Pörssien suunta (Osa 2)

Samaa mieltä NeitiSiievasen kanssa, tämä foorumi on onnistunut erinomaisesti luomaan moniäänistä ja kunnioittavaa keskustelua! Huomaan jatkuvasti viestejä lukiessani, että oma ajatteluni on monin paikoin kovin kaavamaista ja mustavalkoista, ymmärrys paranee täällä jatkuvasti.

Vielä muutama poiminta tuosta Granthamin haastattelusta.

Grantham FAAMGista: Hän ei juuri Yhdysvaltoja silitä myötäkarvaan, vaan harmittelee että moni maan erityispiirre on viime vuosikymmeninä rapautunut, lähtien kansalaisten terveydestä ja eliniänodotteesta. Amerikkalainen pääomasijoituskoneisto on kuitenkin edelleen ainutlaatuinen. Riskejä otetaan, rahaa heitellään ennakkoluulottomasti hulluihinkin ideoihin (toisin kuin Euroopassa), ja kun tähän yhdistetään kaksi kolmasosaa maailman huippuyliopistoista, lopputuloksena on että nuo kaikki viime vuosikymmenten kiinnostavimmat firmat ovat amerikkalaisia. Grantham pitää uskomattomana, millaisella tahdilla nuo maailman arvokkaimmat yritykset kykenevät edelleen kasvattamaan liikevaihtojaan. Riskeinä hän näkee kasvavan globaalin vastustuksen Kiinassa, Euroopassa, jopa kotona Yhdysvalloissa. Säilyvätkö ne koskemattomina kovenevan paineen alla?

Grantham kuplan rakentumisen edellytyksistä Yhdysvalloissa: Kun hän katsoo historiaa, kuplien syntyyn tarvitaan aina muutama elementti: Pitkään vahvana jatkunut talous, jonka sijoittajat uskovat edelleen vahvistuvan. Lihonneet voittomarginaalit, joiden trendiä sijoittajat ekstrapoloivat hamaan tulevaisuuteen. Arvonnousulle myötämielinen löysän rahantarjonnan Fed. Kaikki elementit ovat nyt paikoillaan.

(Tässä kappaleessa jonkin verran materiaalia myös muista haastatteluista.) Grantham kritisoi rajusti Fedin toimintaa Greenspanin ajasta lähtien. Hän toi Fedin ajatteluun vahvasti ”wealth effect”-ajattelun, jonka mukaan osakkeiden voimakas arvonnousu Fedin tukena kasvattaa myös reaalitaloutta kohoavan ostovoiman vuoksi. Greenspanista alkaen Fed on käytännössä lopettanut ylikuumenemistilanteiden hillinnän. Greenspan oli keväällä 2000 liekeissä ”uudesta taloudesta”. Bernanke katsoi 2006 että kuuma asuntomarkkina on vain terve merkki vahvasta taloudesta. Fedin johtajat ovat ottaneet tavaksi ottaa kunniaa positiivisesta wealth effectistä kovassa nousussa, mutta eivät ota vastuuta negatiivisesta wealth effectistä sitä seuraavassa väistämättömässä pudotuksessa.

Grantham Yhdysvaltain osakemarkkinan tämänhetkisestä tilanteesta: Tammikuun alussa hän ei olisi uskonut, että hurmos kantaa näin pitkälle. Kaksi asiaa on yllättänyt hänet: rokotteiden teho sairaalahoitoa vaativien koronatapausten hillinnässä, sekä Bidenin valtavan tukipaketin teho ja voima kannatella optimismia. Grantham kuitenkin näkee huolestuttavia merkkejä riskiaversion kasvusta ja odottaa ”epäilyksen termiittien” nakertavan tiensä indeksitasolle vielä tämän vuoden puolella. Omana kommenttina toteaisin, että hänellä on mielestäni liikaa itseluottamusta kun yrittää aina arvata huipun ajankohtaa. Eihän sellaiseen kukaan voi pystyä. Ja toki pitää huomioida myös mahdollisuus, että vaikka termiitit tulevat nuo kovimmat ylilyönnit syömään, eihän se varmaa ole ulottuuko vaikutus lopulta indeksiin, ja jos ulottuu, kuinka pahasti.

31 tykkäystä

Tuomas Malinen sinäkö siellä?

Kontraan ultabullero-skenaariolla: YKn ilmastoraportin innoittamana EU ja Yhdysvallat päättävät, että ilmastonmuutos taklataan vauhdittamalla puhtaaseen teknologiaan siirtymistä isolla kädellä. Keskuspankit laittavat pyörät pyörimään printtaamalla suunnattomat määrät rahaa ja jakamalla se kaikkeen edes vihreään väriin vivahtavaan hankkeeseen/yritystukiin/investointeihin, you name it. Kiina ei halua jäädä jälkeen, joten sielläkin laitetaan iso vaihde päälle. IMFlle keksitään mandaatti jakaa hirveät läjät rahaa kehittyville markkinoille, koska siellä on suuri riski siihen, että talouskasvua luodaan fossiilisten polttpaineiden voimin, eikä paikallisilla valtioilla/kansanliitoilla ole varaa tukea puhtaaseen teknologiaan siirtymistä. Kaikki tämä järkyttävä rahamäärä päätyy kiertoon ja yritykset tahkoavat uskomattomia voittoja vuosikausia.

Muistakaa kun tämä skenaario toteutuu että kuulitte sen täällä ensin. Brrrrrr :money_with_wings: :moneybag:

47 tykkäystä

Tämä☝🏼

Onko budjettien kiristäminen, korkojen nosto, investointien jäähdyttäminen ja poliittinen riitely jostain lillukanvarsista edes mahdollinen? Ilman siis että ilmastonlämpeneminen tekee täällä olon ~50 vuodessa tukalaksi harjoitteeksi?

Onhan sekin mahdollista, että pörssi haistelee tällaista valtavaa investointi- ja transformaatiobuumia mikä säteilee kaikkialle talouteen.

Kun valtio kaataa rahaa, laita ämpäri alle kuten löyhästi lainattuna eräs sijoittajamestari Omahasta on veistellyt.

Kiitos🤗

44 tykkäystä

Eikö tässä yllä olevassa skenaariossa tulisi nousevaa inflaatiota ja talouskavun synnyttämää reilua päästöjen lisääntymistä? Nollakorkojen innoittamia turhia investointeja, jotka muuten jäisivät tekemättä?

Olen sitä mieltä että nollakorot on suuri päästölähde. Rahalle hinta, eli korot edes jollekkin maltilliselle tasolle. Loppuu turha kulutus. Eikä haittaa vaikka elintaso vähän laskee kehittyneissä maissa.

10 tykkäystä

Odetus hieman enemmän kieli poskessa ja Verneri hieman enemmän tosissaan siis pitää mmt:tä validina?

Pahoittelut hämmennys kommunikaation sävyn osalta. Huumorintaju ei kuulu suurimpiin vahvuuksiini :wink:

Ilmastonmuutos tuhoaa tuotannontekijöitä. Aluksi toki mittakaava melko pieni suhteessa maailmantalouden kokoon mutta trendi on kohti suurempia vahinkoja tuotannontekijöille. Tuotannontekijät määrittelevät talouden potentiaalisen koon ja talouden potentiaalinen koko asettaa kehikon yritysvoitoille.

Jos uskoo mmt:hen eli että valtion velkaantuminen on ilmainen lounas ja uskoo siihen että tuhoutuva osa tuotannontekijöistä korvataan loputtomalla velkaantumisella aina yli sataprosenttisesti, siinä tapauksessa tämä on kapeasti yritysvoittojen näkökulmasta ehkä jopa plussummapeliä?

5 tykkäystä

20 % on neljä kertaa enemmän kuin 5 %. Kun ostaa 20 % tuotto-odotuksella, joka tulevaisuudessa laskee 5 %, omaisuus nelinkertaistuu ja sijoittaja tienaa neljä kertaa enemmän kuin 5 % tuotto-odotuksella ostanut ihan siitä syystä että osakkeita on neljä kertaa enemmän. Vastaavasti kun 5 % tuotto-odotuksella ostava hassaa rahansa ylihintaisiin osakkeisiin joiden tuottovaatimus saattaa nousta 20 %:iin niin omaisuudesta lähtee kolme neljäsosaa pois. Tuntuu että juuri ketään ei kiinnosta tämä asia. Analyytikot saattavat älyllisellä tasolla tiedostaa sen asian, mutta tämä ei näy missään suosituksissa. Aloittelevan sijoittajan kannalta (joka ei ymmärrä tuottovaatimuksista mitään) on ihan hirveä tilanne luottaa vain sokeasti analyytikkojen suosituksiin. Analyytikolle ei ole mikään ongelma puolittaa tai tuplata tavoitehintojansa. Ehkä noissa suosituksissa pitäisi täsmentää, onko ne tarkoitettu institutionaalisille sijoittajille vai yksityissijoittajille joilla kuitenkin on aika erilaiset lähtökohdat sijoituspäätöksien tekoon portfolion allokaatioidenkin perusteella.

Nuo allokaatio-osuudet eivät muuten kerro rahavirroista. Kun 20 % varallisuudesta on lähtötilanteessa osakkeissa ja osakkeiden markkina-arvot kaksinkertaistuvat ja muut omaisuuserät pysyvät paikallaan niin lopputulos on että 33,3 % varallisuudesta on osakkeissa.

5 tykkäystä

Ootko Verneri käynyt nyt melkein 1,5-2 vuotta myöhässä lueskelemassa uuden energiaketjua?

En oo kyllä siellä itse enää käynyt kuin välillä vilkaisemassa.

Nyt on kaikilla oikeutus printata rahaa, käytetään tilaisuus kerrankin johonkin hyödylliseen.

5 tykkäystä

@Tunturisusi tavoin tämä ei nyt aukea minulle? Jos ostan yrityksen X osakkeita 100kpl 20% tuotto-odotuksella, miten tuotto-odotuksen laskeminen nelinkertaistaa omaisuuteni tai osakkeitteni määrän?

5 tykkäystä

Eli jos osake maksaa 10 euroa ja tuottaa 2 euroa osakekohtaista tulosta, tuotto-odotus on 20 % ilman kasvua. Sitten osakkeen hinta kasvaa 40 euroon mutta tuottaa edelleen 2 euroa osakekohtaista tulosta. Tuotto-odotus on tällöin 5 % ilman kasvua ja osakkeen hinta on nelinkertainen. Tässä yksinkertaisessa laskussa ei ole otettu riskejä huomioon. Jos sijoitettava summa on vaikkapa 1000 euroa niin sillä saa 100 kpl noita kympin osakkeita mutta vain 25 kpl samoja osakkeita, jotka ovat myöhemmin kallistuneita. Mitä hyvänsä positiivista tulosta firma tekeekään, tienaat 4 kertaa enemmän jos omistat 4-kertaisen määrän osakkeita. Osakkeiden hintojen nousu on huono asia, jos olet aikeissa ostaa osakkeita.

3 tykkäystä

Niinhän se on, että alhaiset arvostuskertoimet on hyvästä kauan kuin on osakkeissa netto-ostajana. Kaikkien, jotka sijoittavat esimerkiksi kymmenien vuosien horisontilla tulisikin vain toivoa pörssiromahdusta, ei pelätä sellaista.

9 tykkäystä

Talouskasvun ei tarvitse tarkoittaa päästöjen lisääntymistä (kts. länsimaiden päästöjen vähentyminen samaan aikaan talouskasvun kanssa), riippuen miten se tehdään.

Kulutus on maapallolla kasvanut yli ajan modernin massakulutuksen myötä talouden mukana (tai talous kasvaa siitä syystä…) oli korot korkeammalla tai matalammalla. Nyt voisi kontraintuitiivisesti argumentoida, että maailma kärsii liian alhaisesta kysynnästä koska meillä on paljon säästöjä joille on vaikea keksiä järkeviä investointikohteita.

Toisen kulutus on toisen tuloa. Jos kulutus laskee, talous surkastuu ja tulee lisää työttömiä. Silloin on poliittisesti hyvin vaikea runnoa läpi ilmastotalkoita jos ne tarkoittaa entisestään kulutuksen rajaamista. Toisekseen, kehittyvissä talouksissa asuville ihmisille on vaikea argumentoida miksi heidän elintaso ei saisi nousta kehittyneiden talouksien tasolle. Ratkaisun pitänee tulla siis sitä kautta, että elintaso voi nousta mutta kestävästi.

Siinä mielessä massiivinen investointiaalto auttaisi tuohonkin ongelmaan. “Onneksi” ilmastonmuutos uhkaa ihmiskuntaa nyt, eikä esimerkiksi akuutimmin jo sata vuotta sitten. :smiley: Nyt on raha halpaa ja teknologinen osaaminen hieman eri tasoa kuin esimerkiksi 1921.

Menee snadisti ketjun pääaiheen rajamailla, mutta onhan ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen pörssin kannalta hyvin pitkässä juoksussa melko oleellinen pohdiskelun aihe.


Onhan arvostuskertoimien rysähtäminen riski, mistä puhutaan paljon etenkin kasvuyhtiöiden osalta. Se on käytännössä sama asia kuin tuottovaatimusten nousu ja se on ehkä helpommin ymmärrettävä konsepti suuremmalle osalle sijoittajia. Tässäkin on tietysti valtavasti eroja: Qt:ssa tai Reveniossa tuottovaatimusten nousu on varmaan se isoin riski kun bisneksillä itsellään menee niin hyvin. Sen sijaan Sampo-sijoittajan tuskin tarvitsee ensimmäisenä murehtia tuota seikkaa. Eipä kyllä kauheasti muutakaan sen talon kanssa. :smiley:

(Suositus on yksi sana eikä kerro paljoa itsessään, ja sen pitäisi olla selvää jokaiselle mutta ei tietysti ole. Nykyään on onneksi edes se riskimittari siinä vieressä. Ei meillä turhaan yritetä jatkuvasti toitottaa että lukekaa edes yksi lause siitä analyysistä. :pensive: )

24 tykkäystä

Laitan tähän perään vielä graafispämmin Vartista. Videolla taisi olla kutakuinkin 20 kuvaajaa vaihteeksi joten laitan vain muutaman tähän ketjuun. :smiley:

Kuten täällä on osuvasti todettu, selittynee Yhdysvaltain pörssin maireampi arvostus osin sillä yksinkertaisella seikalla että siellä tulokset kasvaa toisin kuin muualla. :smiley:

Tässä 12kk eteenpäin katsova EPS-ennuste SP500:lle tuloskauden jälkeen. Tulokset ovat karkeasti triplanneet finanssikriisin pohjista ja tuplanneet finanssikriisiä edeltäneeltä tasolla. Indeksi on vastaavasti 7-kertaistunut pohjista tai kolminkertaistunut finanssikriisiä edeltäneistä huipuista (jotka ovat myös samat huiput kuin it-kuplassa. Onko 3x paljon 20 vuodessa? :wink: ).

Sen sijaan Eurooppa… Mmmh en sano mitään.

Tämä kuva on J.P. Morganin Guide to the Markets powerpoint-myrskystä. Siinä on 80 kuvaajaa ja suosittelen ehdottomasti pläräämään läpi. Tässä linkki.

Joka tapauksessa, maailman pörssi-indeksi alkaa olemaan käytännössä USA-indeksi. Mielenkiintoista myös on, että siellä teknojen paino on jo 27 %. Euroopassa 8 %. Meillä on Euroopassa käytännössä Spotify, Qt ja Ruotsin teknoputiikit. Yli 50 % painosta on mörnivissä syklisissä firmoissa. Uujee.

Tästä tykännee @musa_2 ja @Juippi. Ei täysin luotettava, mutta korkeammat arvostuskertoimet kielivät heikommista tuotoista lähivuosina tosin hajontaa on.

Inflaatioon liittyen. Eiliset luvuthan oli rohkaisevia, kun kasvu inflaatiossa näyttää rauhoittuvan. Toisaalta kuluttajien odotukset paisuvat edelleen. Nämä odotukset saattavat materialisoitua todellisuudeksi.

Lisäys! Meistä varmaan kaikki sijoittaa lähinnä osakkeisiin/osakerahastoihin (ehkä joillain on asuntoja ja säästötilejä yms. korkorahastoja myös). Tällöin voi olla vaikea nähdä ahdinkoa naapurin pihalla, eli korkomarkkinalla. Valtionvelkakirjojen negatiiviset korot on jo tuttua kauraa, mutta myös osa roskalainoista alkaa treidata Euroopassa negatiivisin koroin. Mm. sellainen arvonluoja kuin ArcelorMittalin velka on jo negatiivisella korolla varustettua.

“High yield” on korkeakorkoista enää nimeksi:

Tästä voi miettiä mm. seuraavia asioita:

-Korot on kuplassa ja kaikki on pilalla :hot_face:
-Korot reflektoi ihan oikein matalaa talouskasvua, rahapolitiikkaa sekä “liikasäästöjä” :elf:t2:
-Jos yllä olevan argumentin nielee, korot ei olekaan kuplassa ja on hyvä kysyä, miksi osakkeista saa edelleen 3-5 % tulostuottoa kun koroista ei saa mitään? :female_detective:

34 tykkäystä

Tämä on mielestäni erinomainen kuva. Omat tulkintani kuvaajista:

1 vuoden tuotot: Hajontaa tosiaan on jonkun verran, mutta todennäköisyys että mennään negatiivisen puolelle on tässäkin jo selkeästi >50%

5 vuoden tuotot: Parhaimmillaankin jäädään hydin mataliin tuottoihin ja ollaan hyvin lähellä sitä pistettä, että jos kertoimet vielä nousevat hiemankin niin kaikki aiemmat datapisteet kääntyvät negatiivisen tuoton puolelle.

→ Eletään syklin loppua ja pitkän aikavälin positiiviset tuotot perustuu lähinnä “new normal”-skenaarioihin. (joskushan sen “new normal”-ennustuksen luulisi toteutuvan, olisiko tällä kertaa :smiley: :wink: )

29 tykkäystä

Niin joo, ehkä painotat tätä enemmän kuin olet mmt-fani, kun mietitään miten vihertämisinvestoinnit maksetaan?

On hyvin merkittävästi enemmän kuin sales per share kasvanut :wink:

Kylmää kyytiä siis luvassa Eurooppaan jos näkee U.S. bondimarkkinoiden ja osakemarkkinoiden liikkeet viimeisten 3–5 kk ajalta suhdannekäänteen haisteluna ja päättää ottaa ne signaalit tosissaan.

Kiitos, hienoa settiä kaiken kaikkiaan!!

6 tykkäystä

Itse tulkitsen ensimmäistä kuvaa siten, että siitä ei voi sanoa juuta eikä jaata. Mallin selitysaste on ainoastaan 6 prosenttia. Toisessa kuvassa mallin selitysaste on jo 42 prosenttia, joka on melko hyvä lukema. Voisi sanoa, että tässä korostuu kuinka lyhyt aika yksi vuosi on sijoitusmaailmassa. Viiden vuoden pätkä kertoo ja selittää jo paljon enemmän.

12 tykkäystä

En nyt ihan faniksi tunnustaudu, vaikka suhtaudun avomielisesti uusiin tuuliin taloustieteen ja -politiikan saralla! :smiley:

Monilla Suomi-sijoittajilla on mielestäni (tämä ihan puhdas oma mielipide. Kuten muukin täällä puhumani yleensä. Siis omani, ei Inderesin. Harva mielipide on oikeasti omia vaan usein lainattuja tai muilta ideoita :D) hieman harhainen kuva siitä, mihin on ja mihin ei ole varaa. Tämä johtunee Suomessa vallitsevasta keskustelussa, jossa on toitotettu “ei ole varaa” -mantraa vuosikymmenen verran. En mene tässä enempää politiikkaan, voi olla varaa tai sitten ei. Kaiken kukkuraksi jotkut rinnastavat valtion talouden normaalin kotitalouden talouteen, mikä on hieman harhaanjohtavaa.

Joka tapauksessa kun katsotaan asiaa taas koko maapallon vinkkelistä, mikä on pörsseille ratkaisevaa (Helsingin pörssillä ja Suomen taloudella on yhteistä lähinnä osoite), niin ei näytä siltä etteikö olisi varaa “vihertämisinvestointeihin”.

Miten? Jos rahasta olisi pulaa, se maksaisi jotain eli sillä olisi korkeampi korko. Tottakai keskuspankkien elvytystoimet ovat painaneet myös korkoja, mutta ne olisi todennäköisesti alhaalla ilmankin näitä toimia isoissa talouksissa kuten USA, UK, Saksa jne. Samalla investoinnit ovat olleet hieman arkoja. Tämä voi viitata siihen, ettei hitaan kasvun ympäristössä ole oikein mihin investoida. Niinpä firmat palauttavat rahat sijoittajille. Kuitenkin säästäminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa että jonkun pitää velkaantua, tässä tapauksessa julkiset sektorit saavat kantaa taakan.

Hauskana kuriositeettina mainittakoon, että ennen koronakriisiä näin blummalla juttuja missä sijoittajat kiroili ettei esimerkiksi Saksa velkaannu tarpeeksi! Koska silloin ei synny velkakirjoja mihin sijoittaa. :smiley:

Mitä tällä haen on se, että ilman keskuspankkejakin sijoittajilla on niin paljon tuohta etsimässä kohteita että he lainaavat varmasti riemulla valtioille lisää massiivisiin investointeihin. Nythän on jo orastavia merkkejä siitä, että firmatkin ovat alkamassa investoimaan kun kysynttä elpyy kiitos megaelvytyksen. Jos investoinnit ovat tuottavia, ne maksavat jopa itsensä takaisin. Velkaantumisella ei ole mitään rajoja, jos raha investoidaan fiksusti. En tiedä mikä ROI on vihertämisinvestoinneilla jotka mahdollistavat elämän jatkumisen täällä, mutta se lienee parempi kuin se “ROI” mikä syntyy jos ei investoida yhtään. ;D

Eli ei jää pelimerkeistä kiinni “vihertyminen”.

Jos ihan MMT-hurlumheihin heittäydytään niin julkiset vajeethan luovat varallisuutta yksityiselle sektorille…

Nuo ylläolevat seikat lienee myös syy ettei monien permabearien povaamaa valtioiden velkaantumisesta johtuvaa hyperinflaatiota ja megaromahdusta ole tullut. Ne kun toimivat vain muun talouden säästämisvimman suodattajina.

Lisäys: meinasi kiitos unohtua loppuun! :open_mouth:

Kiitos samoin! :slight_smile:

34 tykkäystä

Viiden vuoden tähtäimellä todella briljanttia ja uskottavaa näkökulmaa sulla. Kuten olet huomannut, minäkin nautin lyhyen aikavälin, vielä paljon viittä vuotta lyhyemmänkin tähtäimen juttujen miettimisestä.

En tiedä miten katsot vuotta 2050.

Joka tapauksessa varsinkin kun arvostukset ovat korkealla, tuotannontekijöiden polulla tästä vuoteen 2050 on väliä. Tuotannontekijöiden määrä asettaa kehikot joissa pörssiyhtiöt toimivat.

Verrataan kahta polkua:

Eka polku on että business as usual 2021–50. Alla oleva muuten mutta ilman sotaa ja kaikkea siihen liittyvää.

Toinen on tämä:

  • omavarainen maa, pörssissä pelkästään kotimarkkinayhtiöitä
  • loistavat instituutiot
  • 2020 syttyy reuna-alueilla sota joka jatkuu matalalla liekillä ikuisuuteen (tietty loistavien instituutioiden oloissa tuollaisia ei ole ollut, mutta unohdetaan realismi siltä osin)
  • sota vahingoittaa tuotannontekijöitä jonkin verran joka vuosi, vähitellen kasvavaan tahtiin
  • julkinen ja yksityinen sektori loistavassa synkassa löytää ratkaisuja sodan vahinkojen korjaamiseksi ja tulevien vahinkojen rajaamiseksi
  • tarmon ja resurssien kohdistaminen edellä mainittuun on väkisin joltain osin jostain muusta taloudellisia arvoja luovasta toiminnasta pois

Kummassa skenaariossa tuotannontekijöiden määrä ja sitä kautta pörssiyhtiöiden intrinsic business value vuonna 2050 on oletusarvoisesti suurempi?

Pörssit ovat monin paikoin tosi paljon korkeammalle arvostetut kuin vaikkapa 2006 jolloin ilmastonmuutosta ei isommin vielä otettu laskuihin.

6 tykkäystä

Tänään on ihmetelty foorumilla laajasti Harvian suuruusluokkaa -10% päivädippiä. Tämä on mielestäni nyt ollut laajempikin ilmiö Q2-tuloksien yhteydessä, että nähdään isoja dippejä kun odotuksiin ei päästä (tai vaikka päästäisiinkiin, mutta niitä ei ylitetä).

Tässä muutamia esimerkkejä viime päiviltä:
Suominen: negari ja -12%
Terveytalo: -6%
Olvi: -4%
Fodelia: -11%
Digia: -8%
Revenio: -8%
Scanfil: -5%
Heeros: -6%
jnejne.

Eihän tässä siis mitään tavatonta ole, mutta ei tällaisia pudotuksia ole viimeisen 12kk:n aikana osarien tiimoilta juurikaan nähty, ennemminkin on nähty isoja pomppuja ylöspäin. Vaikka onkin vähän anekdotaalista (onko se sana? :smiley: ) mutta mielestäni tämäkin on yksi indikaatio siitä että arvostukset ja odotukset alkavat olemaan aika tapissa ja Q3/Q4 voidaan nähdä lisää rumia pudotuksia jos näkymiä joudutaan alkaa ruuvaamaan alaspäin laajemminkin

60 tykkäystä

Yhtä hyvin voidaan nähdä hyppyjä ylöspäin… katso qt ja esim boreo… se että reve laskee juuri noustuaan viikossa 60->70e ja palautuu 60e ei ole kyllä mikään juttu… Odotuksia on ladattu ja toisilla.ne toteutuu ja toisilla ei…

Ja eihän se Harvia olekkaan noussut kun nelinkertaiseksi vuodessa… kannattaa ehkä katsoa tarinaa vähän eri perspektiivistä kuin qvartaalitason prosenttiheiluntana…

11 tykkäystä

Tästä on tosin taidettu puhua joka tuloskausi sitten Q2/2020, kuinka odotukset on niin korkealla että jos ainoastaan päästään konsensukseen - tulee lähes poikkeuksetta yli -3% laskua. Ja siitä vähän ajan päästä sitten taas lähdetty fronttaamaan seuraavaa tuloskautta. Verneri taisi jonkun tuloskauden yhteydessä käsitellä aihetta ja ne tilastot taisi kuitenkin olla SP500 yhtiöistä, niin paha sanoa onko suomessa ollut samaa laajassa mittakaavassa.