Pörssien suunta (Osa 2)

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
,
1962

Joo keskustelua käydään vilkkaasti ja loppujen lopuksi näemme sitten kymmenen vuoden päästä mihin marginaalit 2020-luvulla keskimäärin asettuivat.

Yksi asia mistä ei juurikaan käydä keskustelua on se missä määrin teknojen (ja varsinkin jättiteknojen monopolistiset) voitot ovat jostain muualta pois.

Eikös Inderesin analyytikot ole kahmineet palkintoja? Jos kyse on enemmän taidosta kuin onnesta, voi varovasti olettaa että siellä on kuitenkin ennusteet tänäkin vuonna osuneet hieman paremmin kuin alalla keskimäärin.

Mutta se mikä menisi jo isosti ulos alan konventioista olisi että jos ennustaa elokuussa (jolloin on valtavasti epävarmuustekijöitä koskien seuraavaa vuotta) jollekin firmalle seuraavalle vuodelle tosi merkittävästi parempia marginaaleja kuin mitkä ovat sektorilla historiallisesti normaaleja, sellaisesta ennusteesta joutuisi todella systemaattisesti työkavereiden tiukkaan tenttiin :wink:

Ei kai ne koskaan ala kovin hyvin käydä käsi kädessä. Tulevaisuutta on vaan niin mielettömän vaikea ennustaa että melko isot virheet ennusteissa tulevat kaikilla kuitenkin olemaan normaalitilanne :smiley:

Kyllähän tuo ero USA:n ja maailman välillä näyttää isolta total market cap vs. likviditeetti suhteem enkä lähtisi sitä kokonaan pohdinnoista sivuuttamaan.

Mutta kannattaa muistaa yksi ansa:

Olisi hyvä ottaa erilleen ensinnäkin nousuvaihe, jossa runsas likviditeetti ruokkii fomoa, tinaa ja btd:ta tiettyyn rajaan asti.

Mutta sitten kun käänne tulee – ja se voi tulla myös ilman ilmeistä syytä – ja sijoittajille alkaa ilmaantua riskiaversiota, siinä kohtaa asetelma B ei tarjoa minkäänlaista suojaa kurssilaskua vastaan vs. lähtötilanne A:

A) sijoittajilla korkopapereita 150 yksikköä ja likviditeettiä 50 yksikköä

ja

B) keskuspankki ostanut niin paljon korkopapereita että sijoittajilla korkopapereita 50 yksikköä ja likviditeettiä 150 yksikköä.

Molemmissa tilanteissa ainoa mikä merkitsee on nimellispääomaltaan turvattujen assettien määrä joita on 200 yksikköä. Ne ovat haluttuja, osakkeet eivät.

Jos tilanteen muuttuminen A:sta B:hen on luonut enemmän spekulatiivisia ilmiöitä ja petollista turvallisuudentunnetta nousuvaiheessa, romahdus on B:ssä oletusarvoisesti pahempi kuin A:ssa.

Hyvin koherenttiahan se on :smiley:

Tuo “näköpiirissä” on vaarallinen sana.

Romahduksen todennäköisyys on suurin silloin kun kenenkään maailman menoa seuraavan sijoittajan näköpiirissä ei ole merkittävän kurssilaskun mahdollisuutta.

Peilikuvana tietty räjähtävän kurssinousun todennäköisyys on suurin silloin kun kenenkään maailman menoa seuraavan sijoittajan näköpiirissä ei ole lyhyellä tähtäimellä kurssinousun mahdollisuutta.

Joo, ilman muuta pitää olla tämän suhteen nöyrin mielin vaikka olisi kuinka vahvoja mielipiteitä.

11 tykkäystä
1963

Tästä olen eri mieltä ainakin Fedin osalta. (EKP:ta sen sijaan olen seurannut vähemmän.)

Fed pelasi 23.3.2020 kädestään kortin joka on jäänyt sen jälkeen pysyvästi pakkaan. Sitä eivät saa käteen takaisin.

Buffett kuvasi 16.–23.3.2020 vallinnutta tilannetta niin että edes Berkshire ei olisi saanut myytyä markkinoille bondiantia.

Sitten 23.3. illalla Fed kertoi aloittavansa yrityslainojen ostot ekaa kertaa ikinä.

Se palautti luottamusta systeemiin niin paljon ja niin äkkiä että melko pian mikä tahansa firma sai myytyä bondeja kun vaan hinnasta sovittiin. (Roskalainojen korot toki olivat jonkin verran korkeammat vielä siinä kohtaa kuin tämän vuoden pohjilla.)

24.–26.3.2020 vallinneessa kiimassa pelin henki oli että ammu ensin ja kysy kysymyksiä myöhemmin.

Mutta sen jälkeen kuitenkin useimmat sijoittajat ovat jollain tasolla noteeranneet nämä seikat:

  • Laki estää Fediltä ihan alastomat yrityslainaostot. Jos yrityslainoja ostetaan, se täytyy kytkeä jollain himmelillä finanssielvytyspakettiin jolloin mahdollisten defaultien tapauksessa muodollisesti kärsijänä on Treasury eikä Fed.
  • Oli ja on ilmeisesti jatkossakin melko voimakas vastenmielisyys ostaa yrityslainoja julkisilla rahoilla. Ostot jäivät mitättömäksi. Tässä on ilmeisesti ihan filosofian ero vs. Japani ja Sveitsi.

Kun markkinoille saatiin maaliskuussa 2020 pelon tilalle bileet, kaikki ovat toistaiseksi olleet siitä lähtien onnellisia.

Mutta moni ymmärtää että finanssielvytyspakettia ei kovin herkästi ihan vain osakemarkkinaspekuloijien pelastamiseksi laiteta kasaan. QE:n pitää ehkä riittää.

Ja sitten taas QE:n rajoitteista oli puhetta edellisessä viestissä. QE:llä on psykologinen arvonsa kunnes QE:llä yhtäkkiä ei ole mitään psykologista arvoa.

Tokihan Fedillä on ollut luovuutta keksiä uusia juttuja ja voi hyvinkin olla jatkossakin. Mutta en täysin ihan varauksetta luottaisi siihen että Fed-kultti pysyy aina yhtä hyvin voimissaan sijoittajilla kuin tähän asti.

EDIT:

Kyllä kehittyvät markkinat ovat hyvä hedge siltä varalta että globaalisti osakkeissa permanently high plateau eikä hyviä ostopaikkoja jatkossa tule.

Screenshot_20210810-192451__01
Screenshot_20210810-192451__011080×753 115 KB

Vaikka p/e 13x ei ole absoluuttisesti halpa jos tulosodotukset sattuvat olemaan ylioptimistisia, se ei ole absoluuttisesti törkeän kallis ja suhteessa USA:an ja Suomeen halpa.

16 tykkäystä
1964

Särähtää vähän korvaan tuo “hedge”. IMO, kun katsoo niitä kehittyviä markkinoita vähän pintaa syvemmälle, niin siellä on syystäkin halpoja arvostuksia poliittisten riskien takia. Esim. Venäjää, Kiinaa, Turkkia ja Etelä-Afrikkaa löytyy kyllä halpoja osakkeita, mutta hankala nähdä noita jonain suojapaikkana, jos lännessä rytisee - todennäköisemmin jopa päinvastoin. Sitten on huomattavasti kalliimpia kehittyviä markkinoita, kuten Intia ja Etelä-Korea. En alkaisi tekemään noista millään minkäänlaista yleistystä.

Sitten on ihan sektorierot ja monet yritykset noissa talouksissa edustaa vanhaa kuten raaka-aine ja öljyteollisuutta, ja sellaiset yritykset on jenkeissäkin halpoja.

Itse olen tullut aika globaalisti osakkeita tutkimalla siihen tulokseen, että markkina toimii tässä suhteessa aika tehokkaasti ja samanlainen yritys maksaa about saman verran eripuolella maailmaa. Joskus löytyy toki joitain poikkeamia, mutta pääosin näin. Tästä johtuen en pidä myöskään esim. Helsingin pörssiä halvempana kuin SP500:ta, koska sisältö yritysten suhteen on niin erilainen. Kasvuyritys on täälläkin arvokas aivan kuten ne on jenkeissäkin, mistä esimerkkeinä vaikka QT ja Revenio.

17 tykkäystä
1965

image

Tuossa vielä tuo aikaisempi setti kaaviomuodossa. Hintalappu viime perjantaina 200 miljardia, ttm-liikevaihdon (105 miljardia) jakauma kaaviossa. Onko hinta kohdillaan?

Joo, totta kai poliittisten riskien pitää nostaa riskipreemioita. Kuinka paljon missäkin, siitä voisi varmaan käydä pitkiä keskusteluita.

Niinpä. Viittasinkin pitkän aikavälin odotettuihin tuottoihin.

Samoilla linjoilla näissä!

2 tykkäystä
1966

Ketjussa on ollut hyvää puhetta FAANG-yhtiöiden “monopoleista” ja sitä kautta nousseista voittomarginaaleista. Ongelma on vain, että ei Googlea tai Facebookia voi pilkkoa samalla tavalla kuin lentoyhtiöitä tai puhelinyhtiöitä. Niiden yhtiöiden arvo on niiden omistamassa datassa. Voitaisiin kai yritykset pakottaa jakamaan datansa ja jokainen saisi sitten tehdä niin hyviä algoritmejä kuin pystyy, mutta ei se ihan helppoa olisi. Aika äkkiä tullaan myös intiaanipäällikkö Istuvalta Härältä tuttuihin kysymyksiin, että kuka käyttäjiä koskevan datan oikein omistaa. Tämä on paljon isompi kysymys pörssin ja talouden kannalta kuin pelkkä parin yhtiön osinko ja sillä sen uskalsin tänne nostaa. Kysymys on siitä, että kun tekoäly yms kehittyy vielä, niin päätöksenteko voi keskittyä merkittävästi nykyisen hajautetun mallin sijasta. Vakuutusyhtiöt ja pankit voivat tehdä päätöksensä täysin automatisoidusti ja sama pätee monia muita yhtiöiden kanssa. Kasvaako marginaalit ja jäävätkö kuluttajat täysin koneiden armoille vai puuttuvatko poliitikot asiaan? Tämä on hyvin ratkaisevia kysymyksiä seuraavan vuosikymmenen aikana.

19 tykkäystä
1967

Mä pohdin tuota FANGien pilkkomista tuolla FANGMAN-ketjussa. Linkkaan nyt röyhkeästi alle linkin:

TLDR: Mielestäni yritysten pilkkominen olisi monessa tapauksessa haitallista osakkeenomistajan kannalta, joissain tapauksissa myös kuluttajan. Erityisesti Facebook, Apple ja Google ovat luoneet niin verkottuneet ja pitkälle viedyt ekosysteemit, että niiden pilkkominen tuhoaisi omistaja-arvoa . Microsoftilla synergioita toki löytyy (lähinnä myynnistä), mutta se olisi mahdollista pilkkoa. Amazonin palveluissa en näe hirvittävästi synergioita ja pilkkominen saattaisi jopa parantaa AWS:n kilpailuasetelmia, kun kaupan yhtiöt eivät näe sitä enää niin suurena uhkana.

Tähän voisi lisätä, että esimerkiksi KELA on alkanut jo hyödyntää hakemusten automaattista käsittelyä, jolla pyritään helpottamaan ruuhkaa. Siitäkin joku valtuutettu alkoi vähemmän yllättäen inisemään.

9 tykkäystä
1968

Jos sallitte “työjärjestyspuheenvuoron” tähän väliin, haluaisin huomauttaa, että yha_musa_soin ja Vernerin valistuneen keskustelun lukeminen on suorastaan magneettisen lumoavaa, enpä muista viimeiseen tuhanteen vuoteen törmänneeni millään internetin keskustelufoorumilla näin laadukkaaseen keskusteluun. Ennen oli tietysti, mutta se oli aikaa ennen ihmisten typeryyden ja ilkeyden keksimistä. Pyydän saada kiittää, ja kiitänkin.

Hitosti tulee näinä aikoina funtsittua, miten lujasti se velkarahoitteinen köysi on yläpäästään kiinni, jota itsekin tässä yrittää kivuta ylöspäin, pitäisikö astua viereiselle tasamaalle nyt, onko tuulessa heiluva köysi nirhaantumaisillaan poikki yläkiinnityksestään, vai vieläkö ehjiä säikeitä riittää niin, että kantavat niin minut kuin alhaalta kiinni tarttuvat uudet kiipeäjät ainakin seuraavalle tasanteelle. Suuret kiitokset esittämistänne hyvin mielenkiintoisista näkökulmista ja esiin kaivetuista faktoista. No niin, anteeksi keskeytyksestä, nyt saa jatkaa, kiitos!

72 tykkäystä
1969

Inflaatiomörkö hus pois jaloista. Vertailu vuoden takaisin saa tietenkin hyviä otsikoita, mutta aika maltillista on.

18 tykkäystä
1970

Kiitos paljon :slight_smile:

Charlie Munger piti vuonna 1995 puheen jossa hän yhdisteli pitkää ja monipuolista elämänkokemustaan laajaan lukeneisuuteensa. Spesifisti sijoittamisesta hän puhui vain muutamassa sivulauseessa.

Olen suurimman osan alla olevista kokenut omilla rahoillani aikaisemmissa pörssisykleissä, menetettyinä tuottoina ja jonkin verran – joskaan ei fataalisti – myös tappioina.

Googlettamalla löytyy, The Psychology of Human Misjudgment.

Screenshot_20210811-160758
Screenshot_20210811-160758937×1066 274 KB

Sovellan Mungerin pointteja osakemarkkinoihin:

Nousumarkkinat:

8 Fomo, naapuri rikastuu nopeammin kuin minä.

12 Juuri ennen spekulatiivisen kuplan huippua jokainen on varma että juuri hänellä on jumalalliset lahjat sijoittamiseen.
13 Ekstrapoloidaan surutta kaikkea mahdollista hyvää ja kuviteltua hyvää.
16 Sellainen mikä ennen olisi koettu kalliiksi onkin houkuttelevaa jos jossain muualla on vielä älyttömämpiä ylilyöntejä.
18 Pakko yrittää puristaa tuottoja tutuilta kotimarkkinoilta joilla kaveritkin touhuaa vaikka indeksisijoitus jollain halvemmalle markkinalle tuottaisi erittäin todennäköisesti paremman tuloksen, parempi tuotto pienemmällä riskillä.

Laskumarkkinat:

11 Ajattelin että assettieni arvo oli 250k. Sitten Mr. Market laittoi niille miljoonan hintalapun. Tuntui upealta olla miljonääri. Sitten market cap putosi 500 k tasolle. Fundat olivat vaivihkaa myös rapistuneet. Mutta en myynyt koska toivoin onnenpotkua ja miljonäärin statuksen palautumista. Juuri kukaan ei pysty pitämään kiinni spekulatiivisen markkinan tuomista windfall-voitoista.

14 Kuplat tuhoavat nettona onnellisuutta paljon, osittain siksi että tappiot tuottavat häviäjille intensiivisempää pahaa oloa kuin vastaavat voitot voittajille.

Nousu- ja laskumarkkinat:

4 Kun tapahtumat tuntuvat vyöryvän päälle, tulee paine lukita reaktio äkkiä, nousussa tai laskussa. Nämä hätiköinnit yleensä kostautuvat.

10 Nousumarkkinoilla positiiviset asiat assosioituvat toisiinsa ja luovat kehiä joiden myötä osakkeet irtautuvat realiteeteista.

“Hyvä tuloskehitys, hyvä yhtiö, hyvä osake.”

tai

"Hieno tarina, paljon hypetystä, hyvä yhtiö, hyvä osake.

Rinse and repeat.

Laskumarkkinoilla peilikuva tästä.

15 Joukossa on turvallista. Sen sijaan stressaavaa olla yksin eri mieltä kuin muut.

23 Cheerleaderit rajuilla nousumarkkinoilla ja tuomiopäivän profeetat musertavilla laskumarkkinoilla

  • maksimoivat seuraajamääränsä
    ja
  • seuraajilla on fanaattinen usko profeettoihin

…juuri ennen suurta kurssikäännettä.

55 tykkäystä
1971

Samaa mieltä NeitiSiievasen kanssa, tämä foorumi on onnistunut erinomaisesti luomaan moniäänistä ja kunnioittavaa keskustelua! Huomaan jatkuvasti viestejä lukiessani, että oma ajatteluni on monin paikoin kovin kaavamaista ja mustavalkoista, ymmärrys paranee täällä jatkuvasti.

Vielä muutama poiminta tuosta Granthamin haastattelusta.

Grantham FAAMGista: Hän ei juuri Yhdysvaltoja silitä myötäkarvaan, vaan harmittelee että moni maan erityispiirre on viime vuosikymmeninä rapautunut, lähtien kansalaisten terveydestä ja eliniänodotteesta. Amerikkalainen pääomasijoituskoneisto on kuitenkin edelleen ainutlaatuinen. Riskejä otetaan, rahaa heitellään ennakkoluulottomasti hulluihinkin ideoihin (toisin kuin Euroopassa), ja kun tähän yhdistetään kaksi kolmasosaa maailman huippuyliopistoista, lopputuloksena on että nuo kaikki viime vuosikymmenten kiinnostavimmat firmat ovat amerikkalaisia. Grantham pitää uskomattomana, millaisella tahdilla nuo maailman arvokkaimmat yritykset kykenevät edelleen kasvattamaan liikevaihtojaan. Riskeinä hän näkee kasvavan globaalin vastustuksen Kiinassa, Euroopassa, jopa kotona Yhdysvalloissa. Säilyvätkö ne koskemattomina kovenevan paineen alla?

Grantham kuplan rakentumisen edellytyksistä Yhdysvalloissa: Kun hän katsoo historiaa, kuplien syntyyn tarvitaan aina muutama elementti: Pitkään vahvana jatkunut talous, jonka sijoittajat uskovat edelleen vahvistuvan. Lihonneet voittomarginaalit, joiden trendiä sijoittajat ekstrapoloivat hamaan tulevaisuuteen. Arvonnousulle myötämielinen löysän rahantarjonnan Fed. Kaikki elementit ovat nyt paikoillaan.

(Tässä kappaleessa jonkin verran materiaalia myös muista haastatteluista.) Grantham kritisoi rajusti Fedin toimintaa Greenspanin ajasta lähtien. Hän toi Fedin ajatteluun vahvasti ”wealth effect”-ajattelun, jonka mukaan osakkeiden voimakas arvonnousu Fedin tukena kasvattaa myös reaalitaloutta kohoavan ostovoiman vuoksi. Greenspanista alkaen Fed on käytännössä lopettanut ylikuumenemistilanteiden hillinnän. Greenspan oli keväällä 2000 liekeissä ”uudesta taloudesta”. Bernanke katsoi 2006 että kuuma asuntomarkkina on vain terve merkki vahvasta taloudesta. Fedin johtajat ovat ottaneet tavaksi ottaa kunniaa positiivisesta wealth effectistä kovassa nousussa, mutta eivät ota vastuuta negatiivisesta wealth effectistä sitä seuraavassa väistämättömässä pudotuksessa.

Grantham Yhdysvaltain osakemarkkinan tämänhetkisestä tilanteesta: Tammikuun alussa hän ei olisi uskonut, että hurmos kantaa näin pitkälle. Kaksi asiaa on yllättänyt hänet: rokotteiden teho sairaalahoitoa vaativien koronatapausten hillinnässä, sekä Bidenin valtavan tukipaketin teho ja voima kannatella optimismia. Grantham kuitenkin näkee huolestuttavia merkkejä riskiaversion kasvusta ja odottaa ”epäilyksen termiittien” nakertavan tiensä indeksitasolle vielä tämän vuoden puolella. Omana kommenttina toteaisin, että hänellä on mielestäni liikaa itseluottamusta kun yrittää aina arvata huipun ajankohtaa. Eihän sellaiseen kukaan voi pystyä. Ja toki pitää huomioida myös mahdollisuus, että vaikka termiitit tulevat nuo kovimmat ylilyönnit syömään, eihän se varmaa ole ulottuuko vaikutus lopulta indeksiin, ja jos ulottuu, kuinka pahasti.

31 tykkäystä
1972

Tuomas Malinen sinäkö siellä?

Kontraan ultabullero-skenaariolla: YKn ilmastoraportin innoittamana EU ja Yhdysvallat päättävät, että ilmastonmuutos taklataan vauhdittamalla puhtaaseen teknologiaan siirtymistä isolla kädellä. Keskuspankit laittavat pyörät pyörimään printtaamalla suunnattomat määrät rahaa ja jakamalla se kaikkeen edes vihreään väriin vivahtavaan hankkeeseen/yritystukiin/investointeihin, you name it. Kiina ei halua jäädä jälkeen, joten sielläkin laitetaan iso vaihde päälle. IMFlle keksitään mandaatti jakaa hirveät läjät rahaa kehittyville markkinoille, koska siellä on suuri riski siihen, että talouskasvua luodaan fossiilisten polttpaineiden voimin, eikä paikallisilla valtioilla/kansanliitoilla ole varaa tukea puhtaaseen teknologiaan siirtymistä. Kaikki tämä järkyttävä rahamäärä päätyy kiertoon ja yritykset tahkoavat uskomattomia voittoja vuosikausia.

Muistakaa kun tämä skenaario toteutuu että kuulitte sen täällä ensin. Brrrrrr :money_with_wings: :moneybag:

47 tykkäystä
1973

Tämä☝🏼

Onko budjettien kiristäminen, korkojen nosto, investointien jäähdyttäminen ja poliittinen riitely jostain lillukanvarsista edes mahdollinen? Ilman siis että ilmastonlämpeneminen tekee täällä olon ~50 vuodessa tukalaksi harjoitteeksi?

Onhan sekin mahdollista, että pörssi haistelee tällaista valtavaa investointi- ja transformaatiobuumia mikä säteilee kaikkialle talouteen.

Kun valtio kaataa rahaa, laita ämpäri alle kuten löyhästi lainattuna eräs sijoittajamestari Omahasta on veistellyt.

Kiitos🤗

44 tykkäystä
1974

Eikö tässä yllä olevassa skenaariossa tulisi nousevaa inflaatiota ja talouskavun synnyttämää reilua päästöjen lisääntymistä? Nollakorkojen innoittamia turhia investointeja, jotka muuten jäisivät tekemättä?

Olen sitä mieltä että nollakorot on suuri päästölähde. Rahalle hinta, eli korot edes jollekkin maltilliselle tasolle. Loppuu turha kulutus. Eikä haittaa vaikka elintaso vähän laskee kehittyneissä maissa.

10 tykkäystä
1975

Odetus hieman enemmän kieli poskessa ja Verneri hieman enemmän tosissaan siis pitää mmt:tä validina?

Pahoittelut hämmennys kommunikaation sävyn osalta. Huumorintaju ei kuulu suurimpiin vahvuuksiini :wink:

Ilmastonmuutos tuhoaa tuotannontekijöitä. Aluksi toki mittakaava melko pieni suhteessa maailmantalouden kokoon mutta trendi on kohti suurempia vahinkoja tuotannontekijöille. Tuotannontekijät määrittelevät talouden potentiaalisen koon ja talouden potentiaalinen koko asettaa kehikon yritysvoitoille.

Jos uskoo mmt:hen eli että valtion velkaantuminen on ilmainen lounas ja uskoo siihen että tuhoutuva osa tuotannontekijöistä korvataan loputtomalla velkaantumisella aina yli sataprosenttisesti, siinä tapauksessa tämä on kapeasti yritysvoittojen näkökulmasta ehkä jopa plussummapeliä?

5 tykkäystä
1976

20 % on neljä kertaa enemmän kuin 5 %. Kun ostaa 20 % tuotto-odotuksella, joka tulevaisuudessa laskee 5 %, omaisuus nelinkertaistuu ja sijoittaja tienaa neljä kertaa enemmän kuin 5 % tuotto-odotuksella ostanut ihan siitä syystä että osakkeita on neljä kertaa enemmän. Vastaavasti kun 5 % tuotto-odotuksella ostava hassaa rahansa ylihintaisiin osakkeisiin joiden tuottovaatimus saattaa nousta 20 %:iin niin omaisuudesta lähtee kolme neljäsosaa pois. Tuntuu että juuri ketään ei kiinnosta tämä asia. Analyytikot saattavat älyllisellä tasolla tiedostaa sen asian, mutta tämä ei näy missään suosituksissa. Aloittelevan sijoittajan kannalta (joka ei ymmärrä tuottovaatimuksista mitään) on ihan hirveä tilanne luottaa vain sokeasti analyytikkojen suosituksiin. Analyytikolle ei ole mikään ongelma puolittaa tai tuplata tavoitehintojansa. Ehkä noissa suosituksissa pitäisi täsmentää, onko ne tarkoitettu institutionaalisille sijoittajille vai yksityissijoittajille joilla kuitenkin on aika erilaiset lähtökohdat sijoituspäätöksien tekoon portfolion allokaatioidenkin perusteella.

Nuo allokaatio-osuudet eivät muuten kerro rahavirroista. Kun 20 % varallisuudesta on lähtötilanteessa osakkeissa ja osakkeiden markkina-arvot kaksinkertaistuvat ja muut omaisuuserät pysyvät paikallaan niin lopputulos on että 33,3 % varallisuudesta on osakkeissa.

5 tykkäystä
1977

Ootko Verneri käynyt nyt melkein 1,5-2 vuotta myöhässä lueskelemassa uuden energiaketjua?

En oo kyllä siellä itse enää käynyt kuin välillä vilkaisemassa.

Nyt on kaikilla oikeutus printata rahaa, käytetään tilaisuus kerrankin johonkin hyödylliseen.

5 tykkäystä
1979

@Tunturisusi tavoin tämä ei nyt aukea minulle? Jos ostan yrityksen X osakkeita 100kpl 20% tuotto-odotuksella, miten tuotto-odotuksen laskeminen nelinkertaistaa omaisuuteni tai osakkeitteni määrän?

5 tykkäystä
1980

Eli jos osake maksaa 10 euroa ja tuottaa 2 euroa osakekohtaista tulosta, tuotto-odotus on 20 % ilman kasvua. Sitten osakkeen hinta kasvaa 40 euroon mutta tuottaa edelleen 2 euroa osakekohtaista tulosta. Tuotto-odotus on tällöin 5 % ilman kasvua ja osakkeen hinta on nelinkertainen. Tässä yksinkertaisessa laskussa ei ole otettu riskejä huomioon. Jos sijoitettava summa on vaikkapa 1000 euroa niin sillä saa 100 kpl noita kympin osakkeita mutta vain 25 kpl samoja osakkeita, jotka ovat myöhemmin kallistuneita. Mitä hyvänsä positiivista tulosta firma tekeekään, tienaat 4 kertaa enemmän jos omistat 4-kertaisen määrän osakkeita. Osakkeiden hintojen nousu on huono asia, jos olet aikeissa ostaa osakkeita.

3 tykkäystä
1981

Niinhän se on, että alhaiset arvostuskertoimet on hyvästä kauan kuin on osakkeissa netto-ostajana. Kaikkien, jotka sijoittavat esimerkiksi kymmenien vuosien horisontilla tulisikin vain toivoa pörssiromahdusta, ei pelätä sellaista.

9 tykkäystä
1983

Talouskasvun ei tarvitse tarkoittaa päästöjen lisääntymistä (kts. länsimaiden päästöjen vähentyminen samaan aikaan talouskasvun kanssa), riippuen miten se tehdään.

Kulutus on maapallolla kasvanut yli ajan modernin massakulutuksen myötä talouden mukana (tai talous kasvaa siitä syystä…) oli korot korkeammalla tai matalammalla. Nyt voisi kontraintuitiivisesti argumentoida, että maailma kärsii liian alhaisesta kysynnästä koska meillä on paljon säästöjä joille on vaikea keksiä järkeviä investointikohteita.

Toisen kulutus on toisen tuloa. Jos kulutus laskee, talous surkastuu ja tulee lisää työttömiä. Silloin on poliittisesti hyvin vaikea runnoa läpi ilmastotalkoita jos ne tarkoittaa entisestään kulutuksen rajaamista. Toisekseen, kehittyvissä talouksissa asuville ihmisille on vaikea argumentoida miksi heidän elintaso ei saisi nousta kehittyneiden talouksien tasolle. Ratkaisun pitänee tulla siis sitä kautta, että elintaso voi nousta mutta kestävästi.

Siinä mielessä massiivinen investointiaalto auttaisi tuohonkin ongelmaan. “Onneksi” ilmastonmuutos uhkaa ihmiskuntaa nyt, eikä esimerkiksi akuutimmin jo sata vuotta sitten. :smiley: Nyt on raha halpaa ja teknologinen osaaminen hieman eri tasoa kuin esimerkiksi 1921.

Menee snadisti ketjun pääaiheen rajamailla, mutta onhan ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen pörssin kannalta hyvin pitkässä juoksussa melko oleellinen pohdiskelun aihe.

Onhan arvostuskertoimien rysähtäminen riski, mistä puhutaan paljon etenkin kasvuyhtiöiden osalta. Se on käytännössä sama asia kuin tuottovaatimusten nousu ja se on ehkä helpommin ymmärrettävä konsepti suuremmalle osalle sijoittajia. Tässäkin on tietysti valtavasti eroja: Qt:ssa tai Reveniossa tuottovaatimusten nousu on varmaan se isoin riski kun bisneksillä itsellään menee niin hyvin. Sen sijaan Sampo-sijoittajan tuskin tarvitsee ensimmäisenä murehtia tuota seikkaa. Eipä kyllä kauheasti muutakaan sen talon kanssa. :smiley:

(Suositus on yksi sana eikä kerro paljoa itsessään, ja sen pitäisi olla selvää jokaiselle mutta ei tietysti ole. Nykyään on onneksi edes se riskimittari siinä vieressä. Ei meillä turhaan yritetä jatkuvasti toitottaa että lukekaa edes yksi lause siitä analyysistä. :pensive: )

24 tykkäystä