Osakesijoittaminen

Pörssien suunta (Osa 2)

Strategists at JPMorgan on Friday lifted their view of earnings per share but kept their S&P 500 SPX, +1.06% price target of 4,400. After a strong first quarter driven by robust demand and margin recovery, JPMorgan lifted its 2021 earnings per share view for S&P 500 companies to $200, its 2022 EPS view to $225, and introduced a 2023 EPS view of $245, all of which are above consensus estimates

The largest risk to its view is a sooner-than-expected Fed policy normalization and the corporate tax and infrastructure spending plan, which would be a headwind of about $9 to S&P 500 EPS if the current proposal passes.

9 tykkäystä

Tässä vertailuksi reilu viikon vanha konsensus:

Ennusteet nousee kyllä kovaa tahtia. JPMorganin forward ennuste menee jo juuri alle P/E 20.

Myös tuo 5vuoden earnings ennuste, LTEG on noussut.
Tässä 5-vuoden reaalinen tuotto-odotus ao. komponenttien ja lopullisen P/E luvun mukaan.

21.5.2021 4.5.2021 21.4.2021 12.4.2021
14 2,8 % 1,8 % 1,6 % 1,1 %
16 5,5 % 4,5 % 4,3 % 3,8 %
18 7,9 % 6,9 % 6,7 % 6,1 %
20 10,2 % 9,1 % 8,9 % 8,3 %
LTEG 18,1 % 17,8 % 17,5 % 17,1 %
Traling PE 26,23 27,32 27,33 27,59
Forward PE 21,09 22,25 22,27 22,60
Divident yield 1,45 % 1,55 % 1,55 % 1,55 %
Inflation Exp 2,59 % 2,60 % 2,52 % 2,51 %
SP500 4159 4192 4135 4129
Trailing EPS 158,6 153,4 151,3 149,7
Forward EPS 197,2 188,4 185,7 182,7

5v inflaatio-odotus ja 10v bondit aika lailla rauhoittuneet viimeisen 2kk aikana.
Samalla puhe näistä tuntuu vain lisääntyneen.


  • Kallista on mutta kuplassa ei olla
  • Tuotto-odotus nojaa valtaisan tuloskasvuodotuksen realisoitumiseen. (tai korkeiden arvostustasojen jatkumiseen)
  • Nykytaso on perusteltavissa, kunhan korot eivät nouse
  • Tästä arvostustasoansasta on nähtävissä ulospääsy tuloskasvun kautta → Iso korjaus ei ole selviö

Vielä loppuun P/E tasoja:


23 tykkäystä

Jotta voi tehdä valistuneita sijoitusratkaisuja, täytyisi ottaa kantaa siihen, miten OMXH kannattavuusodotukset ensi vuodelle suhteutuvat 2020-luvun normaalin vuoden kannattavuuteen.

Nettotulos 2022 konsensusennusteella; ttm-liikevaihto; nettomarginaali noilla laskettuna:

(Outokummulle ja SSAB:lle sekä EDIT Cargotecille, Metso Outotecille ja Wärtsilälle laitoin hyvän vuoden 2018 tai 2019 liikevaihdon, koska ttm-liikevaihto niin kovasti painuksissa.)

Basware 3 Me; 151 Me; 2,0 %
Caverion 61 Me; 2129 Me; 2,9 %
Outokumpu 213 Me; 6872 Me; 3,1 %
YIT 106 Me; 2968 Me; 3,6 %
Kamux 30 Me; 767 Me; 3,9 %
Kesko 425 Me; 10 668 Me; 4,0 %
SSAB 432 Me; 7305 Me; 5,9 %
Kemira 146 Me; 2391 Me; 6,1 %
Cargotec 223 Me; 3700 Me; 6,0 %
Wärtsilä 323 Me; 5200 Me; 6,2 %
Konecranes 216 Me; 3113 Me; 6,9 %
Nokia 1525 Me; 22 030 Me; 6,9 %
Huhtamäki 236 Me; 3259 Me; 7,2 %
Tokmanni 82 Me; 1073 Me; 7,6 %
F-Secure 18 Me; 223 Me; 8,1 %
Fiskars 95 Me; 1162 Me; 8,2 %
Uponor 96 Me; 1168 Me; 8,2 %
Valmet 309 Me; 3776 Me; 8,2 %
Terveystalo 83 Me; 1008 Me; 8,3 %
Ponsse 58 Me; 656 Me; 8,9 %
Telia 768 Me; 8595 Me; 8,9 %
Stora Enso 832 Me; 8623 Me; 9,7 %

mediaani

Vaisala 39 Me; 384 Me; 10,2 %
Raisio 24 Me; 229 Me; 10,5 %
TietoEVRY 297 Me; 2754 Me; 10,8 %
Rovio 30 Me; 273 Me; 11,0 %
Kone 1114 Me; 10 067 Me; 11,1 %
Sanoma 121 Me; 1085 Me; 11,2 %
UPM 951 Me; 8527 Me; 11,2 %
Metso Outotec 470 Me; 4000 Me; 11,8 %
Neste 1467 Me; 11 613 Me; 12,6 %
Olvi 55 Me; 416 Me; 13,2 %
Neles 75 Me; 569 Me; 13,2 %
Metsä Board 258 Me; 1911 Me; 13,5 %
Nokian Renkaat 242 Me; 1376 Me; 17,6 %
Elisa 359 Me; 1908 Me; 18,8 %
Orion 210 Me; 1067 Me; 19,7 %
Alma 48 Me; 232 Me; 20,7 %
Talenom 14 Me; 65 Me; 21,5 %
Harvia 31 Me; 128 Me; 24,2 %
Nordea 3344 Me; 11 410 Me; 29,3 %
Qt 28 Me; 84 Me; 33,3 %
Revenio 23 Me; 66 Me; 34,9 %
Citycon 117 Me; 295 Me; 39,7 %

9 tykkäystä

Maailman pörssien market cap suhteessa maailman bkt:seen on selvästi kaikkien aikojen korkein. Siinä on kaikki info mitä tarvitsee jotta voi todeta että on joko kaikkien aikojen huonoin tai lähes huonoin hetki tehdä sijoitus maailman indeksiin.

8 tykkäystä

Kannattaa muistaa tuon mittarin iso “suuntaa antavuus”, esim. aramcon pörssilistaus nosti pörssien market cappia 5%(?), mutta bkt:hen listautumisella ei suoria vaikutuksia juurikaan ole. Lisäksi pörssiin on “virrannut markkina-arvoa” kaikenmaailman snowflakejen yms. mukana varsin paljon.

Joten vaikka saattaakin olla kaikkien aikojen huonoin aika sijoittaa maailmanindeksiin, niin kyllä perusteluksi varmaan muutakin infoa olisi hyvä käyttää.

18 tykkäystä

Hyviä pointteja! Tokihan se vaihtelee kuinka suuri osa maailman bisneksestä on listattu ja kuinka suuri osa privaattia.

USA:n osakemarkkinat selvästi kaikkien aikojen kalleimmat suhteessa liikevaihtoihin, EAFE niukasti kaikkien aikojen kalleimmat suhteessa liikevaihtoihin. EDIT no 1989 EAFE oli kalliimpi kuin nyt.

3 tykkäystä

Mitä tulee mieleen sanasta stagflaatio? Todennäköisesti periodi 1974–81, jolloin talouskasvu jäi länsimaissa siitä mihin oli 50–60-luvulla totuttu, 10 % inflaatio oli peruskauraa ja 20 % meni paikka paikoin rikki öljykriisien yhteydessä.

Jos vauhtia ja vaarallisia tilanteita kaivataan, niitä voi olla tarjolla USA:ssa jo Q3:lla stagflation lite:n tiimoilta.

Nyt on aivan poikkeuksellisen vahva konsensus siitä mihin talous on menossa: buumia pukkaa. Harvassa ovat ne jotka hetkeksikään pysähtyvät miettimään josko viime viikkojen vaisu data kertoisikin suhdannekäänteestä joka alkaa kerätä momentumia. Edessä olisikin suhdanteen merkittävä viileneminen, ja Q3-bkt olisikin korkeintaan naftisti isompi kuin Q2.

Samaan aikaan inflaatiossa olisi sellaista momentumia joka kantaa komeasti ainakin Q3:n yli.

Koska sana stagflaatio kuulostaa liian alarmistiselta, leikitellään ajatuksella että Q3:lle pukkaa stagflation lite:ä, jossa:

  • suhdanne on selvästi vähemmän vahva kuin suurin piirtein kaikki reaalitalouden ja pääomamarkkinoiden toimijat nyt odottavat

ja

  • inflaatiolukemat ovat huomattavasti inhottavammat kuin mitä Fed ja ekonomistikonsensus nyt odottavat (eikä elokuussa 2021 voi kummoisesti enää mennä base effectien taakse piiloon koska inflaatiovauhti elokuussa 2020 ei ollut enää mikään pandemia-anomalia vaan 1,3 %)

ja

  • hyvin ilmeistä näkymää talouskasvun kiihtymiseen uudelleen ja inflaation rauhoittumiseen ei olisi siinä kohtaa kun talous- ja inflaatiodata alkavat kunnolla pelästyttää

Nämä kolme aspektia yhdessä loisivat sen tilanteen jonka nimeäisin stagflation liteksi.

Mitä vaikutuksia tuollaisella tilanteella olisi? -Jännäksi menisi!

Vaikka välitöntä taantuman uhkaa ei olisi ja inflaatiokin olisi kesyä 70-luvun isoveli-stagflaatioon verrattuna, jännitys tulisi siitä kautta että suurin piirtein kaikki ovat suurin piirtein ainutlaatuisen huonosti valmistautuneita tuollaiseen tilanteeseen.

  • kaikki varallisuusarvot ovat USA:ssa kaikkien aikojen ennätyksessä eli täydellisyyttä hinnoitellaan kaikkiin assetteihin
  • margin debt / gdp on osakemarkkinoilla ennätyksessä ja siihen oletettavasti massiivinen piilossa oleva vivutus päälle
  • hurjaan kysyntään valmistautuessaan firmat oletettavasti uskaltavat lisätä kiinteitä kuluja ja ottaa kaiken mahdollisen kapasiteetin käyttöön, ja niinpä kysynnän heikentyminen tulisi hankalaan saumaan
  • inflaatio tarkoittaa kustannuspaineita joita on vaikeampaa siirtää asiakkaille jos kysyntä pettää (mikä taas tietysti ennen pitkää hillitsee inflaatiota, mutta viiveellä)
  • sijoittajat rakastavat korkeita reaalisia oman pääoman tuottoja ja palkitsevat ne yleensä korkeilla p/e-luvuilla kun taas stagflaatio, tuollaisena kevytversionakin, todennäköisesti aiheuttaa sen että sen aiheuttamista odotettua heikommista tuloksista maksetaan nykyistä matalammalla p/e-kertoimella
  • USA:n pitkät korot olisivat väkisin korkeammalla kuin nyt, millä vaikutukset reaalitalouteen ja pääomamarkkinoihin kaikkialla maailmassa
  • stagflaatio lite olisi valtava arvovaltatappio Fedille ja Bidenin hallinnolle, suuri epävarmuus siitä millaisia reaktioita niiltä tulisi
  • paljastuu kaikessa karuudessaan lopullisesti se miten täysin Fed on itsensä nurkkaan maalannut?
25 tykkäystä

Tarkoittaako tämä, että tämä on FEDin vika? Eikö FEDillä ole välineitä “maalata” nurkkaan ovea ja, jos ollaan yläkerroksissa, myös portaita? (Oven maalaus lainattu Aku Ankasta).

6 tykkäystä

Yhdestä Barksin Akkari-klassikosta opimme että inflaatio on monetaarinen ilmiö :wink:

1995 tilanne oli vielä se että jokainen ymmärsi ja varautui siihen että jos yhtenä vuonna rahoitusolot ovat löysät ja lyhyet reaalikorot 3 % miinuksella, seuraavana vuonna rahoitusolot voivat olla kireät ja lyhyet reaalikorot 3 % plussalla – ja päin vastoin.

On seurausta Fedin omista valinnoista että tuo iso leka ei enää ole käytettävissä ja tilalla on vain säälittävä kikkailu.

U.S. talous olisi nyt selvästi suurempi jos viimeiset 25 vuotta Fed olisi ottanut joka käänteessä boolikulhon aina ajoissa pois.

3 tykkäystä

Naulankantaan! Kiinalla olisi muuten milloin tahansa mahdollisuus saada pörssissä mieletön ralli löysentämällä rahoitusoloja. Miksi se ei halua paisuttaa varallisuusarvoja vaikka olisi mahdollisuus? – Juuri mainitsemistasi syistä. Säilyttääkseen lekan käytössä, sekä siksi että kuplien puhaltelut eivät luo mitään todellista lisäarvoa yhteiskuntaan, päin vastoin köyhdyttää sitä pidemmällä aikavälillä.

2 tykkäystä

Kiinan pörsseissä nähdään tämän tästä ralleja ja nyt vuorostaan kiinteistömarkkina on problemaattisen ylikuumentunut. Kiina olisi melko ironinen esimerkki maasta, joka ei tahallaan haluaisi luoda kuplia koska maan koko nykyinen kasvumalli on yhtä viivästystaistelua väistämättömän edessä. :smiley: Loputtomasti talous ei voi kasvaa tekemällä vain investointeja, jossain vaiheessa myös kulutuksen pitää nousta kansankielisesti ilmaistuna.

Kiinan vähäisempää elvytystä selittää oman vajavaisen käsitykseni mukaan muutama seikka.

a) Muut maat ovat elvyttäneet rajusti, jolloin Kiinan vientiteollisuus on voinut elpyä muiden kustannuksella (erityisesti Yhdysvallat joka on maailman “spender of last resort”)

ja

b) ns. “impossible trinity” ongelman takia. Maalla voi olla vain kaksi näistä samaan aikaan käytännössä. Kiinalla ei ole pääoman vapaata liikkuvuutta ja yuan on sidottu dollariin. Samalla maa yrittää pitää itsenäistä rahapolitiikkaa, mutta käsittääkseni pitkässä on mahdottomuus yrittää kontrolloida näitä kaikkia. Useimmilla muilla mailla onkin vaikkapa itsenäinen rahapolitiikka ja vapaa pääoman liikkuvuus, mutta ei sidottua valuuttaa vaan sen arvo määräytyy vapaasti.

policy-trillema-600x465

20 tykkäystä

Tuo yllä mainitsemasi stagflaatio skenaario on mielenkiintoinen. Joskin 1980-luvulla stagfaatio kuritettiin pois korkeilla koroilla. Käsittääkseni osa ongelmaa 70-luvulla oli se, että mm. talletustilien korot oli naulattu viiden prosentin paikkeilla minkä takia Fedin korkojen kiristys ei auttanut inflaatioon. Sen lisäksi siis että öljyn hinta ampui katosta läpi pariin otteeseen.

Nyt noita rajoituksia ei ole, eikä ainakaan virallisissa muminoissa stagflaatiota murehdita.

Tuo seikka olisiko USA:n talous paljon suurempi jos Fedin politiikka olisi ollut toisenlaista onkin vaikeasti perusteltava väite, mutta aihe menee jo tästä ketjusta hieman sivuraiteelle. :smiley:

8 tykkäystä

Mielenkiintoista analyysiä. Kyllä minusta on aika perusteltua väittää, että USAssa investoinnit olisivat ohjautuneet huomattavasti tuottavammin, jos korkoja ei olisi jatkuvasti pyritty painamaan alaspäin.

3 tykkäystä

Fed asettaa ohjauskoron ja paljon muita säätöjä. Mutta Fed ei ole ainoa voima, joka ohjaa korkoja. Niihin vaikuttaa myös mm. talouskasvu, väestönkasvu, muiden maailman maiden toiminta valinnat jne. Tästähän argumentoi mm. viime vuonna paljon puhuttanut kirjanen inflaatiosta ja demografiasta.

Esimerkiksi korkoihin ja rahan saatavuuteen Yhdysvalloissa vaikuttaa se, miten vaikkapa japanilaiset, kiinalaiset ja etelä-korealaiset kuluttavat ja investoivat omissa maissaan. :slight_smile:

Investointien ohjautuminen riippuu paljon myös muista tekijöistä. Ainakaan rahasta ne ei ole kiinni, koska se ei ole niukkuushyödyke. Yleensä firmat investoivat reippaasti, jos kysyntänäkymät ovat hyvät. Kenties ne eivät ole olleet. Toisaalta teknologiaan yms. investoidaan todella paljon eikä se välttämättä näy samalla tavalla talousmittareissa ja sen vaikutuksia osataan arvioida vielä heikommin.

12 tykkäystä

Ollut pelottavan hyvä indikaattori viimeiset 40 vuotta

25 tykkäystä

Muutamia poimintoja aamun videolta viikon alun kunniaksi.

Raaka-aineiden inflatorisen hintanousun pysähdys on suvainnut jatkua. Kuten aiemmin mainittu, Kiinan talouden luottoimpulssin hiipuminen painaa sentimenttiä. Sen lisäksi Kiinassa viranomaiset suitsivat spekulaatiota raaka-aineilla, mikä entisestään rajaa hintanousua.

Blummalla oli hyvä artikkeli, missä huomautettiin miten keskuspankit ovat puheissaan muuttuneet yhä huolestuneemmaksi ympäri maailmaa nousseista omaisuusarvoista. Esimerkiksi Kiinassa ja Kanadassa kuumottaa ylikuumana käyvä asuntomarkkina, Euroopassa ja Yhdysvalloissa osakemarkkina jne. Sijoittajalle on lievä, tai ei välttämättä edes lievä, riski siinä että keskuspankit säikähtävät omien tukitoimiensa aiheuttamaa euforiaa markkinalla ja alkavat kiristämään letkua liian nopeasti.

Tänä vuonna korkoja on nostettu Islannissa ja muutamassa laitamarkkinan maassa, jossa inflaatio tai muut ongelmat riivaa ihan eri tavalla.

Listutumisbuumilta on vedetty kuin töpseliseinästä: käytännössä meno hyytyi täysin huhtikuussa. Tähän mennessä pörssiin on listautunut silti yli viime vuoden ennätyksen verran yhtiöitä! :smiley: Blumman lähteiden mukaan jotkut firmat ovat viivästyttäneet IPO-aikeitaan hyytyneen sentimentin takia. Huomautettakoon, että yli puolet listautuvista firmoista on ollut SPACeja…


Kuten usein todettu, kasvanut tarjonta osakkeista yhdistettynä heikentyvään sentimenttiin ja mahdollisesti kiristyvään elvytykseen tulevaisuudessa ei ole tulevan hintakehityksen mikään maukas cocktail.

Tästä puhuttiin Juhan kanssa juuri podissakin.

Johtuen listautumisista ja himmatuista omien osakkeiden osto-ohjelmista osakkeiden lukumäärä on paisunut SP500:ssa ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin.

Puoli vuotta sitten esittelin videolla Shillerin uuden mittarin, ECYn joka on CAPEsta reaalikorot huomioiva versio käännettynä tulostuottograafiksi. Kuten käppyrästä näkee, on nousevat korot sekä osakkeet nopeasti saaneet osakkeet näyttämään kalliimmalta, kuin viime vuonna. Toki, ne ovat samalla tasolla kuin esim. 90-luvun superrallin alussa…

Tähän liittyen @NoRiskNoFun kirjoitti ylle tästä käppyrästä:

Tuo on häijyn näköinen käppyrä, mutta voisin huomauttaa että nyt a) tulokset ovat edelleen montussa mistä käsittääkseni tuo yield lasketaan ja b) inflaatio saattaa olla turhan korkea tuossa käppyrässä, kun taloudet avautuvat.

Edelliset kerrat tulokset olivat tapissa ja inflaatio kiihtynyt koska raju, vuosia kestänyt talouskasvu.

29 tykkäystä

Tässä vielä Callumin käppyrä aiheesta, joka päätyy myös nollan tuntumaan.
Erona sun käppyrässä 10v keskinmääräinen historiallinen inflaatio ja Callumilla tulevan 10v inflaatio-ennuste?

10 tykkäystä

Joo, hänellä on tuossa mitä TIPSit ennakoi käsittääkseni. :o

ECYssä on siis inflaatiolla korjattu CAPEn tulokset ja sitten reaalikorko on laskettu miinustamalla tämän päivän reaalikorosta 10 vuoden inflaation keskiarvo.

Mahdollisimman epäselvää siis. :smiley:

9 tykkäystä

Edellisiin viesteihin liittyen

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3714737

Sivulla neljä mainitaan:
image

6 tykkäystä

Reutersin kyselyissä maltillisia odotuksia loppuvuodelle vs maanantai close.
Eurooppa (Stox600): +1,6%
S&P: +2,5%

Ehkä heijastaa välitilaa, jossa talous ja tulokset kasvavat, elvytys jatkuu ml infrapaketit, covid-sulut auki. Ja toisaalta inflaatiopelot - elvytyksen vähentäminen, korkojen nousu, nousseet arvostustasot, jne.

Euroopan sektoreista:

Among the factors backing European indexes is the fact they are cheaper than their global peers and are heavy in banks and other cyclical stocks which benefit when the economy looks up.
They are also light on tech and growth stocks for which investors are reluctant to pay hefty premiums amid buoyant economic activity and rising interest rates

US-sektoreista

Shares of banks, energy companies and other economically-sensitive names have surged since breakthroughs in COVID-19 vaccines late last year but remain favorites for 2021 among strategists.

7 tykkäystä