Syy, miksi en usko inflaatioon, on että tämä hintojen nousu ei tule siirtymään palkkoihin.
Onko sinulla tarkempaa näkemystä miksi palkat eivät nousisi? Käsittääkseni työvoiman saatavuudessa on tällä hetkelläkin huomattavia hankaluuksia ja työntekijöitä joudutaan houkuttelemaan paremmalla palkalla sisään, etenkin USAssa mutta myös muualla.
Lisäksi en usko että työntekijät tulevat mukisematta nielemään korkean inflaation aiheuttaman ostovoiman menetyksen eli painetta palkankorotuksille on myös jatkossa.
Muutoin kyllä samaa mieltä, inflaatio syö kuitenkin aina ostovoimaa vaikka palkat nousisivat, plus yritykset pyrkivät tietysti siirtämään myös nuo nousseet palkat omiin hintoihinsa eli ostovoima ei nouse ainakaan samassa suhteessa.
Tuota ei kyllä tultaisi helpolla nielemään (tarkoitan siis sääntelyä, en dystopiaa). Pidän mahdollisena, että kapitalismi kuitenkin lopulta ratkaisee ilmastokriisin. Pääomat virtaavat aina sinne, missä niitä tarvitaan. Jo nyt kulutusvalintoja tehdään ekologisesti, ja vaatimukset todellisia ympäristötekoja kohtaan ns. viherpesun sijaan kasvavat ja markkinat asennoivat itsensä niin, että uudenlainen talous on markkinaehtoisesti mahdollinen.
On puhuttu tietysti “great resetistä”, mutta että sääntelytalous, ei se koskaan ole toiminut ja jos sellaista kohti mennään, romahtaa se mahdottomuuteensa.
Dramaattisin essee jonka olemme tänä vuonna lukeneet. Robert Shillerin mukaan Yhdysvaltain osakkeet, bondit ja asuntomarkkina eivät ole koskaan historiassa olleet samanaikaisesti niin ylihintaiset kuin nyt.
Osakemarkkinan CAPE on 37, toiseksi korkein mittaushistoriassa joka alkaa 1881. Keskimäärin 17.
USA:n kymppivuotisen reaalituotto pohjamudissa.
Asuntomarkkinan arvostus noussut 70% alle kymmenessä vuodessa. Viimeisen vuoden reaalinen nousu huikea 17%. Nopea arvonnousu kiihdyttää asuntotuotantoa, mikä tulee pidemmällä tähtäimellä laskemaan asuntojen hintoja. Price-to-construction cost -suhde hipoo jo vuoden 2007 asuntokuplaa.
Syiksi kaikkien aikojen kuplaan Shiller näkee osaksi Fedin toimet, osaksi sijoittajien keskuudessa leviävän psykologisen harhan siitä, että nopea arvonnousu automaattisesti kertoo sellaisesta vahvasta taloudesta ja “vahvasta valtiosta”, jota voi huoletta ekstrapoloida kauas tulevaisuuteen. Shiller siteeraa Keynesiä,
"Most people arrive at a ‘conventional basis for valuation’ for asset prices like stocks or homes, and that they accept it without much thought because everyone else seems to be accepting it. But sooner or later, the basis for these prices is likely to change violently as a result of a sudden fluctuation of opinion.”
En minäkään usko suureen romahdukseen mutta osakekurssien lasku ja paluu kohti pitkän aikavälin keskiarvoja on alkanut. Menemme stagflaation kautta deflaatioon. Bileet taitaa olla ohi ja krapula edessä😂
Shiller muuten mainitsee Kiyosakin tuossa esseessä esimerkkinä lajityypistä, joka kannustaa sijoittajia tukeutumaan omiin ”bisnesvaistoihinsa” enemmän kuin kuivaan ja varovaiseen analyysiin.
Shiller tulevista kuukausista:
Whether these markets will continue to rise over the short run is impossible to say.
Clearly, this is a time for investors to be cautious. Beyond that, it is largely beyond our powers to predict.
Timing is important, yet it’s impossible to time the markets reliably.
Hirveän vähän puhutaan tuosta Yhdysvaltojen asuntokuplasta jenkkien ulkopuolella. Tai sitten olen lahjakkaasti onnistunut sulkemaan asialta silmät.
Minulla ei ole asiasta mitään raakaa dataa, mutta paljon on tarjolla aikalaiskertomuksia siitä, miten hullusti asiat ovat.
Asuntojen hinnat ovat nousseet niin kovaa vauhtia, että nuorilla ihmisillä ei mitenkään ole varaa ostaa niitä. Tästä on puhuttu jo kauan.
Keskiverto asunnon hinta jenkeissä on yli 280 000 dollaria. Koko maassa.
Kovasti kasvavassa Seattlessa asunnon hinta on keskimäärin 960 000 dollaria.
Pörssiyhtiöt voivat nykyisin ostaa sijoitusasuntoja. Monelle se ei ole ydinliiketoimintaa, mutta asuntojen hinnannousun ja kovien vuokrien ansiosta se on kovaa tuottoa omalle pääomalle. Samaan aikaan monet yhtiöt eivät huolla asuntoja lähes ollenkaan.
Yhtiöt tarjoavat asunnoista poskettoman kovia hintoja ja nostavat markkinatasoa. Esimerkiksi yhtiö voi suoraan lätkäistä tuplahinnan 500 000 dollaria, koska huutokauppaan ei ole aikaa ja asunto tuottaa kuitenkin hyvin, kun hinnat nousevat ja se saadaan jollekin vielä vuokralle.
Jos jollain on tästä asuntokuplasta kunnon dataa, niin lukisin mielelläni. Tässä on mielestäni paljon isompi vaaranpaikka kuin osakekuplassa. Korkokuplaa en osaa arvioida.
Ei itseasiassa riitä toi 280k$. " The median price for an existing home reached over $363,000 in June 2021, a 23.4% year-over-year increase " kertoi CNBC syyskuun alussa. Väittävät tosin että oltaisiin boomissa ei kuplassa, koska kysyntää pandemian aikana enemmän kuin tarjontaa.
Mielenkiintoinen aihe kuitenkin, täytyy seurailla lisää.
Itselleni hankala aihe ja itsellä ei ole kantaa, mutta mielenkiintoinen ja informatiivinen Jan Hurrin kirjoitus. On taas sellaista juttua, mihin en ole kauheasti törmännyt, vaikka aika paljon seuraankin ajankohtaisia aiheita.
“Elvytysrahaston todellisia mittoja kuvaava käypä rahasumma on jo nyt lähemmäs 810 miljardia euroa, ja summa voi vielä kasvaa sitäkin suuremmaksi ennen kuin vuoteen 2026 jatkuva rahaston kasvuvaihe on määrä päättää.”
Jos asunnot ovat tulleet jenkeissä ylös niin varmasti myös palkat inflaation mukana. Palkkojen nousu on varmasti sidoksissa hyvin vahvasti osavaltioihin.
Asunnot ovat varmasti joissakin osavaltioissa nousseet nopeammin kuin inflaatio mutta asunnot eivät näyttele inflaatiosta kuin osaa.
Näen kyllä pääsääntöisesti inflaation ja palkkojen menevän käsi kädessä. Toimialakohtaisia eroja tietenkin löytyy. Jenkeissä myös alakohtaisiin minipalkkoihin on tullut suurehkoja prosentuaalisia korotuksia.
Jenkeissä myös keskiverto asunnon koko on jotain muuta kuin täällä Suomessa. Lieneekö Suomessa keskimääräinen koti reilu 200 neliötä?
Eiköhän se luotettava mittari jostain tilastosta löydy… jos katsotaan vaikka se 10-20 vuotta taaksepäin ja verrataan asuntojen hintakehitykseen niin veikkaan että joku korrelaatio löytyy.
Asuntomarkkinat on sidottu sijoitushimmeleillä finanssimarkkinoihin, joten ei ole liikkunut eri suuntaan sieltä 1990 asti. Joten teoriassa kun saatava riskitön tuotto on matala, niin kaikki nämä näyttävät silloin historiaan peilattuna “kalliilta”.
Enemmän olen huolissani kun katsotaan uudenmaan asuntojen hintoja. Täällä maksaa se 500000 euroa/ 600000 dollaria asunnot joita jenkeissä ei asunnoiksi edes kutsuttaisi vaan koirankopeiksi. Lisäksi niitä ostetaan tulotasolla joka on puolet jenkkien vastaavasta.
Jaa eivät varmaan työministeriössä ole sitten kartalla tai luin itse väärin.