinaksi 
On totta että erinäiset sijoitustarinat dominoivat pörssin suuntaa lyhyellä aikajänteellä, mutta pidemmän päälle ne eivät kanna, jos tarina ei pohjaudu todellisuuteen. Teknojen aikakaudella tarinasijoittamisesta on toki palkittu suhteettoman paljon, mutta loppupeleissä funda määrittää pörssin kohtalon. Esimerkiksi kaikki vihaavat hiiltä, mutta silti hiilen hinta on kovassa noususyklissä, koska siitä on juuri nyt pulaa. Toisaalta Euroopan pankkisektori on aivan yhtä vihattu, mutta pankkiosakkeiden kursseissa ei liene tapahtumassa minkäänlaista muutosta, koska sektori on myös fundapohjaisesti surkea.
Jos katsot mitä öljymarkkinoilla tapahtuu, niin jo nykyisillä historiallisesti alhaisilla öljyn hinnoilla perinteinen öljyntuotanto vuolee kultaa ja kärsijöinä on lähinnä tuo viime aikoina boomannut öljysektori Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Venezuelassa. Erityisesti Yhdysvaltain massiivinen liuskeöljysektori on rakennettu lähinnä velkarahalla ja verohelpotuksilla, jotka ovat nyt katoamassa. Öljyn kysyntä sen sijaan alkaa vähentyä vasta joskus 2025+, kun sähköautojen kasvu länsimaissa ylittää kehittyvien markkinoiden öljykysynnän kasvun, joten öljyn hinta on nyt puhtaasti OPECin käsissä. Tämä ympäristössä jossa kaikki länsimaiset pankit rajoittavat öljyalan investointeja ja capexit ovat muutenkin jo pari vuotta olleet ennätysalhaisella tasolla.
Teknojen aikakausi on kestänyt jo vuosikymmenen ja jokainen Zoomeri on teknosijoittaja. Kuten @Verneri_Pulkkinen sanoi, voittamaton ala voi muuttua nopeastikin seuraavaksi inhokiksi. Kysynpähän vaan että osaavatko teknokasvusijoittajat mukautua muuttuneeseen ympäristöön, kun Kahootit pitäisi vaihtaa konepajoiksi ja salkku rotatoida kaukaisesta kasvusta enemmän kohti lähitulevaisuuden kassavirtoja
Ei siitä nyt loppupeleissä niin kauaa aikaa ole kun Teknot olivat pörssin sijoituskelvottomimpia osakkeita ja öljy oli kuningas. Silloin oli erittäin huono hetki sijoittaa ikuiseen öljysektoriin ja kaikki rahat olisi kannattanut laittaa tähän vihattuun mutta kasvavaan teknosektoriin. Käyköhän nyt päinvastoin? 
Ongelma on, ettei pankit ole rajoittaneet näitä investointeja tarpeeksi. 2019 Maailman Pankki lopetti tukemisen (2017 julkaistujen uutisten mukaan, en tiedä tapahtuiko näin), 2021 lopussa Euroopan Invesointi Pankki tulee lopettamaan tukemisen, ja ilmeisesti Amerikassa vain Arktisten alueiden öljyvarantojen tutkimiseen tarkoitetut investoinnit ovat loppuneet/loppumassa JP Morganin ja BofA:n osalta (jälkimmäinen maksumuurin takana. Öljyalaa ei siis omasta mielestäni ole rangaistu tarpeeksi ja riskiä on edelleen. Jollei sitten tahdo tukea Venäjän valtiota ja ottaa geopoliittista riskiä tukemalla venäläistä tuotantoa.
Kyllä tuo pankkien vaikutus on merkittävä, erityisesti kun ottaa huomioon “epäviralliset rajoitukset” öljy-yhtiöille lainaamisessa, jotka perustuvat pankin omiin näkymiin öljyalan tulevaisuudesta. Katso vaikka tätä listaa:
https://ieefa.org/finance-exiting-oil-and-gas/#1596145653395-89446f18-be8d5452-4622
AIka monessa öljyalan podcastissa toimitusjohtajat valittelevat miten vaikeaa nykyään on saada rahoitusta, mikä tukee selvästi vahvan kassavirran ja alhaisen opexin omaavia perinteisiä toimijoita ja rankaisee moderneja velkavipuöljyhiekkabumtsibum-yhtiöitä
Öljyn hinnan nousulla taas on vaikutusta koko länsimaiseen talousjärjestelmään ja tätä kautta myös pörssien suuntaan. Jää nähtäväksi saammeko isoja tulospettymyksiä loppuvuodesta, kun raaka-aineiden kohonneet hinnat puskevat läpi kasvaneina kustannuksina.
