Kiinan osalta on pakko kommentoida, että Kiina otti Koronan haltuun heti pandemian alkaessa. Siellähän on joka kadunkulmassa viranomaiset mittaamassa lämpöä jne… uskomattoman tehokasta suhteessa väestömäärään.
27.5.21 klo 12
91,038
4,636
86,075
Kiinassa on ollut viisi kertaa ärhäkämpi virus kuin Suomessa tai sitten Suomessa viisi kertaa parempi terveydenhuolto, kun vertaa Kiinan ja Suomen suhdelukua tartunnat/kuolleet.
Kiinan omien lukujen uskominen nyt on varmasti suurin virhe mitä minkään analyysin yhteydessä voi ihminen tehdä.
En tiedä kuuluisiko tyhmänä kysymyksenä kahvihuone-keskustelun puolelle, mutta nyt kun on pitkään puhuttu, että arvosijoittaminen on tulossa/tullut takaisin, niin miten selvää tuo määritys on, että mikä on arvoa ja mikä kasvua? Onko esim. mahdollisimman matalan PEG luvun osakkeisiin sijoittaminen kumpaan luokiteltavaa, ja tulkitaanko arvosijoittamiseksi vain historiallisten lukujen pohjalta edulliset osakkeet?
Jotenkin koen itse koko arvo / kasvu jaon keinotekoiseksi ja epäolennaiseksi pörssin suuntaa, ja osakepoimintoja pohtiessa. Esim. nyt kun jotkut puhuu, että arvo-osakkeet on nousseet, niin päällimmäisenä syynä näen itse yksinkertaisesti vain sen, että sellaisiksi luokiteltujen alojen tulosennusteet on sattuneet kääntymään ylöspäin.
Samoin kyseenalaistaisin, että arvosijoittaminen olisi missään vaiheessa kuollut, kuten on yleisesti puhuttu. Arvo vain siirtyi toisaalle ja enemmän tulevaisuuteen päin ihan havaittavissa olevalle etäisyydelle. Esim. FAAMG yhtiöt on tehneet pitkään tulosta ja PEG luvut ovat jatkuvasti kertoneet lähitulevaisuuden arvosta, mutta monessa yhteydessä ne on luokiteltu kasvuosakkeiksi. Itse luokittelisin kasvuosakkeiksi lähinnä sellaiset yhtiöt, jotka eivät vielä tee tulosta, ja joissa päähuomio keskittyy liikevaihdon kasvuun ja arvoyhtiöissä taas näen niissäkin pörssikurssin perustuvan tulevaisuuden odotuksiin.
Lääketieteen yhdessä arvostetuimmassa julkaisussa Lancetissa ei julkaisisi esim oheista, jos luvut olisivat ihan puppua. Kaunistelua voi tietty olla.
Biden ei kyllä julkisen talouden lompakolla kursaile.
Sisäinen optimistini näkee tässä 40-luvun kaltaisen superelvytyksen (noh, silloin se meni hieman eri asioihin) jolla kammetaan talous irti vuosikymmenen mörninnästä pahan kriisin jälkeen (vrt. 30-luvun lama ja mörninnän kausi 1929–1941 vs. 2008–> ja päälle 2020 kriisi) juurineen päivineen.
Tai sitten inflaatio pääsee purkista ja jossain vaiheessa velalla onkin väliä… 
[quote=“Verneri_Pulkkinen, post:1389, topic:12591”]
Sisäinen optimistini näkee tässä 40-luvun kaltaisen superelvytyksen (noh, silloin se meni hieman eri asioihin) jolla kammetaan talous irti vuosikymmenen mörninnästä pahan kriisin jälkeen (vrt. 30-luvun lama ja mörninnän kausi 1929–1941 vs. 2008–> ja päälle 2020 kriisi) juurineen päivineen.
Tai sitten inflaatio pääsee purkista ja jossain vaiheessa velalla onkin väliä…
Joko nyljetään velkaiset yksityishenkilöt/firmat, tai sitten kaikki kryptot menettää arvonsa. Siinä kai ne vaihtoehdot??
Ehkäpä juuri tuota yksiulotteista ajattelua tuossa kyseenalaistinkin. Osakkeiden pörssiarvo perustuu teoriassa tulevaisuuden kassavirtoihin, joten jos kasvukomponentilla/tulevaisuudella ei ole merkitystä asettaa se ns “arvo-osakkeet” suoraan huonoon asemaan.
Ja, kun yleisesti puhuttu kaksijako kerran on arvo/kasvu, niin mitäs se sitten on, jos perustaa sijoituksensa arvoon + kasvuun. Eli katsoo ensin yrityksen taseen (Velkaisuus jne.) ja sitten tulosodotukset lähiajoille suhteessa osakkeen hintaan (PEG luku). Mielestäni tuollainen strategia on toiminut viime aikoinakin oikein hyvin ja uskon, että tulee toimimaan jatkossakin, mutta onko se sitten arvo, vai kasvusijoittamista? Kaippa tuo luokitellaan historiassa kasvun puolelle, mutta onko se edelleen sitä, kun nyt “entisiä” arvo-osakkeita hyppääkin mukaan, kun niiden tulevaisuudenodotukset paranee (esim. öljy-yhtiöt nyt)?
Teoriani siis on, että mitään arvo/kasvu ajuria pörssin suunnan suhteen ei ole todellisuudessa ollutkaan, vaan koko jako on keinotekoinen. Hyvinkin voi olla, että olen väärässä, mutta halusin pohtia asiaa, kun tätä kaksijakoa kuulee ja näkee nyt niin monessa paikkaa.
Tämä ei ilmeisesti ollut ironiaa?
On tietenkin totta, että worldometersin tilasto näyttää juuri tuota lukua. Ja sekin on varmasti totta, että ovat tehokkaita olleet, mutta ei nyt niin tehokkaita kuitenkaan.
Se sama tilasto näyttää että 17.4.2020 kuoli 1290 ihmistä ja sen jälkeen 13 kuukauteen ei tautiin ole kuollut ensimmäistäkään tapausta eikä sairastuneitakaan ole käytännössä ollut. Eihän tuota vakavalla naamalla usko kukaan. Kommunistisen puolueen vaalituloskin kalpenee tuon rinnalla ja jos joku lancelot sen uskoo, niin minulla olisi hyvä silta brooklynissä myynnissä. Jos olisi joku keino saada asia varmistettua, niin olisin valmis lyömään vetoja tuhansia euroja että tosiasiassa kuolleita on ollut vähintään useita kymmeniä tuhansia, todennäköisesti jopa kuusinumeroinen määrä. Jos joka kadunkulmassa on ollut viranomainen mittaamassa kuumetta, niin sitten jo pelkästään viranomaisia pitäisi kuollut olla tautiin tuhansittain (kuten toki varmasti onkin). Tuollainen kuumeen mittaaminen ei pysäyty tautia, jonka itämisaika on useita päiviä, vaikka lämpö kuinka mitattaisiin paikasta jonne päivä ei paista (edes sunny day scenaariossa).
No en nyt usko toki noihin lukuihin, mutta jotain siellä on tehty oikein, koska tautitapausten ilmaantuvuus saatiin laskettua matalaksi jo ensi metreillä. Ei Lancetissakaan julkaistaisi hyvistä tuloksista, jos niihin lääkärikunta ei uskoisi. Muissa väkirikkaissa maissahan kuolemat lasketaan sadoissa tuhansissa. Merkittävää kuitenkin on koko maailman taloudelle, jos siellä tuotanto pyörii. Kiinan talous kasvoi viime vuonna 2,3%, yksityinen kulutuskysyntä heikompaa, kuten tiedetään…
Koronaviruksesta voi keskustella tarkemmin sille omistetussa ketjussa Wuhan Coronavirus (Osa 2) - #1124 by OldFeki
Muutamia poimintoja aamun videolta.
Bidenin kuuden biljoonan budjetti kuulostaa suurelta, mutta korona-aikana massiivisten tukitoimien takia liittovalton vuosimenot kävivät jopa yli 9 biljoonassa. Ennen koronakriisiä ne olivat 5 biljoonaa dollaria vuodessa, joten “normaaliin” nähden kasvua tulisi +20 %. NYT:in saamien tietojen mukaan velan suhde BKT:hen kasvaisi hallinnon arvion mukaan silti vain 117 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä eli massivisten menojen arvioidaan luovan myös messevää talouskasvua.
Tänään iltapäivällä ollaan viisaampia, kun budjettiehdotus tulee virallisesti ulos. Huom. se todnäk. revitään riekaleiksi kongressissa ja näkee tynkänä kompromissina auringonvalon. 
Viime kuukausina pörssiä on nostanut… Ei tutut epäillyt eli teknojätit vaan pörssin tavalliset tallaajat. Kuvaajassa näkyy sinisellä SP500-indeksin tasapainotettu versio ja persikan värisenä FANG-indeksi joka on syönyt sisäänsä mm. Googlen, Applen, FB:n, Teslan, NVIDIAn ja Netfixin.
Pitkässä juoksussa pienemmät firmat tuottavat paremmin kuin suuret (ryhmänä), joten kehitys pörssissä on tervetulleen normaalia.
Horisontissa lymyävistä veronnostoista puheenollen, globaalisti yritysverot ovat laskeneet jo vuosikymmeniä eli jonkinlainen käänne tuskin olisi yllätys, vaikka se hieman yhtiöitä kirpaiseekin (riippuu toki osin, mihin verorahat menee).
Videolla myös juttua energiajättien mörninnästä ja maailman muutoksen missaamisesta sekä Helsingin pörssin tuloskaudesta josta on ollut jo juttua täällä ketjussa.
Taisit @Verneri_Pulkkinen huomaamattasi esittää videolla bull-argumentin öljyn puolesta Vernerin Vartissa. Kun isot öljy-yhtiöt pakotetaan siirtymään uusiutuviin niin ne divestoivat nykyisiä omaisuuseriä puoli-ilmaiseksi ja lyövät kulut minimiin. Tälläkin hetkellä moni pienempi toimija ostelee uusia lähteitä pilkkahintaan ja Capexit ovat olleet nyt useamman vuoden ennätysalhaisella tasolla. Vihreä siirtymä tulee kyllä varmasti jossain vaiheessa, mutta nyt eletään mielestäni öljy-yhtiöiden viimeistä kulta-aikaa, kun kylmää käteistä tekeviä osakkeita saa pilkkahintaan ja mahdollinen inflaatiokin pelaa öljyn hinnan nousun puolesta.
Itse ymmärsin asian niin, että esim. Exxoniin sijoittaneille tuo ilmastonmuutosriski on realisoitunut ja lasku tulee jatkumaan ellei todellista muutosta tapahdu, mikä tarkoittaisi koko hallituksen ja ylempien toimihenkilöiden vaihtumista. Tuskin tulee tapahtumaan.
Youtube pätkästä poimittuna instikoiden kassavarat näyttäisi olevan aika korkealla samalla, kun osakepaino on painunut kohtuulliselle tasolle. Rahaa on varmaan vapautettu niin osake kuin bondimarkkinalta, mutta hyvä kysymys muuttuuko trendi. Oma arvaus, että talouden aukeaminen + selvyys elvytys/verosuunnitelmiin USA:ssa voisi aikaansaada rajun liikkeen takaisin osakkeisiin. Money market accounttien tuotot taitaa jenkeissäkin olla jotain 0,3% per vuosi, eli kovin pitkään niissä ei raha välttämättä seiso - toisaalta lyhyt lainarahakin on halpaa.
Taitaa tulla kuitenkin indeksitasolla 7-15 prossan korjaus lähikuukausien aikana. Inflaatio on tosiasia ja kädenvääntö “transitory” ja “permanent” koulukuntien välillä jatkuu läpi kesän.
Jos miettii vaikka oheista indeksiä, niin siellähän on otettu aika ajoin tuollaisia korjauslukemia. Mutta jos vaikka 12500 lähtötasosta otettaisiin sellaiset -15% niin sitten puhdistettaisiin jo ilmaa paremmin. Alle 10000 pisteen oltiin kesäkuussa 2020 viimeksi, ellen väärin muistele.
…
mutta saivat aika pian irti. Onneksi.
Tuo Vuoden alku -15% taso tarkoittaisi esim. FB:lle 18PE fwd tasoa ja PEG alle 0,8. Toivoisin todella, että tuollainen tilanne tulisi Pidän kyllä mahdollisena, mutta olisin varmaan jo velalla ostamassa siinä vaiheessa FAAMG:ja.
Mielestäni tämä on kummallinen ajatus, kun tästä vuodesta on tulossa yksi parhaista vuosista liuskeöljyn historiassa. Liuskeöljyn tuotantokin on laskusuunnassa, kun sijoittajat haluavat kasvun sijaan tuottoa.
Samaan aikaan öljyn kysyntäajurit ovat vahvoja ja vahvistumaan päin:
Minusta vaikuttaa jopa että ali-investointien ja ESG-hömpötyksen ansiosta olemme menossa kohti öljyalan viimeistä kulta-aikaa, kun kysyntä ylittää lähivuosina tarjonnan selvästi, vaikka OPEC lisääkin tuotantoa pikkuhiljaa. Sijoittajat selvästi aliarvioivat kuinka kauan liikenteeen sähköistäminen kestää ja miten paljon öljyä Kiinassa ja Intiassa tullaan lähivuosina tarvitsemaan.
Tästä @Verneri_Pulkkinen videosta tuli oikeastaan mieleen enemmänkin se että yleinen sentimentti on niin vahvasti energiasektoria vastaan vuosikausien mörnimisen jälkeen, että sieltä löytyy seuraavien vuosien parhaat sijoituskohteet. Kun korot nousevat ja inflaatio jyllää, niin haluatko omistaa tappiollista EV/S 20 teknoa, vai 30% vuosittaista vapaata kassavirtaa tuottavaa raaka-ainefirmaa? 
