Hä? Afganistanista poistuminen oli Trumpin ulkopolitiikkaa ja Trumpin päätös. Bidenilla oli ainoastaan kaksi vaihtoehtoa pysyä Trumpin tekemässä sopimuksessa tai perua se, mikä olisi vaatinut huomattavasti lisäjoukkoja Afganistaniin. USAssa Afganistanissa olo ei ole ollut kovinkaan suosittua, aiempia epäonnistumisia siellä korostaa hallinnon nopea romahtaminen.
USAn ulkopolitiikka on Bidenin aikaan ollut huomattavasti Trumpin aikaa yhteistyökykyisempää, mutta suhteissa Venäjään ja Kiinaan myös tiukempaa ja samalla loogisempaa.
Minulla on myös se käsitys, että osakkeille presidentti eri puolueesta / kongressi toisen hallussa -cocktail on vallan maistuva yhdistelmä. Se torppaa poliittista päätöksentekoa, eli status quo säilyy.
Ja mikä sen herkullisempaa, kuin ennakoitavuus?
Arkisesti ajateltuna tehokas poliittinen päätöksenteko tuntuu parhaalta, mutta ottaen huomioon poliittisen päätöksenteon yllätyksellisyyden on kenties hyväkin kun päätöksiä ei saada helposti runnottua läpi.
Sieltä täältä on huudeltu, että pörssi aliarvioi veronnostojen vaikutuksen tuloksiin. Mitä jos pörssi jo ennakoi, ettei niitä tosiaan tule lainkaan?
Biden teki itseasiassa sen kaikista huonoimman vaihtoehdon eli lähti sooloilemaan ihan turhaan ja venytti sitä lähtöä. Alkuperäinen lähtö oli sovittu tossa Trumpin hallinon tekemässä diilissä toukokuulle ja Taliban oli omasta puolestaan kiinni. Kun Biden sitten syystä tai toisesta alkoi viivyttelemään, niin Taleban teki Bidenin viivyttelystä omat johtopäätökset ja lähti liikekannalle.
Paljon parempi ratkaisu olisi ollut, että hän olisi joko toiminut täysin edeltäjänsä sopimansa diilin mukaisesti tai sitten lisännyt rajusti joukkoja. Nyt tehdyt huonot taas ratkaisut aiheuttivat kaaoksen lentokentälle, mikä taas antoi Talibanin ja Yhdysvaltojen yhteiselle vihollisella täydellisen ja helpon tilaisuuden iskulle.
Trumppia voi monesta asiasta syyttää, mutta tämä täydellinen fiasko menee täysin Bidenin hallinnon omaan piikkiin.
Lisätään nyt maininta vielä tuosta “yhteistyökyvykkydestä” niin Bidenhan sai jopa liberaalin Kanadan pääministerin suuttumaan, kun hän ekana päivänään virassa laittoi stopin Keystonen putkelle. Se, että media kirjoittaa Bidenistä “neutraalimpaan” sävyyn ei meinaa sitä, että Bidenin ulkopolitiikka olisi mitenkään erityisen yhteistyökykyistä. Kotimaisessakin mediassa Trump on saanut enemmän media näkyvyyttä kuin Biden, vaikka mies on sensuroitu sosiaallisen median alustoilta.
Afganistanilla ei ole väliä, mutta sillä on väliä miten äänestäjät ja etenkin gallupit reagoivat. Markkina on varmaan jo hinnoitellut ennakkoon rebujen voiton välivaaleissa (uuden presidentin puolue häviää lähes poikeuksetta aina välivaalit).
Lisäksi ulkopoliittisesti tahraantunut Biden saattaa haluta kääntää katseet muualla ja laittaa vähän lisää helikopterirahaa liikkeelle kansalaisille. Kaikella on väliä. Joko suorasti tai epäsuorasti.
Dodiin Sepe ATH tänään. Mietin vähän erilaisia skenaarioita ja niiden summittaisia todennäköisyyksiä tästä eteenpäin niille jotka tänään tankkaavat kyseistä indeksiä.
Seuraavien kymmenen vuoden aito tuotto, eli osingot suhteessa tämänhetkiseen ostohintaan, jää huomattavasti keskimääräistä matalammaksi. Tämä on mielestäni varsin todennäköistä, koska tällä hetkellä yhtiöt takovat liikevaihtoihin nähden todella kovia voittoja, ja osinkoprosentti taitaa olla luokkaa 1,4%? Tuleva tuottokehitys on kytköksissä BKT:n ja inflaation kehitykseen, voittomarginaalien kehitys on jokerikortti; jatkaako aina vain ylöspäin vai liukuuko kohti keskiarvoa? Vaikka jatkaisi hiljalleen ylös yhä epäterveenpään suuntaan yhteiskunnallisesti, ei pelasta aitoa tuottoa läheskään keskimääräiseksi. Jos haluaa just nyt rakentaa eläkesalkun ja alkaa heti elää pelkillä pääomatuloilla, rahaa on syytä varata ostoihin todella tuntuva määrä käteistä, kaksi miljoonaa ei useimpien elintasoon riitä. Joskus yksi riittää.
Seuraavien kymmenen vuoden kurssikehitys on reaalisesti selvästi negatiivinen. Tässä on jo paljon enemmän spekulaatiota liittyen arvostuskertoimiin. Yleensä ne tuppaavat ajan mittaan liukumaan äärimmäisyyksistä kohti keskiarvoa. Kai tämä kysymys tulee kytkeytymään pitkien korkojen kehitykseen. Vernerin skenaario taitaa olla, että sijoittajat hyväksyvät pysyvästi aiempaa korkeammat arvostuskertoimet?
Seuraaviin pariin vuoteen mahtuu ison kurssilaskun aika. Entistä spekulatiivisempaan suuntaan mennään. Historiankirjat puoltavat tätä ottaen huomioon kaikki nykyiset elementit arvostustasoista, velkavivusta, yleisestä euforiasta ja spekulatiivisuudesta, uusien sijoittajien määrästä, kasvaneesta vihasta beareja kohtaan ja monien pitkäaikaisten bearien luovuttamisista ja tilttailuista, mukana pitkän linjan klassisia arvosijoittajia joille 2010-luku oli suhteellisesti huonoimpia koskaan ja sitten vielä 2020 täystyrmäys. En osaa arvioida todennäköisyyttä kun otos niin pieni.
Syyskuussa kurssit putoaa 10%.Tällaista heiluntaa voi olla milloin vain eikä niitä oikein pysty arvaamaan.
Suora lainaus Powelin yllä olevasta puheesta kohdasta 29:00 eteenpäin:
”Longer-term inflation expectations have moved much less than actual inflation or near-term expectations, suggesting that households, businesses, and market participants also believe that current high inflation readings are likely to prove transitory and that, in any case, the Fed will keep inflation close to our 2 percent objective over time.”
Hieman huvittavaa kuunnella Powelin puheita markkinaosapuolien pitkänajan inflaatio-odotuksista tietäen, kuinka merkittävä markkinatoimija Fed itse on kyseisillä markkinoilla (omistaa esim. inflaatiosuojatuista valtiovelkakirjoista (TIPS) jo 25 prosentin osuuden).
Leikkimielisesti pohtien, teoriassa merkittävänä markkinaosapuolena Fed voi halutessaan vaikuttaa markkinoiden inflaatio-odotuksiin valtiovelkakirjaostojen/myyntien kautta. Käytännössä tämä toteutuisi esimerkiksi Fedin ostaessa tai myydessä tavoitteellisesti suhteellisesti eri määriä saman maturiteetin inflaatiosuojattuja ja nimellisiä valtiovelkakirjoja ajaen sijoituskohteiden korkotuottoja joko erilleen tai lähemmäksi toisiaan, vaikuttaen näin korkotuottojen erotuksena saatavaan breakeven inflaatioon eli markkinoiden inflaatio-odotuksiin.
Enkä nyt todellakaan väitä, että näin tapahtuisi, mutta Fedin merkitys valtiovelkakirjamarkkinoilla huomioiden, en kuitenkaan täysin poissulkisi mahdollisuutta. Teoriassa, mutta ei ehkä käytännössä, voisi olla yksi työkalu pyrkiä vaikuttamaan ja ajamaan inflaatio-odotuksia tavoittelemalleen tasolle – esimerkiksi lähelle Fedin kahden prosentin inflaatiotavoitetta.
Jos Fed vaikuttaisi markkinoiden pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, olisi helppoa henkseleitä paukutellen sanoa, että myös markkinat uskovat inflaatio-odotusten perusteella nykyisen inflaation olevan vain väliaikaista.
Nyt on pakko puuttua tuohon kohtaan 1. Sanot että 2 miljoonaa ei riitä useimpien elintasoon eläkkeellä, 1 miljoona riittää joskus… 1 miljoona on 20 vuoden ajalle 4166€ kuukaudessa ja siihen vielä eläke päälle! Siis oletko ihan oikeasti tosissasi että täällä foorumilaisten normaali elintaso rahassa mitattuna on jotain luokkaa 6000€/kk ja että sekään ei sinun mielestä riitä? Nyt on kyllä aika paksut puheet pojalla
Viittaus lienee aikaiseen eläköitymiseen. Keskivertosuomalaisen eläkkeisiin menee 350k€ yms. Mutta jos aikoo esim 30-40v ikäisenä, voi olla puhe aika monesta vuodesta ilman eläkettä ja vielä monesta sen jälkeenkin.
Tuo kohta koski puhtaasti sitä, kuinka paljon pitäisi nyt sijoittaa hajautettuun jenkkiosakkeiden salkkuun, jotta voisi elää pelkästään kyseisen salkun osingoilla tulevat vuodet. Luontevaa on olettaa, että hajautetun salkun osinkoprosentti mukailisi indeksin tarjoamaa luokkaa 1,4% osinkotuottoa. Jos sijoittaisi nyt 2 miljoonaa, osinkotuotto olisi $28k vuodessa ennen veroja. Ei ole takeita siitä, että tämä osinkopotti kasvaa nopeasti tulevina vuosina, koska noita osinkoja maksetaan sangen lihavista voitoista. Normaalisti hinnoitellussa pörssissä tuollaisen osinkopotin voi olettaa saavansa ensimmäisenä vuonna jo yhden miljoonan sijoituksella. Tähän viittasin. En ottanut mitään kantaa ikiin enkä siihen, kuinka monella on ikinä realismia päästä käsiksi tuollaisiin summiin.
Olet oikeassa että jos kuusikymppisellä tyypillä on 2 miljoonaa käteistä ja alkaa vain kuluttaa sitä käteistä sijoitamatta mihinkään, hän voi mitoittaa itselleen erinomaisen elintason loppuelämäkseen. Puhuin eri asiasta.
Varsinkin jenkkipörssissä pitää osinkotuoton lisäksi ottaa huomioon omien osakkeiden ostot. @Verneri_Pulkkinen toi tämän esille joku aika sitten videollaan. Otetaan nyt heittona että omien ostot on noin saman verran eli 1.4%. Eli tämän verran kurssit ja osingot kasvavat vuodessa vaikka tulokset ja pörssi muuten jäätyisi paikalleen.
S&P500 päätti perjantaina 4509 pisteeseen.
Pankkien strategiat tarjoavat vuoden loppuun laveaa haarukkaa 3800 - 4700. Toki osa arvioista saattaa oll vanhempia, mutta rajallista alle 5% upsidia parhaimmillankin
