Ootko Verneri käynyt nyt melkein 1,5-2 vuotta myöhässä lueskelemassa uuden energiaketjua?
En oo kyllä siellä itse enää käynyt kuin välillä vilkaisemassa.
Nyt on kaikilla oikeutus printata rahaa, käytetään tilaisuus kerrankin johonkin hyödylliseen.
5 tykkäystä
@Tunturisusi tavoin tämä ei nyt aukea minulle? Jos ostan yrityksen X osakkeita 100kpl 20% tuotto-odotuksella, miten tuotto-odotuksen laskeminen nelinkertaistaa omaisuuteni tai osakkeitteni määrän?
5 tykkäystä
Eli jos osake maksaa 10 euroa ja tuottaa 2 euroa osakekohtaista tulosta, tuotto-odotus on 20 % ilman kasvua. Sitten osakkeen hinta kasvaa 40 euroon mutta tuottaa edelleen 2 euroa osakekohtaista tulosta. Tuotto-odotus on tällöin 5 % ilman kasvua ja osakkeen hinta on nelinkertainen. Tässä yksinkertaisessa laskussa ei ole otettu riskejä huomioon. Jos sijoitettava summa on vaikkapa 1000 euroa niin sillä saa 100 kpl noita kympin osakkeita mutta vain 25 kpl samoja osakkeita, jotka ovat myöhemmin kallistuneita. Mitä hyvänsä positiivista tulosta firma tekeekään, tienaat 4 kertaa enemmän jos omistat 4-kertaisen määrän osakkeita. Osakkeiden hintojen nousu on huono asia, jos olet aikeissa ostaa osakkeita.
3 tykkäystä
Niinhän se on, että alhaiset arvostuskertoimet on hyvästä kauan kuin on osakkeissa netto-ostajana. Kaikkien, jotka sijoittavat esimerkiksi kymmenien vuosien horisontilla tulisikin vain toivoa pörssiromahdusta, ei pelätä sellaista.
9 tykkäystä
Talouskasvun ei tarvitse tarkoittaa päästöjen lisääntymistä (kts. länsimaiden päästöjen vähentyminen samaan aikaan talouskasvun kanssa), riippuen miten se tehdään.
Kulutus on maapallolla kasvanut yli ajan modernin massakulutuksen myötä talouden mukana (tai talous kasvaa siitä syystä…) oli korot korkeammalla tai matalammalla. Nyt voisi kontraintuitiivisesti argumentoida, että maailma kärsii liian alhaisesta kysynnästä koska meillä on paljon säästöjä joille on vaikea keksiä järkeviä investointikohteita.
Toisen kulutus on toisen tuloa. Jos kulutus laskee, talous surkastuu ja tulee lisää työttömiä. Silloin on poliittisesti hyvin vaikea runnoa läpi ilmastotalkoita jos ne tarkoittaa entisestään kulutuksen rajaamista. Toisekseen, kehittyvissä talouksissa asuville ihmisille on vaikea argumentoida miksi heidän elintaso ei saisi nousta kehittyneiden talouksien tasolle. Ratkaisun pitänee tulla siis sitä kautta, että elintaso voi nousta mutta kestävästi.
Siinä mielessä massiivinen investointiaalto auttaisi tuohonkin ongelmaan. “Onneksi” ilmastonmuutos uhkaa ihmiskuntaa nyt, eikä esimerkiksi akuutimmin jo sata vuotta sitten. 
Nyt on raha halpaa ja teknologinen osaaminen hieman eri tasoa kuin esimerkiksi 1921.
Menee snadisti ketjun pääaiheen rajamailla, mutta onhan ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen pörssin kannalta hyvin pitkässä juoksussa melko oleellinen pohdiskelun aihe.
Onhan arvostuskertoimien rysähtäminen riski, mistä puhutaan paljon etenkin kasvuyhtiöiden osalta. Se on käytännössä sama asia kuin tuottovaatimusten nousu ja se on ehkä helpommin ymmärrettävä konsepti suuremmalle osalle sijoittajia. Tässäkin on tietysti valtavasti eroja: Qt:ssa tai Reveniossa tuottovaatimusten nousu on varmaan se isoin riski kun bisneksillä itsellään menee niin hyvin. Sen sijaan Sampo-sijoittajan tuskin tarvitsee ensimmäisenä murehtia tuota seikkaa. Eipä kyllä kauheasti muutakaan sen talon kanssa.
(Suositus on yksi sana eikä kerro paljoa itsessään, ja sen pitäisi olla selvää jokaiselle mutta ei tietysti ole. Nykyään on onneksi edes se riskimittari siinä vieressä. Ei meillä turhaan yritetä jatkuvasti toitottaa että lukekaa edes yksi lause siitä analyysistä. 
)
24 tykkäystä
Laitan tähän perään vielä graafispämmin Vartista. Videolla taisi olla kutakuinkin 20 kuvaajaa vaihteeksi joten laitan vain muutaman tähän ketjuun.
Kuten täällä on osuvasti todettu, selittynee Yhdysvaltain pörssin maireampi arvostus osin sillä yksinkertaisella seikalla että siellä tulokset kasvaa toisin kuin muualla.
Tässä 12kk eteenpäin katsova EPS-ennuste SP500:lle tuloskauden jälkeen. Tulokset ovat karkeasti triplanneet finanssikriisin pohjista ja tuplanneet finanssikriisiä edeltäneeltä tasolla. Indeksi on vastaavasti 7-kertaistunut pohjista tai kolminkertaistunut finanssikriisiä edeltäneistä huipuista (jotka ovat myös samat huiput kuin it-kuplassa. Onko 3x paljon 20 vuodessa? 
).
Sen sijaan Eurooppa… Mmmh en sano mitään.
Tämä kuva on J.P. Morganin Guide to the Markets powerpoint-myrskystä. Siinä on 80 kuvaajaa ja suosittelen ehdottomasti pläräämään läpi. Tässä linkki.
Joka tapauksessa, maailman pörssi-indeksi alkaa olemaan käytännössä USA-indeksi. Mielenkiintoista myös on, että siellä teknojen paino on jo 27 %. Euroopassa 8 %. Meillä on Euroopassa käytännössä Spotify, Qt ja Ruotsin teknoputiikit. Yli 50 % painosta on mörnivissä syklisissä firmoissa. Uujee.
Tästä tykännee @musa_2 ja @Juippi. Ei täysin luotettava, mutta korkeammat arvostuskertoimet kielivät heikommista tuotoista lähivuosina tosin hajontaa on.
Inflaatioon liittyen. Eiliset luvuthan oli rohkaisevia, kun kasvu inflaatiossa näyttää rauhoittuvan. Toisaalta kuluttajien odotukset paisuvat edelleen. Nämä odotukset saattavat materialisoitua todellisuudeksi.
Lisäys! Meistä varmaan kaikki sijoittaa lähinnä osakkeisiin/osakerahastoihin (ehkä joillain on asuntoja ja säästötilejä yms. korkorahastoja myös). Tällöin voi olla vaikea nähdä ahdinkoa naapurin pihalla, eli korkomarkkinalla. Valtionvelkakirjojen negatiiviset korot on jo tuttua kauraa, mutta myös osa roskalainoista alkaa treidata Euroopassa negatiivisin koroin. Mm. sellainen arvonluoja kuin ArcelorMittalin velka on jo negatiivisella korolla varustettua.
“High yield” on korkeakorkoista enää nimeksi:
Tästä voi miettiä mm. seuraavia asioita:
-Korot on kuplassa ja kaikki on pilalla 
-Korot reflektoi ihan oikein matalaa talouskasvua, rahapolitiikkaa sekä “liikasäästöjä” 
-Jos yllä olevan argumentin nielee, korot ei olekaan kuplassa ja on hyvä kysyä, miksi osakkeista saa edelleen 3-5 % tulostuottoa kun koroista ei saa mitään? 
34 tykkäystä
Tämä on mielestäni erinomainen kuva. Omat tulkintani kuvaajista:
1 vuoden tuotot: Hajontaa tosiaan on jonkun verran, mutta todennäköisyys että mennään negatiivisen puolelle on tässäkin jo selkeästi >50%
5 vuoden tuotot: Parhaimmillaankin jäädään hydin mataliin tuottoihin ja ollaan hyvin lähellä sitä pistettä, että jos kertoimet vielä nousevat hiemankin niin kaikki aiemmat datapisteet kääntyvät negatiivisen tuoton puolelle.
→ Eletään syklin loppua ja pitkän aikavälin positiiviset tuotot perustuu lähinnä “new normal”-skenaarioihin. (joskushan sen “new normal”-ennustuksen luulisi toteutuvan, olisiko tällä kertaa )
29 tykkäystä
Niin joo, ehkä painotat tätä enemmän kuin olet mmt-fani, kun mietitään miten vihertämisinvestoinnit maksetaan?
On hyvin merkittävästi enemmän kuin sales per share kasvanut
Kylmää kyytiä siis luvassa Eurooppaan jos näkee U.S. bondimarkkinoiden ja osakemarkkinoiden liikkeet viimeisten 3–5 kk ajalta suhdannekäänteen haisteluna ja päättää ottaa ne signaalit tosissaan.
Kiitos, hienoa settiä kaiken kaikkiaan!!
6 tykkäystä
Itse tulkitsen ensimmäistä kuvaa siten, että siitä ei voi sanoa juuta eikä jaata. Mallin selitysaste on ainoastaan 6 prosenttia. Toisessa kuvassa mallin selitysaste on jo 42 prosenttia, joka on melko hyvä lukema. Voisi sanoa, että tässä korostuu kuinka lyhyt aika yksi vuosi on sijoitusmaailmassa. Viiden vuoden pätkä kertoo ja selittää jo paljon enemmän.
12 tykkäystä
En nyt ihan faniksi tunnustaudu, vaikka suhtaudun avomielisesti uusiin tuuliin taloustieteen ja -politiikan saralla!
Monilla Suomi-sijoittajilla on mielestäni (tämä ihan puhdas oma mielipide. Kuten muukin täällä puhumani yleensä. Siis omani, ei Inderesin. Harva mielipide on oikeasti omia vaan usein lainattuja tai muilta ideoita :D) hieman harhainen kuva siitä, mihin on ja mihin ei ole varaa. Tämä johtunee Suomessa vallitsevasta keskustelussa, jossa on toitotettu “ei ole varaa” -mantraa vuosikymmenen verran. En mene tässä enempää politiikkaan, voi olla varaa tai sitten ei. Kaiken kukkuraksi jotkut rinnastavat valtion talouden normaalin kotitalouden talouteen, mikä on hieman harhaanjohtavaa.
Joka tapauksessa kun katsotaan asiaa taas koko maapallon vinkkelistä, mikä on pörsseille ratkaisevaa (Helsingin pörssillä ja Suomen taloudella on yhteistä lähinnä osoite), niin ei näytä siltä etteikö olisi varaa “vihertämisinvestointeihin”.
Miten? Jos rahasta olisi pulaa, se maksaisi jotain eli sillä olisi korkeampi korko. Tottakai keskuspankkien elvytystoimet ovat painaneet myös korkoja, mutta ne olisi todennäköisesti alhaalla ilmankin näitä toimia isoissa talouksissa kuten USA, UK, Saksa jne. Samalla investoinnit ovat olleet hieman arkoja. Tämä voi viitata siihen, ettei hitaan kasvun ympäristössä ole oikein mihin investoida. Niinpä firmat palauttavat rahat sijoittajille. Kuitenkin säästäminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa että jonkun pitää velkaantua, tässä tapauksessa julkiset sektorit saavat kantaa taakan.
Hauskana kuriositeettina mainittakoon, että ennen koronakriisiä näin blummalla juttuja missä sijoittajat kiroili ettei esimerkiksi Saksa velkaannu tarpeeksi! Koska silloin ei synny velkakirjoja mihin sijoittaa.
Mitä tällä haen on se, että ilman keskuspankkejakin sijoittajilla on niin paljon tuohta etsimässä kohteita että he lainaavat varmasti riemulla valtioille lisää massiivisiin investointeihin. Nythän on jo orastavia merkkejä siitä, että firmatkin ovat alkamassa investoimaan kun kysynttä elpyy kiitos megaelvytyksen. Jos investoinnit ovat tuottavia, ne maksavat jopa itsensä takaisin. Velkaantumisella ei ole mitään rajoja, jos raha investoidaan fiksusti. En tiedä mikä ROI on vihertämisinvestoinneilla jotka mahdollistavat elämän jatkumisen täällä, mutta se lienee parempi kuin se “ROI” mikä syntyy jos ei investoida yhtään. ;D
Eli ei jää pelimerkeistä kiinni “vihertyminen”.
Jos ihan MMT-hurlumheihin heittäydytään niin julkiset vajeethan luovat varallisuutta yksityiselle sektorille…
Nuo ylläolevat seikat lienee myös syy ettei monien permabearien povaamaa valtioiden velkaantumisesta johtuvaa hyperinflaatiota ja megaromahdusta ole tullut. Ne kun toimivat vain muun talouden säästämisvimman suodattajina.
Lisäys: meinasi kiitos unohtua loppuun! 
Kiitos samoin! 
34 tykkäystä
Viiden vuoden tähtäimellä todella briljanttia ja uskottavaa näkökulmaa sulla. Kuten olet huomannut, minäkin nautin lyhyen aikavälin, vielä paljon viittä vuotta lyhyemmänkin tähtäimen juttujen miettimisestä.
En tiedä miten katsot vuotta 2050.
Joka tapauksessa varsinkin kun arvostukset ovat korkealla, tuotannontekijöiden polulla tästä vuoteen 2050 on väliä. Tuotannontekijöiden määrä asettaa kehikot joissa pörssiyhtiöt toimivat.
Verrataan kahta polkua:
Eka polku on että business as usual 2021–50. Alla oleva muuten mutta ilman sotaa ja kaikkea siihen liittyvää.
Toinen on tämä:
- omavarainen maa, pörssissä pelkästään kotimarkkinayhtiöitä
- loistavat instituutiot
- 2020 syttyy reuna-alueilla sota joka jatkuu matalalla liekillä ikuisuuteen (tietty loistavien instituutioiden oloissa tuollaisia ei ole ollut, mutta unohdetaan realismi siltä osin)
- sota vahingoittaa tuotannontekijöitä jonkin verran joka vuosi, vähitellen kasvavaan tahtiin
- julkinen ja yksityinen sektori loistavassa synkassa löytää ratkaisuja sodan vahinkojen korjaamiseksi ja tulevien vahinkojen rajaamiseksi
- tarmon ja resurssien kohdistaminen edellä mainittuun on väkisin joltain osin jostain muusta taloudellisia arvoja luovasta toiminnasta pois
Kummassa skenaariossa tuotannontekijöiden määrä ja sitä kautta pörssiyhtiöiden intrinsic business value vuonna 2050 on oletusarvoisesti suurempi?
Pörssit ovat monin paikoin tosi paljon korkeammalle arvostetut kuin vaikkapa 2006 jolloin ilmastonmuutosta ei isommin vielä otettu laskuihin.
6 tykkäystä
Tänään on ihmetelty foorumilla laajasti Harvian suuruusluokkaa -10% päivädippiä. Tämä on mielestäni nyt ollut laajempikin ilmiö Q2-tuloksien yhteydessä, että nähdään isoja dippejä kun odotuksiin ei päästä (tai vaikka päästäisiinkiin, mutta niitä ei ylitetä).
Tässä muutamia esimerkkejä viime päiviltä:
Suominen: negari ja -12%
Terveytalo: -6%
Olvi: -4%
Fodelia: -11%
Digia: -8%
Revenio: -8%
Scanfil: -5%
Heeros: -6%
jnejne.
Eihän tässä siis mitään tavatonta ole, mutta ei tällaisia pudotuksia ole viimeisen 12kk:n aikana osarien tiimoilta juurikaan nähty, ennemminkin on nähty isoja pomppuja ylöspäin. Vaikka onkin vähän anekdotaalista (onko se sana? ) mutta mielestäni tämäkin on yksi indikaatio siitä että arvostukset ja odotukset alkavat olemaan aika tapissa ja Q3/Q4 voidaan nähdä lisää rumia pudotuksia jos näkymiä joudutaan alkaa ruuvaamaan alaspäin laajemminkin
60 tykkäystä
Yhtä hyvin voidaan nähdä hyppyjä ylöspäin… katso qt ja esim boreo… se että reve laskee juuri noustuaan viikossa 60->70e ja palautuu 60e ei ole kyllä mikään juttu… Odotuksia on ladattu ja toisilla.ne toteutuu ja toisilla ei…
Ja eihän se Harvia olekkaan noussut kun nelinkertaiseksi vuodessa… kannattaa ehkä katsoa tarinaa vähän eri perspektiivistä kuin qvartaalitason prosenttiheiluntana…
11 tykkäystä
Tästä on tosin taidettu puhua joka tuloskausi sitten Q2/2020, kuinka odotukset on niin korkealla että jos ainoastaan päästään konsensukseen - tulee lähes poikkeuksetta yli -3% laskua. Ja siitä vähän ajan päästä sitten taas lähdetty fronttaamaan seuraavaa tuloskautta. Verneri taisi jonkun tuloskauden yhteydessä käsitellä aihetta ja ne tilastot taisi kuitenkin olla SP500 yhtiöistä, niin paha sanoa onko suomessa ollut samaa laajassa mittakaavassa.
Eikös tämä Seppo Saarion ”pörssiraamatun” mukaan ole selkeä merkki että ollaan noususyklin loppuvaiheissa? Kun mikään ei riitä enää.
26 tykkäystä
Aika monta juttuahan siitä voisi poimia. Suuri määrä uusia markkinoille tulleita sijoittajia, suuret kurssihypyt ilman uutisia, siihen päälle ajatus position keventämisestä tai myymisestä jos osakkeen hinta on noussut sellaiseksi ettet enää sillä rahalla sitä itse ostaisi jne…
7 tykkäystä
Olikos sinulla Wondadog Saarion opus? Itsekin olen joskus lukenut mutta en omista. Mitenkäs ne pörssisyklin vaiheet oli hänellä muotoiltu? Oliko niitä 9?
Eräällä toisella keskustelupalstalla avattiin toistakymmentä vuotta sitten ketju pörssisyklin vaiheista, löysin googlaamalla, ja pohdin että onkohan ne otettu suoraan Saarion kirjasta.
Äänikirjana kuunnellut koko kirjan pari kertaa, otan kuukaudeksi silloin tällöin jonkun palvelun.
Muistaakseni pörssisyklit oli jaettuna kuuteen vaiheeseen: laskukauden alku-, keski- ja loppuvaihe sekä nousukauden alku-, keski- ja loppuvaihe.
Olen kuunnellut useasti kirjan viimeisen osion “100 ikivihreää pörssisääntöä” (1h15min). Suosittelen lämpimästi.
6 tykkäystä
Myös Peter Lynchin cocktail theory on hyvä. Tuossa jokin lähde, paremmin se oli esitetty kirjassaan one up on wallstreet.
First phase:
When the market has been falling for a long time and people do not expect anything from the financial markets. People do not talk or exchange of shares. In fact, in the first stage of a bull market, no one expected to rise again, people usually do not talk about the markets. At this stage, when someone asked Lynch what he did for a living and he replied: I run a stock mutual fund, they nodded politely and walked away. When not away then sought to change the subject and talk sports for example, the next election, or any subject that has nothing to do with finances. Lynch says that if people want to talk to the dentist about dentures before a fund manager actions, the market is likely to go up.
Second phase:
In the second phase, when the market has risen between 10 and 15%, very few people are aware of it. Lynch account that when he told people he had just met who was involved, they remained close a little longer than the first phase. Maybe just enough to say, how risky it is the business of the bag, before going to also talk with the dentist.
Third stage:
When the market is up about 30% from the lows, Lynch said that he was surrounded by enthusiastic investors asking for advice, and even the dentist seeking some financial advice. At this point, people ignore the dentist and had a separate Lynch to ask what actions should buy. Aim Lynch, who at this point, almost everyone is in the party has already invested money in those or other actions, and talk about it.
Fourth phase:
At this stage, the crowd surrounding Lynch, people are more enthusiastic and more numerous, but strangely this time not for advice, but they are close to giving it to him. And explain what actions should buy. Lynch says that even now reached the dentist has to give me some advice on investment, and it is likely that in the coming days as the actions recommended by the dentist and those of others around him at the party continue to rise. But Lynch says that when everyone tells you what to buy and he repents for not having been ignored, is the sign that the market has peaked, and the downturn is about to begin.
18 tykkäystä
Ja sitten vielä tämä indeksisijoitushullutus. Kurssit kyllä nousee, kun porukat lapioi rahaa indekseihin, joten pakko on ostaa myös sysihuonoja firmoja, koska kuuluvat indeksiin.
2008-9 tilannetta ei Juurikki ylipäänsä noteerannut, kun ei silloin pätkääkään kiinnostanut. Mutta jotain tuttua tässä nyt eletään, ihan kuin sekä 90-luvun alun että vuosituhannen vaihteen fiiliksissä.
Vuosituhannen vaihteessa Juurikki otti rahat ja juoksi puoli vuotta liian aikaisin eli paras markkinakiima jäi kokematta. Ei sitten tullut romahdusta tarkasti seurattua, mutta sen vaiheittaisuuden hahmotti muutenkin vasta jälkikäteen.
Me ollaan jo nyt pörssiromahduksen ensivaiheet läpikäyty. Kyllä se siitä, kun vielä vähän aikaa odotellaan.
Kovasti piti siinä vuosituhannen teknohuumassa myöhäisheränneitä työkavereita varoitella. Ei auttanut. Heidän salkkujensa sulettua 30 - 70 % (raaka arvio, eivät paljon mainostaneet tappioitaan), heidän muistikuvansa jopa muuttuivat ja varottajasta tulikin yllyttäjä.
Viimeksi siis ulos pelistä puoli vuotta liian aikaisin. Tasapainon vuoksi tällä kertaa Juurikki on päättänyt myöhästyä puoli vuotta, siis vähintään.
Siilipuolustusasennossa olevan arvomörnijäsalkun P/E-lukua on kiva laskeskella hankintahinnan, ei osakkeen päivänarvon mukaan. Itsepetos on petoksista parhain. Mutta onko se edes itsensä huijaamista? KISS-metodilla voi testata sijoitustensa toimivuuden.
Olisi ehkä pitänyt kommentoida tällä palstalla jo aiemmin, mutta kyllä varsinkin vuosituhannen vaihteen tuleva kriisi tai ainakin sen uhka oli kaikilla tiedossa, jos yhtään sen ajan talouskeskustelua seurasi.
Pörssiaddiktit kuuntelevat varoituksia samalla tavalla, kuin nikotiini- ja sokeririippuvaiset kuuntelevat THL:n saarnaa. Tottahan se on, mutta ei koske minua. Mutta jos haluaisin, niin…
43 tykkäystä