Eli Kiina ja inflaatio jos ja jos korjausliike joskus tulee…
4 tykkäystä
Evergrandesta ja contagionista puhuttaessa melkeinpä pelkästään puhutaan siitä, että jos Evergrande tai Kiinan talous kyykähtää, niin sillä ei ole vaikutusta muuhun maailmaan, koska ulkomaiset pankit eivät ole suuressa määrin sekaantuneet lainoitukseen.
Kiina on kuitenkin maailman toiseksi suurin talous ja varmasti Kiinalaisilla pankeilla ja yksityisillä kansalaisilla on omistuksia ulkomailla, niin kiinteistöjen kuten arvopapereiden muodossa.
Voiko olla niin, että kun Kiinassa “sh*t hits the fan”, niin Kiinalaiset pankit ja yksityiset kansalaiset alkavat myymään ulkomaisia omistuksia pelastaakseen oman taloutensa ja tämä loisi painetta länsimaalaisten yhtiöiden ja kiinteistöjen arvoon?
Onko mitään tilastoja tai tutkittua dataa, kuinka paljon Kiina ja kiinalaiset omistavat länsimaalaisista yhtiöistä tai kiinteistöistä?
Kehitysmaat ovat varmasti jännän äärellä, koska Kiina on paljon investoinut ja rakentanut lainarahalla ja nyt voivat vain odottaa milloin Xi koputtelee oven takana pyytämässä lainan takaisinmaksua.
Lyhykäisyydessään:
Omistavatko kiinalaiset huomattavan suuren määrän länsmaisista yhtiöistä, että jos he alkavat urakalla myymään niin voiko momentun muuttua ja kuinka alas voidaan vajota ja voiko tämä luoda vakavamman ketjureaktion länsimaalaisiin talouksiin?
9 tykkäystä
Kiinasta vielä… Kiinan kommunistisen puolueen perimmäinen tavoite on pysyä vallassa, ei esim talouskasvu, hyvinvointi tms - nuo jälkimmäiset ovat tärkeitä mutta vain niin pitkälle kuin toimivat välineinä joilla varmistetaan puolueen vallan jatkuminen. Eli siis talouskasvua on tarvittu koska sillä puolue on ”ostanut” kansalaisten hyväksynnän autoritaariselle systeemille. Niin kauan kuin ihmiset ovat vaurastuneet, heillä on vähemmän syitä valittaa epäkohdista.
Kiinan kansalaisilla on iso osa omaa varallisuuutta kiinni asuntomarkkinoilla ja sen romahtaminen tuhoaisi monien säästöt. Asuntomarkkinan romahdus aiheuttaisi niin suuren osuman puolueen legitimiteetille kansalaisten silmissä että se tulee tekemään kaikkensa estääkseen kriisin laajenemisen, mihin nyt nähty uutisointi mielestäni jo viittaakin. Sijoittajat, etenkin ulkomaiset, jäänevät tuossa maksajan rooliin.
Saa nähdä miten tuo tapahtuu ja onnistuvatko lopulta. Oli miten oli, aikaahan tuolla kai vain ostetaan, itse laajempi velkaongelma ei sinänsä katoa mihinkään.
10 tykkäystä
Kiinassa on ainakin tähän asti ollut hyvin tiukat rajoitukset pääoman siirtämiselle maasta ulos, joten ainakaan yksityiset kansalaiset tuskin omistavat merkittäviä määriä. Osittain tämän vaihtoehtojen puutteen takiakin iso osa säästöistä ja varallisuudesta on kiinni asunnoissa - pari artikkelia aiheesta kertoo että real estate on noin 40-60% keskivertokiinalaisen varallisuudesta:
https://www.gbm.hsbc.com/insights/global-research/mainland-chinas-rising-wealth
http://www.xinhuanet.com/english/2020-04/26/c_139009659.htm
Esim HSBCn artikkelista
Property accounts for roughly 40 per cent of household assets. The average urban household owns 1.5 residential properties and urban home-ownership is the highest in the world. For years, other options were limited but as financial markets become more sophisticated and more open, we expect a greater proportion of household wealth to be invested in shares or mutual funds at home and abroad.
Yrityksillä on varmasti enemmän omistuksia, lähtein vaikkapa suomalaisista peliyrityksistä. Jos jollain on tuosta statistiikkaa niin olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin.
2 tykkäystä
Aiheeseen liittyen
1 tykkäys
Nykyiset kuluttajatuotteiden halvat hinnat perustuvat sille, että tätä sirkusta pyöritetään ekologisella velalla tulevien sukupolvien resursseilla. Nyt, kun tulee päästökauppoja ja hiilitulleja ja muita markkinaehtoisia keinoja saada ekologista velkaa eniten synnyttävät kohteet maksamaan synnyttämästään haitasta, tulevat hinnat nousemaan. Syy, miksi en usko inflaatioon, on että tämä hintojen nousu ei tule siirtymään palkkoihin. Hintojen nousu johtuu siitä, että ympäristölle haitallisista mutta aiemmin edullisista prosesseista joudutaan luopumaan. Tämä maksaa paljon rahaa, jolloin hintojen nousu ei siis siirry yritysten tuloksiin, joten palkkojen nousulle ei synny perusteita.
Koska palkat eivät nouse, mutta hinnat nousevat, aiheuttaa se kulutuksen vähenemistä. Ihmisillä on mahdollisuus ostaa palkallaan pienempi määrä asioita kuin ennen. Tämä on välttämätön kehityskulku, jotta ekologisen velan kertyminen pysähtyy, ja ihmiskunnan kulutus siirtyy takaisin maapallon kantokyvyn rajoihin. Myöhemmin, kun saastuttavat ja haitalliset prosessit on kyetty kokonaan korvaamaan puhtailla uusilla ratkaisuilla, alkavat hinnat taas palata kohti nykyisiä tasoja, mutta tässä voi kestää pidempäänkin.
Mikäli tällainen kehityskulku toteutuu, on siinä varmasti voittajia sekä häviäjiä. Materiaaleja, energiaa, vettä jne vähemmän kuluttavat alat tulevat kasvamaan, kun taas noita epätehokkaasti hyödyntävät alat kuolevat pois. Mutta kokonaisuudessa pörssille ihmisten ostovoiman heikkeneminen on myrkkyä. En kuitenkaan näe mitään muuta skenaariota, jossa kykenemme ratkaisemaan nykyisiä ekologisia ongelmia ajoissa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
39 tykkäystä
Tulevaisuudessa vapaa markkinatalous ja kapitalismi ei välttämättä enää ole mahdollista mainitsemistasi syistä. Jatkuva talouskasvun tavoittelu ei ole ekologisesti kestävä vaihtoehto. Uskon, että 20-30 sisällä olemme todennäköisesti siirtyneet sääntelytalouteen. Ehkä jopa kaikkea mitä ostamme ja myymme seurataan tarkasti…eräänlainen dystopinen skenaario,
.
1 tykkäys
Syy, miksi en usko inflaatioon, on että tämä hintojen nousu ei tule siirtymään palkkoihin.
Onko sinulla tarkempaa näkemystä miksi palkat eivät nousisi? Käsittääkseni työvoiman saatavuudessa on tällä hetkelläkin huomattavia hankaluuksia ja työntekijöitä joudutaan houkuttelemaan paremmalla palkalla sisään, etenkin USAssa mutta myös muualla.
Lisäksi en usko että työntekijät tulevat mukisematta nielemään korkean inflaation aiheuttaman ostovoiman menetyksen eli painetta palkankorotuksille on myös jatkossa.
Muutoin kyllä samaa mieltä, inflaatio syö kuitenkin aina ostovoimaa vaikka palkat nousisivat, plus yritykset pyrkivät tietysti siirtämään myös nuo nousseet palkat omiin hintoihinsa eli ostovoima ei nouse ainakaan samassa suhteessa.
3 tykkäystä
Tuota ei kyllä tultaisi helpolla nielemään (tarkoitan siis sääntelyä, en dystopiaa). Pidän mahdollisena, että kapitalismi kuitenkin lopulta ratkaisee ilmastokriisin. Pääomat virtaavat aina sinne, missä niitä tarvitaan. Jo nyt kulutusvalintoja tehdään ekologisesti, ja vaatimukset todellisia ympäristötekoja kohtaan ns. viherpesun sijaan kasvavat ja markkinat asennoivat itsensä niin, että uudenlainen talous on markkinaehtoisesti mahdollinen.
On puhuttu tietysti “great resetistä”, mutta että sääntelytalous, ei se koskaan ole toiminut ja jos sellaista kohti mennään, romahtaa se mahdottomuuteensa.
3 tykkäystä
Dramaattisin essee jonka olemme tänä vuonna lukeneet. Robert Shillerin mukaan Yhdysvaltain osakkeet, bondit ja asuntomarkkina eivät ole koskaan historiassa olleet samanaikaisesti niin ylihintaiset kuin nyt.
- Osakemarkkinan CAPE on 37, toiseksi korkein mittaushistoriassa joka alkaa 1881. Keskimäärin 17.
- USA:n kymppivuotisen reaalituotto pohjamudissa.
- Asuntomarkkinan arvostus noussut 70% alle kymmenessä vuodessa. Viimeisen vuoden reaalinen nousu huikea 17%. Nopea arvonnousu kiihdyttää asuntotuotantoa, mikä tulee pidemmällä tähtäimellä laskemaan asuntojen hintoja. Price-to-construction cost -suhde hipoo jo vuoden 2007 asuntokuplaa.
Syiksi kaikkien aikojen kuplaan Shiller näkee osaksi Fedin toimet, osaksi sijoittajien keskuudessa leviävän psykologisen harhan siitä, että nopea arvonnousu automaattisesti kertoo sellaisesta vahvasta taloudesta ja “vahvasta valtiosta”, jota voi huoletta ekstrapoloida kauas tulevaisuuteen. Shiller siteeraa Keynesiä,
"Most people arrive at a ‘conventional basis for valuation’ for asset prices like stocks or homes, and that they accept it without much thought because everyone else seems to be accepting it. But sooner or later, the basis for these prices is likely to change violently as a result of a sudden fluctuation of opinion.”
23 tykkäystä
Lisää romahdusdebattia jenkkien main stream mediassa.
https://finance.yahoo.com/news/bad-month-stocks-ends-few-202428322.html?guccounter=1
1 tykkäys
51 tykkäystä
En minäkään usko suureen romahdukseen mutta osakekurssien lasku ja paluu kohti pitkän aikavälin keskiarvoja on alkanut. Menemme stagflaation kautta deflaatioon. Bileet taitaa olla ohi ja krapula edessä😂
Hohoijaa… se takia kannattaa tehdä hyviä osakepoimintoja 
12 tykkäystä
Shiller muuten mainitsee Kiyosakin tuossa esseessä esimerkkinä lajityypistä, joka kannustaa sijoittajia tukeutumaan omiin ”bisnesvaistoihinsa” enemmän kuin kuivaan ja varovaiseen analyysiin.
Shiller tulevista kuukausista:
- Whether these markets will continue to rise over the short run is impossible to say.
- Clearly, this is a time for investors to be cautious. Beyond that, it is largely beyond our powers to predict.
- Timing is important, yet it’s impossible to time the markets reliably.
13 tykkäystä
Hirveän vähän puhutaan tuosta Yhdysvaltojen asuntokuplasta jenkkien ulkopuolella. Tai sitten olen lahjakkaasti onnistunut sulkemaan asialta silmät.
Minulla ei ole asiasta mitään raakaa dataa, mutta paljon on tarjolla aikalaiskertomuksia siitä, miten hullusti asiat ovat.
- Asuntojen hinnat ovat nousseet niin kovaa vauhtia, että nuorilla ihmisillä ei mitenkään ole varaa ostaa niitä. Tästä on puhuttu jo kauan.
- Keskiverto asunnon hinta jenkeissä on yli 280 000 dollaria. Koko maassa.
- Kovasti kasvavassa Seattlessa asunnon hinta on keskimäärin 960 000 dollaria.
- Pörssiyhtiöt voivat nykyisin ostaa sijoitusasuntoja. Monelle se ei ole ydinliiketoimintaa, mutta asuntojen hinnannousun ja kovien vuokrien ansiosta se on kovaa tuottoa omalle pääomalle. Samaan aikaan monet yhtiöt eivät huolla asuntoja lähes ollenkaan.
- Yhtiöt tarjoavat asunnoista poskettoman kovia hintoja ja nostavat markkinatasoa. Esimerkiksi yhtiö voi suoraan lätkäistä tuplahinnan 500 000 dollaria, koska huutokauppaan ei ole aikaa ja asunto tuottaa kuitenkin hyvin, kun hinnat nousevat ja se saadaan jollekin vielä vuokralle.
Jos jollain on tästä asuntokuplasta kunnon dataa, niin lukisin mielelläni. Tässä on mielestäni paljon isompi vaaranpaikka kuin osakekuplassa. Korkokuplaa en osaa arvioida.
28 tykkäystä
Ei itseasiassa riitä toi 280k$. " The median price for an existing home reached over $363,000 in June 2021, a 23.4% year-over-year increase " kertoi CNBC syyskuun alussa. Väittävät tosin että oltaisiin boomissa ei kuplassa, koska kysyntää pandemian aikana enemmän kuin tarjontaa.
Mielenkiintoinen aihe kuitenkin, täytyy seurailla lisää.
9 tykkäystä
Joo toi 280 000 dollaria oli tosiaan keskiarvo. Kertoo paljon, että mediaani on tuotakin korkeampi.
Itselleni hankala aihe ja itsellä ei ole kantaa, mutta mielenkiintoinen ja informatiivinen Jan Hurrin kirjoitus. On taas sellaista juttua, mihin en ole kauheasti törmännyt, vaikka aika paljon seuraankin ajankohtaisia aiheita. 
“Elvytysrahaston todellisia mittoja kuvaava käypä rahasumma on jo nyt lähemmäs 810 miljardia euroa, ja summa voi vielä kasvaa sitäkin suuremmaksi ennen kuin vuoteen 2026 jatkuva rahaston kasvuvaihe on määrä päättää.”
5 tykkäystä
Jos asunnot ovat tulleet jenkeissä ylös niin varmasti myös palkat inflaation mukana. Palkkojen nousu on varmasti sidoksissa hyvin vahvasti osavaltioihin.
Asunnot ovat varmasti joissakin osavaltioissa nousseet nopeammin kuin inflaatio mutta asunnot eivät näyttele inflaatiosta kuin osaa.
Näen kyllä pääsääntöisesti inflaation ja palkkojen menevän käsi kädessä. Toimialakohtaisia eroja tietenkin löytyy. Jenkeissä myös alakohtaisiin minipalkkoihin on tullut suurehkoja prosentuaalisia korotuksia.
Jenkeissä myös keskiverto asunnon koko on jotain muuta kuin täällä Suomessa. Lieneekö Suomessa keskimääräinen koti reilu 200 neliötä?
2 tykkäystä