Näinhän se on. Eli seuraavat makron ja kurssien keskinäiseen suhteeseen liittyvät kommentit eivät spesifisti sinulle koska tiedät nämä jo ennestään 
Verneristä minulla on sellainen kuva että hän on realistinen ja uskottava makro-optimisti, näkee Euroopan ja maailman makrossa 2020-luvulla enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, lasi on yleensä puoliksi täynnä eikä puoliksi tyhjä.
Pienellä etsimisellä löytyisi varmaan jostain hänen vastakohtansa tältä osin: realistinen ja uskottava makro-pessimisti, näkee Euroopan ja maailman makrossa 2020-luvulla enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia, lasi on yleensä puoliksi tyhjä eikä puoliksi täynnä.
Tiedossa on että se voi vaikuttaa markkinoiden hintaan tosi paljon jos Mr. Marketin yleistunnelma vaihtuu vaikkapa vain noiden kahden maltillisen perusnäkemyksen välillä (eikä siis edes enemmän ääripäästä toiseen).
Kuinka paljon tuo skaala Vernerin perusoptimistisen näkemyksen ja sen vastakohdan eli maltillisen peruspessimistisen välillä vaikuttaa markkinoiden arvoon? Ei juuri lainkaan.
Markkinoita ajaa ylös- tai alaspäin melkein aina melkein pelkästään tuottovaatimusten vaihtelu, ei juurikaan se että paras arvio kaikista tulevista vapaista kassavirroista mainittavasti vaihtelisi.
Yksi ihan hyödyllinen harjoitus olisi se että jokainen joka uskoo että jonkin yhtiön arvo on hyvin äkkiä noussut 50 %, joutuisi aina saman tien kertomaan minkä yhtiön arvo on laskenut hyvin äkkiä 30 %. Markkinan tasollahan yhtiöiden arvot eivät nopeasti nouse kuin ehkä puoli prosenttia jos tapahtuu paljon kaikkia hyvää.
Kun tämän suhteuttaa siihen miten osakekurssit ovat parin viime vuoden aikana liikkuneet, edessä on jännittäviä aikoja.
Kehittelen alla tuon SijoitusSepon naulan kantaan olevan avauksen ajatusta eteenpäin.
Nähdäkseni suomalaiset piensijoittajat pelaavat venäläistä rulettia sillä yltääkö lyhyen tähtäimen talouskasvu odotuksiin. Väitteeni perustuu alla olevaan loogiseen ketjuun. Olen kernaasti väärässä tällaisessa pelottelussa. Kertokaahan siis missä kohtaa päättelyketju menee metsään
-
Globaalisti tyypillistä oli se että tammi–maaliskuussa 2020 kun tuli lockdownit, ihmiset järkyttyivät aluksi ja kulutus romahti hetkeksi. Mutta ehkä vain viikko tai kaksi siinä järkytyksessä meni ja sitten ruvettiin jo netistä katsomaan mitä sieltä tilaisi.
-
Piensijoittajat jotka ostivat osakkeita maaliskuussa 2020, pääsivät nopeasti omilleen ja plussalle kun Mr. Market alkoi haistella elvytyksen ryydittämää suhdanteen elpymistä kaikkialla muualla paitsi tietyillä palvelualoilla.
-
Piensijoittajilla on nyt hyvin voimakas kokemus että taitoa heillä selvästi on kun rajusti paranevat tulokset tuntuvat vahvistavan kaikki aikaisemmin tehdyt osakeostot fiksuiksi: “Näin tämän ennalta, hyvä minä.” Loistavaa tuloskehitystä ekstrapoloidaan eteenpäin poikkeuksellisella itsevarmuudella.
-
Maaliskuun 18. päivästä 2020 alkaen jokainen dippi on ollut ostopaikka. Usko dippiostamiseen on kasvanut koko ajan ja on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet.
Ja sitten se miksi nyt pelataan venäläistä rulettia:
Kasvava usko dippiostamiseen tekee seuraavankin dipin hyväksi ostopaikaksi. Ja onnistumiset ruokkivat tässä uskoa ja usko taas onnistumisia. Tämä toimii niin kauan kun jokaiseen uuteen dippiin saadaan ostolaidalle rekryttyä aina jokunen piensijoittaja lisää ja/tai jos mukana aikaisemminkin olleiden riskinottohalu ja -kyky kasvaa jatkuvasti.
Vaikka yleinen tunnelma osakesijoittamisen ympärillä säilyisi tosi hyvänä, joskus tulee vastaan sellainenkin dippi että uusia dippiostajia ei enää ole rekryttävissä.
Sitten taas dippi alkaa. Dippiostajat ilmoittautuvat palvelukseen. He saavat possansa täyteen. Myyjiä kuitenkin tulee lisää mutta buyer of the last resort ei ilmoittaudukaan.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Epäilen että se riippuu siitä onko siinä kohtaa oikeasti rikkumaton usko kovaan noususuhdanteeseen. Jos tuo usko on, ostolaitaa alkaa löytyä jossain -15 – -20 % kohdalla.
Vaikka osake on salkunhoitajille siinä rajoilla onko turhan epälikvidi ja monen mielestä edelleen turhan kallis, jos usko suhdannenousuun on vahva, heitä tulee ostolaidalle.
Jos sen sijaan on seuraava tilanne:
- liiketoiminnaltaan melko pienen, viime aikoina loistavasti menestyneen mutta pidemmän aikavälin näyttöiltään ei yhtä vakuuttavan yhtiön melko epälikvidi osake
- ennen dippiä hurjat arvostuskertoimet
- kaikki mahdolliset piensijoittajat mukana viimeistään dipin alkuvaiheessa
- usko fundaan rapautunut edes hieman
… näissä ostolaita häviää eikä tule takaisin kuin jollain villisti alemmalla tasolla.
Näissä hyvä ostopaikka dippiin on sitten se kun kun osake on kuukausien tai ehkä parin vuodenkin mittaan laskenut huipustaan 70–80 %, elpynyt ja sitten dippaa kun markkinat ylireagoivat johonkin vaikka funda taas kehittyy hyvin. Silloin osta dippi!
Mutta kaipa jonkinlainen permanently high plateau näissä on mahdollinen jos joka ikinen hippunen nykyisestä suhdanneoptimismista toteutuu nyt loppuvuonna ja ensi vuonna.
Kannattaa kuitenkin huomata että se kuinka voimakas yksimielisyys suhdannekehityksestä vallitsee ei kerro mitään siitä millainen suhdanne tulee olemaan. Illuusio tulevan näkemisestä joskus olla voimakkaampi, joskus heikompi.
Eri aikakausien henkeä lehtien kansien kautta:
Sanoisin että ajan henki tulee olemaan näiden kahden puolivälissä kun pöly laskeutuu.