Tätä on ollut jo jonkun aikaa mielestäni ilmoilla. Käytännössä vahvistaa jo ennestään omaa käsitystäni siitä mitä yhtenä pointtina avasin omaan karhuiluuni liittyen kupari-innokkuuteen.
13 tykkäystä
Kiinan keskuspankki ilmoitti tänään, että yuanin kurssi saa vahvistua vapaasti suhteessa dollariin mikä on poikkeuksellista. USA:n massiivinen tunti suhteessa vientiin lisää oman osansa inflaatiota kasvattaviin tekijöihin. Veikkaan että FED joutuu reagoimaan jo tämän kesän aikana.
5 tykkäystä
Hyvä katsaus Juhalta (@Juha_Kinnunen), kuten aina. Pari kyssäriä alla.
Tuloskasvunäkymät todella kovat:
- Ovatko 2021 tulostasot jo ylittäneet 2019 luvut?
- Koska viimeksi Helsingissä näin voimakas tuloskasvutahti?
- Koska viimeksi olette nostaneet ennusteitanne näin voimakasta tahtia ja ovatko ennusteet silloin toteutuneet / olleet linjassa toteutuneiden kanssa?
P/B
“Myös perinteinen P/B-luku on historiallisen korkealla noin 2,5x -tasolla. 2000-luvun mediaanitaso on noin 1,8x eli tällä mittarilla arvostustaso on venytetty merkittävästi. Vaikka P/B-luvun käyttökelpoisuus on hyvin kyseenalainen monissa yhtiöissä, isossa kuvassa se toimii edelleen riskimittarina. Pörssiyhtiöiden hiljalleen muuntautuessa kohti aineetonta omaisuutta ja osaamista, P/B-luvun olisi perusteltua nousta ajan myötä.”
Olisiko järkevää eritellä yritykset, joille P/B on relevantti arvostusmittari? Silloin P/Bn muutosten seurannasta saisi enemmän irti? Tuntuu, että suurin osa listautuvista yrityksistä on luonteeltaan sellainen, jolle P/B ei ole relevantein mittari (aineetonta omaisuus ja osaaminen). Täten on todennäköistä, että se mediaaniyritys ei enää ole sopiva P/B katsantaan.
Alla havainnollistus:
15 tykkäystä
Onko missään tehty analyysiä siitä, miten korona-ajan sijoitusbuumi ja maailman avautuminen vaikuttaa lähiaikoina pörssien kehitykseen. Esim. Omassa seurannassa on monia yhtiöitä, joilta on tullut hyvä osari, hyviä uutisia ja esim tavoitehintoja on rukattu ylöspäin, mutta hetken pompun jälkeen kurssi hiipuu vähäiseen vaihtoon. Yksityistileillä kerrotaan olevan ennätysmäärä rahaa, osa säästöistä on myös sijoituksissa. Kun ennustetut koronan vapautumisen kulutusjuhlat alkavat, se parantaa tilanteesta hyötyvien yhtiöiden asemaa, mutta puretaanko samalla sijoituksista rahaa ulos niin, että se näkyy vaikkapa kesällä kunnon ostomonttuna?
8 tykkäystä
Jaah koko tämä ketju on käytännössä tuon pohtimista. Kannattanee lähteä pläräämään ketjua kronologisesti taakse päin. 
Koronasta ”vapautuminen” on varmaan (koskaan ei voi varmaksi tietää) jo hinnoissa ollut pitkän aikaa, nyt katsotaan mihin asti elvytys lentää ja sijoittajat ovat vaihdelleet pelimerkkejään sen mukaisesti.
Monia loistofirmoja hinnoitellaan korkeilla kertoimilla, minkä takia on normaalia että niiden kurssit eivät aina nouse vaikka tulokset kasvaisi.
Uskon itse puolivakavasti kieli poskella ns. terassi kaljat -skenaarioon jossa varsinkin yksityissijoittajien temmellyskentät eli pienyhtiöiden kurssit voi vähän kärsiä, kun ylimääräistä rahaa ei enää jääkään sukan varteen sijoittamiseen terassien/talouden avautuessa. Isoja heiluttaa ihan eri pelurit.
19 tykkäystä
Varmasti juurikin näin, tällainen harrastelijasijoittaja ei vain ehdi ihan koko aikaa lukemaan näitä kaikkia nyansseja, niin ennemmin kysäisee yksinkertaistettuna isoa kuvaa. Jäin miettimään sitä, kummalla tulee olemaan suurempi paino, talouden piristymisellä vai pääomien siirtymisellä kulutukseen. Raaka-aineet ja korot ovat oma lukunsa, mutta niidenkin takana on kulutuksen ja kysynnän lisääntyminen. No mutta jatketaan lukemista
3 tykkäystä
Eiköhän tämä ole aika vahva kontraindikaattori kun tästä on niin vahva konsensus 
5 tykkäystä
No mutta S&P 500 -ttm-tuloksethan ovat jo lähellä ath ja ttm-voittomarginaalit kymmeniä prosentteja kovemmat kuin mitä vielä 15 vuotta sitten olisi pidetty tosi hyvinä.
3 tykkäystä
Joo on kyllä tosi mielenkiintoinen. Ja koska OMXH on toimialapainoiltaan niin tosi syklinen, dramaattiset vaikutukset sillä jos raaka-ainespekulateilla ahneus vaihtuu pelkoon.
4 tykkäystä
6 tykkäystä
Moi @Porssi-Petteri, ohessa hätäiset vastaukset kysymyksiisi!
Yleisenä huomiona kaikki ao. datapisteisiin totean sen, että aikasarjoja heikentää meidän seurannan kasvu koko ajanjaksolla. Dataan on aina otettu kaikki seurannassa olevat yhtiöt, joten luvut eivät ole varsinaisesti vertailukelpoisia. Ja tietenkin pörssissäkin yhtiömäärät (ja laadut) vaihtelevat ajan myötä.
Keskimäärin ovat kyllä ylittämässä. Q1’21-tulokset olivat jo pääosin parempi kuin Q1’19 ja loppuvuodelle odotukset ovat myös kovia. Tietysti yhtiökohtaiset erot ovat suuria eikä minulla tässä ole heittää tilastoja, mutta mediaanit ovat kyllä korkeammalla.
En osaa sanoa, ei ole ollut Inderesin aikana näin voimakasta tuloskasvuvauhtia. Nämä Q1 ja Q2 lukemat tulevat tietysti olemaan täysin poikkeuksellisia, mutta siis vuositasollakin tuo odotettu +18 % (operatiivinen tulos) olisi korkein “Inderesin mittaamassa historiassa”. Joillakin neljänneksillä päästy kyllä yli 15 %:n, mutta vuositasolla sitä korkeampaa ei olla kyllä saatu.
Tästä minulla ei valitettavasti suoranaista aikasarjaa ole. Väittäisin kuitenkin, että ennusteet kokonaisuudessaan heijastelee yleensä aika hyvin talouden vetoa ja niiden virhemarginaali on yleensä ollut siedettävä. Pahasti ennusteiden nostot voi mennä pieleen silloin, kun talouskasvu jääkin väliaikaiseksi ja hidastuukin nopeasti. Muistaakseni esimerkiksi vuonna 2018 alkuvuosi oli vahva ja ennusteita nostettiin, mutta suunta kääntyi jo loppuvuotta kohti. Ei ole mitenkään poissuljettu tuokaan skenaario. Makron ennustaminen on hankalaa, ja kyllä se vaan yhtiöihin heijastuu, halusi tai ei. Nyt elämme vielä makromaailmassa hyvin poikkeuksellista jaksoa, joten en yllättyisi, vaikka tulisi suuriakin poikkeamia.
Tuo on hyvä pointti ja kuvastaa mediaaniin liittyvää hankaluutta. Allekirjoitan kyllä kritiikkisi. Mutta jos ajatellaan, että Helsingin pörssi kuvastaisi Oy Suomi Ab:n tuloskehitystä, niin ei sen suorituskyky ole oleellisesti muuttunut kuitenkaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Siis keskimääräinen pääoman tuotto-% ei ole oleellisesti parantunut, vaan heilunut noissa sykleissä mukana. Jos se paranisi järjestelmällisesti niin hyväksyttävä P/B-lukukin tietysti nousisi. Yhtiötasolla tuo sopii pääomaintensiivisiin yhtiöihin, joilla ei ole selkeää kilpailuetua (eli rajallinen pääoman tuotto korkeampien tasojen tuodessa kilpailevia investointeja). Ehkä hyvä kuitenkin ymmärtää, että lopulta puhutaan P/E-luvusta, joka esitetään vaan eri tavalla muotoiltuna.
Mielestäni on usein helpompi miettiä pitkän aikavälin trendejä, kun mennään kestävän pääoman tuoton (ROE-%) kautta, koska silloin ei hämäänny väliaikaisista huipuista tai pudotuksista. Tulostasossa vastaavaa ankkuria ei oikein ole, vaikka toki voi piirtää pitkän aikavälin käyriä vaikkapa osakekohtaisesta tuloksesta. Sama tässä P/B-luvussa, ja lisäksi sillä voi saada myös kiinni ennusteiden korkeaa tasoa.
Eli tässä haetaan vähän erilaista kulmaa arvostuskuvaan. Minä olen monestikin sivunnut aihetta, mutta jälleen oli vaikeuksia löytää vanhoja horinoita. Mutta löysin tämmöisen yhden vanhan tekstin, missä kerrotaan myös suhtautumisestani P/B-lukuun:
Toivottavasti tämä avasi ajatuksiani.
27 tykkäystä
Onko tässä muualla maailmassa käymässä samoin kuin kiinassa että kuluttajakysyntä kiihtyy aluksi kun covid alkaa helpottamaan, sitten lopulta niinkuin nyt @Marianne_Palmu kertoo kuluttajakysyntä hiipuu?
Onko kyse ettei palata vanhaan kuluttajakäyttäytymisessä vai onko se vain varovaisuutta?
4 tykkäystä
Tämä on hyvä kysymys. Ainakin toistaiseksi kuluttajakysynnän heikko kehitys voidaan laittaa epävarmuuden piikkiin, kuten makrokommentista poimitusta kuvastakin voi päätellä (ks. alla). Kuluttajakysyntää heijastelevat vähittäismyyntiluvut näyttävät pandemian tuoman loven sektorille. Vertailin äsken 2021 huhtikuun myyntilukuja kahden vuoden takaiseen, ja siihen nähden kasvua oli 8,4 % nykyhinnoin. Tämä on tyypillisesti normaali kasvuvauhti vuodentakaisesta ja nyt siihen kului kaksi vuotta, eli koronapandemia rokotti myyntiä reilusti. Pysyvämpiäkin muutoksia kuluttajakäyttäytymisessä (suhtautuminen matkustamiseen ja vapaa-ajan käyttö) voidaan nähdä, mutta ne ilmenevät pidemmällä aikajänteellä.
11 tykkäystä
Inflaatiosta puhuttaessa voidaan puhua odotettavasta (expected) ja odottamattomasta (unexpected) inflaatiosta.
Kiinnostaisi tietää experttien mielipiteet/ajatukset, että mitä voitaisiin nykyisessä ympäristössä pitää odottamattomana inflaationa ja mikä sen voisi aiheuttaa?
Onko kaikki jo “priced in”, kun kaikki tietävät rahan printtaamisen määrän ja hysteerisimmät puhuvat +20% inflaatiosta?
Toimiiko tämä kaava samalla tapaa kuin pörssiromahdukset, että kun kaikki sitä odottavat ja puhuvat niin sitä todennäköisesti ei tule?
EDIT:
Tuon viimeisen kysymyksen voi varmaan sivuuttaa. Vernerin Vartissa tuota taidettiinkin jo käsitellä, että mitä enemmän inflaatiosta puhutaan, niin sitä enemmän se sitä ruokkii kun esim. valmistajat siihen varautuvat ja siirtävät odotuksensa hintoihin… Jos muistan oikein.
4 tykkäystä
Ajoituksesta tuli tosiaan mieleen, että minun varmaan kannattaa vetäytyä markkinoilta koska koko sijoittamiseni alkoi oheisen kuvan punakynän esittämässä kohdassa. Osakkeet ja rahastot käteiseksi, käteiset pankkitilille inflaation syötäväksi ja kädet ristiin, että vuonna 2022 kurssit olisivat halvemmat. 
4 tykkäystä
Tämä nyt oli oletettavasti huumorilla heitetty, mutta itseä ei naurata, kun joku vielä ymmärtää väärin 
Kannattaa siis lukea teksti, jos haluaa tietää mitä siellä oikeasti sanotaan mm. ajoittamisesta - nimenomaan tuollaista vitsailtua ääripäiden välillä heiluntaa kehotan jatkuvasti välttämään 
Edelleen sitäkin näkee paljon: ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun näkyy kommentteja “myin kaiken syystä X” -kommentteja, ja harvemmin ne on oikeaan osunut. Erityisesti kun markkinalle pitäisi osata myös palata oikeaan aikaan. Hötkyillen on varmasti hävitty enemmän rahaa kuin voitettu.
31 tykkäystä
Luen kyllä artikkelisi, luin jo osittain. En liittänyt koko viestiä koska postaukseni oli osittain kevytmielinen. Pitkän aikavälin sijoittajalle ajoituksella ei tosiaan ole isoa merkitystä.
Liittämästäni kuvasta voidaan silti kai olla aika yksimielisiä, että ei markkinoille tuloni varsinaisesti loistava ole ajoitukseltaan. 
Lisäksi kuviota pahentaa, että sijoitusaikaa minulla on jäljellä 20 vuotta vähemmän kuin foorumin nuorimmilla. Sen puolesta pitää olla markkinoilla pikaisesti mutta toisaalta olen pohtinut, että kannattaisiko nyt pitää käteispainoa jopa 50% hujakoilla odotellen tulevia ostoaikoja.
5 tykkäystä
Minä en tekisi Kiinan tilanteesta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ensinnäkään meistä harva tietää mikä maan covid-tilanne todellisuus on tälläkin hetkellä ja milloin covid-alkaa siellä helpottamaan. Maa ei ole julkaissut covid-tilastoja about vuoteen ja vaikka olisikin, niin niiden luotettavuus olisi erittäin kyseenalainen. Tiedämme vain, että kiinan rokotteen teho on heikko verrattuna länsimaisiin.
Suomessa ja suuressa osassa Euroopaa taas ei covid alkanut helpottamaan siinä mielessä, että talous olisi auennut juurikaan. Matkailu on vielä seis, liikunta ja kulttuuri samoin. Yhdysvalloista alamme ensimmäisiä indikaatioita saamaan, mutta hankaluus siinäkin on että eri osavaltioissa tilanne on kovin erilainen, jolloin kokonaiskuva on hämärämpi.
2 tykkäystä
Perjantaina sitten Bidenin esitys, että rahuskia keskiluokalle, infrastruktuuriin ja kotimaiselle teollisuudelle sekä vastapainoksi veroja tietylle porukalle lisää. Sinällään ei mitään mullistavaa uutta tässäkään uutisessa, mutta hurjaa on rahan käyttö.
“President Biden will propose a $6 trillion budget on Friday that would take the United States to its highest sustained levels of federal spending since World War II, while running deficits above $1.3 trillion throughout the next decade.”
“Mr. Biden’s plan to fund his agenda by raising taxes on corporations and high earners would begin to shrink budget deficits in the 2030s. Administration officials have said the jobs and families plans would be fully offset by tax increases over the course of 15 years, which the budget request backs up.”
6 tykkäystä
Tässä ne kauan odotetut inflaatioluvut ja vähän muutakin:
Sekä BKT-deflaattori että Fedin seuraama PCE-hintaindeksi nousivat odotettua nopeammin. Mut eipä se ihme ole, kun talouskasvu 6,4 %. Uusien työttömyyskorvaushakemusten tippuminen lähelle 400 000:n rajaa positiivista työmarkkinalle
16 tykkäystä